Pidin paljon Philip Rothin historiallisesta romaanista Amerikkalainen pastoraali, joten tutkittuani hieman enemmän hänen tuotantoaan, päätin lukea Rothin suuresta tuotannosta kronologisesti seuraavan teoksen: Mieheni oli kommunisti

Tiivistelmä
Noin 350-sivuinen kirja sijoittuu hyvinkin samankaltaiseen miljööseen kuin edellinen Rothin kirja: 1940–1950-lukujen New Jerseyn Newarkiin, jonne palataan 90-luvun vanhentuneiden ihmisten muistoissa. Kirjan päähenkilöt ovat jälleen juutalaisia, tosin edellisen kirjan menestyneeseen tehtailijasukuun verrattuna vasemmistolaisempia, mutta silti elämässään enemmän tai vähemmän menestyneitä hahmoja. Kirjan päähahmoja ovat Rothin alter ego Nathan Zuckerman, hänen opettajansa työväenaktiivi Murray Ringold, Murrayn veli ja puoliksi kuuluisaksi radioääneksi noussut Ira Ringold sekä hänen vaimonsa Eva. Kirja kuvaa tarkemmin New Jerseyn ja New Yorkin amerikkaa 1930–1950-luvuilla, ja keskeisenä teemana on red scare.
Red scrare
Red scare oli tietysti Yhdysvalloissa pian toisen maailmansodan jälkeen alkanut ja pitkälle 50-luvulle jatkunut kommunisteihin ja vasemmistolaisiin kohdistunut vaino, jonka on katsottu henkilöityvän senaattori Joseph McCarthyyn. Kirjan alussa Zuckerman tapaa 90-vuotta vanhan ja kunnioittamansa entisen opettajansa Murray Ringoldin, joka joutui AY-aktiivina pienemmissä määrin punavainojen uhriksi ja menettämään työnsä vuosiksi.
Isompiin vainoihin joutui kuitenkin tämän vähemmän oppinut ja erilaisia hanttihommia ympäri maata paiskinut Ira ”Iron Rin” Ringold. Armeijassa Ira tapasi kuitenkin vakaumuksellisen ja laajasti lukeneen kommunistin, joka iski häneen poliittisen kipinän. Iso, vahva ja komea Ira, jolla oli rautainen työläistausta, onnistuikin sitten nousemaan radiotähdeksi ja naisi New Yorkissa asuvan entisen Hollywood-tähden, jolla oli edelleen auraansa New Yorkin eliitin piirissä. Kirjan monien eri hahmojen välillä oli jännitteitä, mutta suurin jännite rakentuu ideologisesti joustamattoman kommunistin ja tämän vaimon Evan välille. Omaa juutalaisuuttaan hävennyt Eva, aiemmasta liitosta vaikea tytär ja porvarimainen maailma eivät kuitenkaan estäneet kovapäistä kommunisti-Iraa.
Zuckermanin kamppailut
Rothin alter ego Nathan Zuckerman kasvaa kirjan aikana Ringoldeja ihailevasta teinistä enemmän itseajattelevaksi hahmoksi. Karismaattinen opettaja Murray ja kommunistinen agitaattori Ira tekevät nuoreen Nathaniin vaikutuksen. Ira ottaa Nathanin siipiensä suojaan ja poliittisten tapahtumien ohella kutsuu tämän myös vaimonsa kaupunkikartanon eliittijuhliin New Yorkiin.
Hän kuitenkin lähtee opiskelemaan Chicagoon, jossa tutustuu taiteellisesti kunnianhimoisempaan ja aatteellisesti vähemmän pateettiseen professoriin, joka ottaa hänet siipiensä suojaan. Toisaalta hän menee Indianaan tapaamaan Iran esikuvaa, työläisiä johtanutta irkkukommunistia, joka oli pistetty ammattiliitosta syrjään. Seuraavana kesänä Newarkissa hän oppii, että Ira oli saanut kenkää ja Evalta oli tullut kirja Mieheni oli kommunisti. Väitti, että Ira oli mennyt naimisiin hänen kanssaan kommunistisena soluttautujana.
Petos
Kirjan päähahmojen väliset jännitteet eskaloituvat loppua kohti koviksi kiistoiksi ja selkäänpuukotuksiksi. Monet muut kommunistit olivat jo joutuneet punavainojen kohteeksi, mutta Ira selvisi Evan avustuksella. Ira ja Eva olivat lähtökohtaisesti erikoinen aviopari. Porvarillinen Eva vihasi omaa juutalaisuuttaan ja kommunistinen Ira piti sitä vain merkityksettömänä. Kriisi iski, kun virolainen hierojatar kertoi, kuinka antoi Iralle poskihoitoa ja varasteli vähän Evan koruja. Tästä jo eskaloitui tappelu. Pahempi tappelu eskaloitui, kun tyttären kaveri Pamela kertoi hänen ja Iran suhteesta varsin kaunistellun version. Tämän seurauksena Eva päätyy kirjoittamaan tälle oikealle kirjalle nimensä antavan kirjan Mieheni oli kommunisti, jossa väitti Iran menneen naimisiin hänen kanssaan kommunistisena soluttautujana. Kirjan loppua kohti Irin varhaisesta elämästä selviää myös lisää luurankoja, mutta hän onnistuu kuitenkin vielä tuhoamaan Evan elämän.
Yhteenveto
Kirja oli erittäin mainiota amerikkalaista kirjallisuutta ja edellisen Rothin tapaan keskittyi Newarkin juutalaisiin päähahmoihin 1900-luvun puolivälissä, ottaen red scaren keskeiseksi teemaksi. Edellisen kirjan tapaan ajan poliittisten ja yhteiskunnallisten mannerlaattojen mullistukset toimivat kuitenkin näyttämönä kirjan päähahmojen inhimillisille heikkouksille. Tämä ei yllä mielestäni aivan Amerikkalaisen pastoraalin tasolle, mutta oli kuitenkin nautittava lukukokemus.