Jatkoin Yhdysvaltojen yhteiskuntaa ja politiikkaa kuvaavien kirjojen lukemista. Tälllä kertaa näkökulma on maan kristityssä äärilaidassa ja sen höyryisimmissä liikkeissä, hahmoissa ja ajatusrakennelmissa. Kyseessä on suomalaisen Yhdysvaloissa asuvan Markus Tiittulan kirja MAGA-Jeesus: Sokea usko, falskit profeetat ja kristillisen nationalismin nousu Yhdysvalloissa(2020).
Tiivistelmä
Reilu parisataasivuinen kirja kuvaa toisaalta hieman tarkemmin joitain uskonnon ilmentymiä kuten mormonismia, skientologiaa ja aborttikiistoja. Se kuitenkin luo myös yleisluotoisempaa kuvaa Yhdysvaltojen monimuotoisesta kristinuskon pelikentästä, miksi uskonnolla on niin vahva asema maassa, minkälaisia kirkon ja valtion välisiä jännitteitä maassa on ja kuinka on mahdollista, että kristityt ovat suurina joukkoina päätyneet Donald Trumpin taakse. Kirjassa on myös ”uusateismihenkisempiä” osioita, joissa tarpeettomankin osoittelevasti esitellään raamatun ristiriitoja ja yksiselitteisten tulkintojen mahdottomuuksia.
Mormonit
Kirja alkaa kuvauksella mormoneista, jota voitaneen pitää aidoimman amerikkalaisena uskontona. Mormonit uskovat, että Jeesus oli käytännössä intiaani. 1800-luku oli Amerikan historiassa rehevää ja monimuotoista karismaattisten saarnamiesten ja uusien uskonlahkojen aikaa. Useimmat näistä lahkoista olivat pienehköjä ja jäivät historian hämäriin, mutta mormonit kasvoivat suureksi ja merkittäväksi nykypäivänäkin vireästi toimivaksi uskonnoksi.
Uskonnonperustaja Joseph Smith sai visionsa metsässä New Yorkissa ja heidän historiassaan tärkeä kaupunki on Nauvoo Illinoissa, mutta mormonit vaelsivat 1800-luvun aikana länteenpäin asettuen erityisesti Utahin osavaltioon ja vähemmissä määrin myös sen lähiosavaltioihin. Itsekin muistan kuulleeni mormoneista ensimmäisen kerran juuri vuoden 2002 Salt Lake Cityn talviolympialaisten yhteydessä. Tällöin kuulin mormonien moniavioisuuden mahdollisuudesta, mutta totuudennimissä se ei ole enää osa valtavirtamormonismia. Uskonnon perustaja kuitenkin kannatti sitä, ilmeisesti pääosin henkilökohtaisten halujensa takia… Nykyään mormonien ajatteluun kuuluu mm., päihteetön elämä ja päihteisiin laskettiin muuten myös tee ja kahvi.
Abortti
Kirjassa esitellään kulttuurisodankysymyksiä monenlaisten hahmojen kautta. Esimerkiksi tapaamme nuoren itätexasilaisen nuoren pastorin, joka on ottanut elämäntehtäväkseen ristiretken aborttia vastaan. Ottaen huomioon miten monet abortinvastustajat kannattavat kuolemanrangaistusta eivätkä tunnu haluavan valtion auttavan köyhien lapsiperheiden lapsia voisi perustellusti kriittisesti sanoa, että pro life-ajatusmaailmassa elämää alkaa hedelmöittymisestä ja päättyy syntymään.
Abortti on tunnetusti myös yksi kiistakysymys, jossa republikaaneilla helppo viesti: abortit ovat pahasta eikä niitä pidä tehdä. Demokraattien viesti ei ole abortteja, että pitää tehdä, vaan nyansisempi, että niille on joskus tarvetta. Abortti ei myöskään ollut Amerikkalaisessa yhteiskunnassa pidemmälle historiassa katsottuna niin iso poliittinen kysymys 70-luvulla asti ja oli täysin ok olla republikaani, joka kannatti naisten aborttioikeutta. Tavallaan intuition vastaisesti teknologian kehityminen ja sikiön näkemismahdollisuduudet auttoivat abortin vastustajia kun aiemmin abstraktimpi alkio oli nyt kuvissa nähtävissä. Ennen nainen ei tiennyt välttämättä niin tarkkaan milloin oli raskaana ja vasta kun tunsi sikiön.
Amerikan monimuotoiset hihhulit
Kirjassa esitellään lyhyesti monenlaisia nykyajan kirkkoja ja krisinuskon sektioita. Erityisen härskisti amerikkalainen ristisiitos oli Pennsylvaniassa Sean moon vetämä aseita ihannoiva Rod of Iron Ministries, joka pyrkii tuomaan taivaan valtakunnan jota hallitaan rynnäkkökiväärein. Toisena erityisen härskinä viritelmänä nostetaan esiin Church of Christ, Scientist, jossa terveydenhuoltoon ei niin uskota, mutta kuolleista herättäminen katsotaan mahdolliseksi. Suurempaa yleisöä koskettava ja laajemmin tunnettuista asioista nostetaan esiin usein yksityiskoneilla lentelevät menestysteologiaa saarnaavat tv-evankelistat, nopeaimmin kasvava kristillisyyden haara helluntailaisuus, sekä L. Ron Hubbardin perustama skientologia.
Uskonto Amerikassa
Uskonnon ja valtion ero on nykyään taas keskustelun aihe kun kristitty oikeisto tuntuu Amerikassa yhä avoimemmin ajavan uskonnollista valtiota. Perustellusti voisi kuitenkin sanoa, että monet nykyiset amerikkalaiset uskonnot ovat unohtaneet juurensa Amerikkaan kun tuli paljon juuri herätysliikkeiden porukkaa ja suurempi uskonnon vapaus antoi niiden kukoistaa ja Amerikka oli uskontojen markkinapaikka, minkä voi tavallaan kapitalismin ajatusten mukaisesti luovan enemmän vaihtoehtoja kuluttajille.
Viittauksia Jumalaan alettiin Amerikassa julkisissa yhteyksissä viljellä enemmän vasta kylmän sodan aikana. Amerikkalaisuus, isänmaallisuus, uskonnollisuus ja kapitalismi parsittiin yhtenäiseksi paketiksi. Uskonto alkoi kylmän sodan aikana vain valua luontavaksi osaksi Amerikan yhteiskuntaa. Usein käytettyjen fraasien kuten ”In god we trust” tapaan uskonto tuli hieman banaalisti vähämerkityksellisiin arkipäivän asioihin. In god we trust oli kuitenkin myös ”inklusiivinen” fraasi johon myös katoliset, juutalaiset ja jopa muslimit saattoivat periaatteessa yhtyä. 1980-luvulla Reagan toi aiempaan verrattuna räikeämmin kristinuskon osaksi vaalikampanjaansa.
Ilmeisenoloinen, mutta monille amerikkalaisille mahdottomanoloinen tulkinta on, että Jeesusta voisi kirjoitusten perusteella pitää aikamoisena köyhiä puolustavana wokesosisalistina. Nyky-Amerikassa hänet kuitenkin usein esitetään lihaksikkaana kapitalistina. Eräs kirjassa haastateltu nostaa juuri esiin kuinka raamatussa ei puhuta mitään sosiaaliturvasta tai terveydenhuollosta. Raamatusta voi tietysti poimia ja sulkea pois monenlaista. Kirja päättyy Trumpiin ja siihen kuinka hävytön ilmentymä kristinuskosta Nyky- Amerikassa oli kun Trump 2020 kesällä käski poliisin raivata Black life matters-mielenosoittajia pois kadulta jotta hän pääsi esiintymään raamattu kädessä Washington DC:n keskustassa. Monille uskonnollisille ihmisille Trumpin piittaamattomuus säännöistä näyttäytyy paradoksaalisesti messiaanisuutena.
Yhteeveto
Kirja oli napakka ja helppolukuinen esitellen mielenkiintoisten esimerkkien kautta Amerikan outoja uskonlahkoja ja uskonnon rooli Yhdysvaltain yhteiskunnassa. Joissain kohdin se tosin tuntui turhan saarnaavalta ja ”uusateistiselta” negatiivisessa mielessä.