{"id":88,"date":"2024-10-08T09:46:00","date_gmt":"2024-10-08T09:46:00","guid":{"rendered":"https:\/\/www.polipolina.com\/?p=88"},"modified":"2024-10-10T13:05:37","modified_gmt":"2024-10-10T13:05:37","slug":"euroopan-taloushistoria","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/2024\/10\/08\/euroopan-taloushistoria\/","title":{"rendered":"Euroopan taloushistoria vuodesta 1989"},"content":{"rendered":"\n

20:n Eurpoopan historian kirjan <\/a><\/strong>lukemisprojekti jatkui t\u00e4ll\u00e4 kertaa talouspainotteisemmalla kirjalla. Kirjastosta tarttui mukaan Wienin ylipiston saksalaisen historioitsija Philipp Therin kirja Euroopan historia vuodesta 1989 – Uusi talousj\u00e4rjestys.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Oletin kirjan olevan laajempi tarkastelu Euroopan taloushistoriasta viimeisen 30 vuoden ajalta, mutta se keskityy kuitenkin pitk\u00e4lti It\u00e4-Eurooppaan, vain hieman heijastellen t\u00e4t\u00e4 kehityst\u00e4 muuhun Eurooppaan. Ei t\u00e4m\u00e4 sin\u00e4ns\u00e4 haitannut mutta yll\u00e4tti.<\/p>\n\n\n

\n
\"Euroopan<\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Tiivistelm\u00e4<\/strong><\/h4>\n\n\n\n

Kirja alkaa saksalaisen kirjoittajamme lapsuuden kokemuksista kun h\u00e4n l\u00e4nsisaksalaisena vieraili kesin\u00e4 rautaesiripun it\u00e4puolella ja osteli l\u00e4nsimarkoilla halvalla kaikkea kivaa. Sen j\u00e4lkeen kerrataan It\u00e4blokin 80-luvun rakenteiden haurastuminen ja kriisit sek\u00e4 sen j\u00e4lkeen aktuaalinen 80-90-lukujen vaihteen romahdus ja vallankumoukset.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen kirjan melko t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmana on uusliberalismi ja sen ilmenemisen voimakkuudet ja tavat it\u00e4blokin eri osissa 90-luvulla. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen tarkastellaa mielenkiintoisesti alueen metropoleja, niiden merkityst\u00e4 ja eroja muihin alueisiin. Loppup\u00e4\u00e4n kappaleet keskittyv\u00e4t finanssikriisin seurauksiin, Etel\u00e4 Eurooppaan ”Uutena It\u00e4 Eurooppana”, It\u00e4 Euroopan kehitysten vaikutuksesta l\u00e4nteen sek\u00e4 ”j\u00e4lkiviisasteluun mit\u00e4 tehtiin v\u00e4\u00e4rin”<\/p>\n\n\n\n

Uusliberalismi<\/strong><\/h4>\n\n\n\n

Kirjan kantavana prismana, jonka kautta It\u00e4-Euroopan viimeisten vuosikymmenten talouskehityst\u00e4 tarkastellaan on uusliberalismi. Kyseinen k\u00e4site on tietysti monenlaisen akateemisen ja v\u00e4hemm\u00e4n akateemisen keskustelun kiistatakapula. Ehk\u00e4 ennen kaikkea sen takia, ett\u00e4 harva taloustieteilij\u00e4 tai oikeistolainen kokee itse\u00e4\u00e4n uusliberalistiksi ja toisaalta sit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n my\u00f6s hieman ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isen\u00e4 leimakirveen\u00e4 erilaisten vasemmistolaisten toimesta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Ther kuitenkin ennakoi t\u00e4t\u00e4 kritisismi\u00e4 kirjan johdannossa ja perustelee mielest\u00e4ni n\u00e4k\u00f6kulman hyvin, my\u00f6hemmink\u00e4\u00e4n sortumatta kohtuuttomaan moralisointiin, vain havainnoiden miten auktorit\u00e4\u00e4risen hallinon ikeest\u00e4 vapautuneet it\u00e4blokin maat suurelta osin toimivat L\u00e4nsi-Eurooppaa armottomammann kapitalismin testikentt\u00e4n\u00e4 ja siit\u00e4 seurasi hyv\u00e4\u00e4 ja siit\u00e4 seurasi huonoa. Ja on suomlalaisena aina hieman outoa havahtua, miten matalat veroasteet monissa It\u00e4-Euroopan maissa ovat.<\/p>\n\n\n\n

It\u00e4-Euroopann sis\u00e4iset erot<\/strong><\/h4>\n\n\n\n

Monissa tietokirjoissa on tietysti tapana sanoa, ett\u00e4 teema, tapahtumat, alueet ovat moninaisempia kun mit\u00e4 yleisess\u00e4 keskustelussa ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 on ihan hy\u00f6dyllist\u00e4, mutta voidaan tehd\u00e4 paremmin tai huonommin. T\u00e4ss\u00e4 kirjassa se on ainakin omasta mielest\u00e4ni tehty paremmin ja riitt\u00e4v\u00e4n mielenkiintoisesti. N\u00e4ist\u00e4 esimerkkein\u00e4 nostettakoon esiin seuraavat.<\/p>\n\n\n\n

Esimerkiksi Puolassa jonkinlaista markkinataloutta p\u00e4\u00e4stiin hieman harjoittelemaan jo 80-luvulla kun solidaarisuusiikkeen j\u00e4lkimainingeissa hallinto antoi maanviljelij\u00f6ille ja pienyritt\u00e4jille aiempaa enemm\u00e4n mahdollisuuksia. Toisaalta siell\u00e4 90-luvun alun j\u00e4lkeen kovinta shokkihoitoa laimennettiin hieman joihinin muihin maihin verrattuna.<\/p>\n\n\n\n

Se mit\u00e4 rajoja k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n vaikuttaa siihen, milt\u00e4 ilmi\u00f6 n\u00e4ytt\u00e4ytyy. Kansallisvaltio on nykymaailmassa usein yleisin yksikk\u00f6 tai joskus saatetaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s maakuntia tai vastaavia suurtasoja. Monessa paikassa, mutta It\u00e4-Euroopassa monia paikkoja selvemmin r\u00e4ikein jakolinja menee suurkaupunkien ja syrj\u00e4seutujen v\u00e4lill\u00e4. P\u00e4\u00e4kaupugit Tallinnasta Bukarestiin ja Prahasta Varsovaa ovat p\u00e4rj\u00e4nneet kohtuu hyvin eik\u00e4 niit\u00e4 katukuvaltaan oikeastaan erota L\u00e4nsi-Euroopasta. T\u00e4m\u00e4 p\u00e4tee my\u00f6s ep\u00e4onnistuneimpien maiden p\u00e4\u00e4kaupunkeihin kuten Moskovaan ja Kiovaan. Keskisuurissa kaupungeissakin talouskasvun voi n\u00e4hd\u00e4, mutta pienemmille paikkakunnille ja maaseudulle siirrytt\u00e4ess\u00e4 kapitalismi on ollut armoton.Toisaalta monissa maissa kuten Puolassa ja Slovakiassa n\u00e4kyy maan l\u00e4nsiosien korkeampi elintaso suhteessa maan k\u00f6yhempiin it\u00e4osiin.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure>\n<\/div>\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Vaikutus l\u00e4nteen<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Kirjoittajan yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmana h\u00e4n nostaa varmasti oman el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 inspiroimana esiin Wienin. Joka ei tietysti ollut osa it\u00e4blokkia, mutta se oli kielt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kylm\u00e4n sodan aikana yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n selv\u00e4sti L\u00e4nsi-Euroopan laitapiste, jota it\u00e4blokki ymp\u00e4r\u00f6i. Ja mielenkiintoinen n\u00e4k\u00f6kulma, ett\u00e4 siin\u00e4 miss\u00e4 kylm\u00e4n sodan loppumisen j\u00e4lkeen Berliini ei l\u00e4htenyt sellaiseen taloudelliseen lentoon kuin jotkut odottivat, mutta Wien on niit\u00e4 L\u00e4nsi-Euroopan kaupunkeja, joka ehk\u00e4 eniten hy\u00f6tyi rautaesiripun putoamisesta. <\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Kokonainen kappale kirjasta on omistettu ajatukselle Etel\u00e4-Euroopasta uutena It\u00e4-Eurooppana ja eurokriisin j\u00e4lkeisin\u00e4 vuosina t\u00e4m\u00e4 on kiistatta j\u00e4\u00e4nyt ”uudeksi” t\u00e4rke\u00e4ksi jakolinjaksi Eurooppaan, varsinkin kun It\u00e4-Eurooppa on ollut talouskasvua katsoessa merkitt\u00e4v\u00e4sti Etel\u00e4-Eurooppaa edell\u00e4. It\u00e4-Eurooppa k\u00e4rsi eurokriisist\u00e4 aluksi eritt\u00e4in pahasti, mutta palasi kasvu-uralle selv\u00e4sti Etel\u00e4-Eurooppaa nopeammin.<\/p>\n\n\n\n

Yhteenveto<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Tykk\u00e4sin kirjasta varsin paljon. N\u00e4k\u00f6kulma oli tietysti taloudessa ja graafeja k\u00e4ytettiin paljon, mutta t\u00e4m\u00e4 toimi minulle. Jos haluaa saada n\u00e4k\u00f6kulman It\u00e4-Euroopan l\u00e4hihistoriaan ja talouskehitykseen t\u00e4m\u00e4 on oikein hyv\u00e4. Toki kannattanee olla ainakin v\u00e4h\u00e4n talousasioista kiinnostunut, jotta t\u00e4st\u00e4 saa jotain irti.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

20:n Eurpoopan historian kirjan lukemisprojekti jatkui t\u00e4ll\u00e4 kertaa talouspainotteisemmalla kirjalla. Kirjastosta tarttui mukaan Wienin ylipiston saksalaisen historioitsija Philipp Therin kirja Euroopan historia vuodesta 1989 –…<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[3],"tags":[36,6,5,31,29,33],"class_list":["post-88","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirja","tag-36","tag-eurooppa","tag-ita-eurooppa","tag-puola","tag-talous","tag-uusliberalismi"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/88","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=88"}],"version-history":[{"count":13,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/88\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":565,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/88\/revisions\/565"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=88"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=88"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=88"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}