Puola kuuluu Euroopan suurimpien maiden joukkoon ja varsinkin Ukrainan sodan jälkimainingeissa se on noussut joidenkin laskuissa jopa Euroopan suurvaltojen joukkoon. 40 miljoonainen Puola on myös ollut entisen itäblokin maista menestyneempiä. Se ei kuitenkaan ole välttynyt poliittiselta polarisaatiolta ja auktoritaaristen nousulta.
Maan parlamenttia hallitsi vuodesta 2015 vuoteen 2023 Laki ja oikeus-puolue(PiS), joka alkoi systemaattisesti nakertaa oikeusvaltion periaatteita. 2023-vaaleissa Kansalaisfoorumin johtama koalitio kuitenkin onnistui syrjäyttämään nämä. Laki ja oikeus-puolueen Andrzej Duda on kuitenkin ollut puolan presidenttinä yhdeksän vuotta(nyt melkein kaksi täyttä kautta). Seuraavat vaalit pidetään keväällä 2025.
Puolan presidentinvaalit toimivat suomalaisille tutulla systeemillä. On ensimmäinen kierros ja jos kukaan ei saa sillä 50 prosenttia äänistä, tulee toinen kierros, jossa on mukana kaksi eniten ensimmäisellä kierokksella ääniä saanutta ehdokasta.
Pienemmistä puolueista laitaoikeistolibertalistinen Nowa Nadzieja on nimennyt ehdokkaakseen Sławomir Mentzenin ja Polska 2050 Szymona Hołownin Szymon Hołownianin. Nämä eivät ole mitättömän pieniä puolueita, jotka saivat viime parlamenttivaaleissa 14,4 ja 7,2 prosenttiä äännistä, mutta niillä ei todennäköisesti ole kuitenkaan realistisia mahdollisuuksia toiselle kierrokselle. Puola 2025 presidentinvaaleissa taistelu käytäneen Kansalaisfoorumin ja Laki ja oikeus-puolueen välillä.
Puola A ja Puola B
Puolan kahtiajakautuminen näyttäytyy kuten monissa muissakin maissa syrjäseutupainottuneempien kansalliskonservatiivien ja urbaanempien liberaalien välillä. Kartalla tämä näkyy kuitenkin yllättävän selvänä itä-länsijakona, jossa Kansalaisfoorumi on vahvempi lännessä(Puola A) ja Laki ja oikeus puolestaan idässä(Puola B). Toki suuret kaupungit rikkovat jakoa. Varsova on pitkällä idässä mutta hyvin liberaali ja toisaalta idän keskisuuret kaupungit eivät ole yhtä vahvasti konservatiivien hallussa.