Ajattelin jatkaa Yhdysvaltoja-kuvaavien kirjojen lukemista. Otin tällä kertaa juuri ennen Trumpin aikakautta Yhdysvaltoja kuvaavan tietokirjan työn alle. Kirjaksi valikoitui Amy Goldsteinin Janesville – An American Story, joka kuvaa pienen kaupungin ahdikoa autotehtaan lopettaessa toimintansa siellä.
Tiivistelmä
Kirja kertoo Yhdysvaltain Keskilännen Wisconsinin osavaltion pienehköstä Janesvillen teollisuuskaupungista. Siellä oli vuoteen 2008 General Motorsin vanhin toiminnassa oleva tehdas. Tehdas oli tietysti noin 60 000 asukkaan kaupungille kriittisen tärkeä asia ja sen sulkemisen surkeutta lisäsi ajankohta. Tehdas suljettiin juuri talouskriisin alkuvaiheessa jouluuna 2008. 300- sivuinen kirja jakautuu kuuteen isompaan kokoanaisuuten jotka jokainen käsittelevät yhtä vuotta välillä 2008-2013. Kirja muodostuu kuitenkin lyhyemmistä muutamien aukeamien pituisista kappaleista. Pikkukaupungin elämää ja kehitystä seurataan lukuisten eri ihmisten kokemusten kautta monista entisistä tehdastyöntekijöistä mm. opettajiin, kaupungin lapsiin sekä kaupungista kotoisiin olevaan entiseen varapresidenttiehdokas Paul Ryaniin.
Deindustrialisaatio ja amerikkalainen pikkukaupunki
Janesvillle on toisaalta hyvinkin kuvaava mikrokosmos avaamaan Amerikan deindustrialisaatiota ja perinteisten teollisuuskaupunkien asukkaiden ahdinkoa. Autoteollisuus on myös esimerkki perinteisestä raskaasta teollisuudesta ja vakaista työpaikoista, jotka toivat pitkään miljoonille amerikan ihmisille vaurautta. GM saapui kaupunkiin 1923 vaikka sitä ennenkin siellä oli kuitenkin ollut jo erilaisia pienempiä traktorin ja autonvalmistajia. Janesville oli melkeinpä malliesimerkki aikansa teollisuusmallikaupungista. Tuohon aikaan hieman taantuvan tai selvästi vähemmän työvoima vaativien maitotilojen riuskoja poikia virtasi kaupunkiin parempiin hommiin. Suuri lama ja toinen maailmansota aiheuttivat hetkellisiä katkoksia tuotantoon, mutta kaupunki pärjäsi edelleen hyvin ja 70-luvun deindustrialisaatoon jälkeenkin. Vielä niinkin hiljattain kuin 2005 kun paljon GM:n tehtaita suljettiin, Janesville säästyi.
Alkuperäisessä kesän 2008 ilmoituksessa sanottiin, että tuotanto loppuisi 2010, mutta finanssikriisin alkurytinä muutti päivämäärän jo joulun 2008 edustalle. Tehtaasta riippuvat yrittivät kovasti käydä kauppaa GM:n kanssa josko tehtaalle saataisiin korvaava tuotantoa katumaastureiden sijaan ja laadittiin suunnitelmia houkuttelevista verohelpotuksia ja muuta, mutta se ei auttanut. Tämän jälkeen vielä eläteltiin epärealistisesti toiveita, että tuotantoa saattaisi tulla takaisin kun Janesville ei ollut GM:n tehdaslistauksissa lopullisesti suljettu vaan se oli luokiteltu teoriassa mahdollisesti uudelleen avautuvaksi.
Paljon entisiä työntekijöitä pääsi ”onnekseen” sentään töihin muihin GM:n tehtaisiin. He pystyivät pitämään perheistään huolta taloudellisesti, mutta elämä perheistä kaukana kotoa ja viikonloppusiirtymät kotikaupunkiin luonnollisesti raskaita ja tämä alkoi näkyä myös perheiden lapsissa. Kirjan parhaita kappaleita oli kuvaus kun ”siirtotyöläiset” tulevat porukalla takaisiin kotiin yhteiskyydeillä autoissaan.
Uudelleenkoulutus
Uudelleenkoulutuksesta tuli hetkellisesti merkittävämpi uusi toimiala Janesvilleen ja sen voimaan Amerikassa uskottiin paljom. Tehdastyön menetys oli kaikille tietysti merkittävä asia, mutta toisille vielä hankalampi, jos ei ollut opiskellut yli 20 vuoteen eikä ennen sitäkään kovin menestyksekkäästi ja osannut nyt edes käyttää Microsoft Wordia. Joillekkin se oli mentaalisesti hankalaa. Esimerkkinä kun kolmannen polven AY-toiminnassa mukanu ollut joutui HR-työhön neuvottelupöydän toiselle puolelle. Tai kun muutamat ihmiset kouluttautuvat vanginvartijoiksi tajuamatta ettei se täysin sovikaan heille. Näille ihmisille se toi kuitenkin uuden työn. Monille se ei tuonut sitäkään tai valtavasti huonomman kuin ennen ja ja huonomman kuin mihin varsinaisesi yritti kouluttautua.
Kerrannaisvaikutukset ja sopeutuminen
Tehtaan merkitys ymmärrettiin ja tajuttiin, että sillä on kerrannaisvaikutuksia esimerkiksi alihankkijoihin, mutta kaikkia niitä ja niiden merkityksellisyyttä ei välttämättä kuitenkaan heti tajuttu, miten paljon vaikutuksia on rakentamiseen ja palvelualoille. Köyhät ja juurijuuri toimeentulvat saavat työnhakijakilpailijoiksi keskiluokkaisempia entisiä tehdastyöntekijöistä. Aiemmin kaupungissa melko tuntemattomat kodittomuus ja krooninen teinien köyhyys tulivat näkyviksi ilmiöiksi Monet teinit alkoivat käydä osa-aikatöissä ja auttaa sitä kautta vanhempiaan jos vain pystyivät. Yksi kirjan päähahmoista, joka oli uudelleenkoulutusohjelman menestyjiä tekee itsemurhan…pillereillä…Itsemurhien määrä kaksinkertaistui Janesvillessa nopeasti tehtaan sulkemisen jälkeen. Monien ylpeydelle oli myös kohtuuttoman vaikeaa turvautua hyväntekeväisyyteen tai valtion apuun.
Paul Ryan ja Scott Walker
Kirjan yksi mielenkiintoinen fakta on, että 2012 varapresidenttiehdokas ja ennen MAGA-aikakautta nousussa ollut tähtipoliitikko Paul Ryan on kotoisin juuri Janesvillesta. Hän oli jo 2008 nouseva nuorehko politiikko, joka oli mukana neuvotteluissa, jotta tehdas pystyisi jatkaman kaupungissa, mutta Ryan alkoi pian keskittyä yhä enemmän valtakunnanpolitiikaan jättäen kotikaupunkinsa tapahtumat taustalle. Toisena poliitikkona mainitaan esivaalien presidenttiehdokkaanakin pyörähtyänyt Scott Walker, joka työpaikkojen kadotessa ja tilanteen kurjistuessa haki säästöjä ja syntipukkeja julkisen sektorin työntekijöistä kuten opettajista, joiden asemaa lähti systemaattisesti heikentämään. Wisconisinissa olikin suuret taistelut julkisen sektorin työntekijöiden ja republikaanien kurjistamispolitiikan välillä…jonka jälkimmäisenä mainittu voitti.
Yhteenveto
Kirja oli erittäin hyvin kirjoitettu. Se veti mukaansa ja oli monesta näkökulmasta rakennettu kokonaiskuva 2000-luvun deindustrialisaatiosta yhden amerikkalaisen kaupungin kautta kerrottuna. Tykkäsin ehdottomasti kirjasta. Paikalliskuvauksen ja hahmojen ohella se ei ehkä kuitenkaan antanut niin paljon uutta ymmärrystä siitä, miltä deindustrialisaatio pienemmissä kaupungeissa tarkoittaa. Ihan hyvä kirja taustoittamaan yhtä osaa nyky-Amerikasta.