{"id":678,"date":"2024-11-27T10:10:00","date_gmt":"2024-11-27T10:10:00","guid":{"rendered":"https:\/\/www.polipolina.com\/?p=678"},"modified":"2025-12-28T13:05:21","modified_gmt":"2025-12-28T13:05:21","slug":"saksan-imperiumin-synty-1871-1918","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/2024\/11\/27\/saksan-imperiumin-synty-1871-1918\/","title":{"rendered":"Saksan synty 1871-1918"},"content":{"rendered":"\n

En tietoisesti halunnut ottaa 20 Euroopan historiasta kertovan kirjan projektiini yht\u00e4\u00e4n<\/a> Natsisaksaan keskittynytt\u00e4 kirjaa, mutta tuota aikaisempi ja heikommin tuntemani aikaukausi sopi projektiin kuin hapankaali bratwurstin kanssa. Kirja on Katja Hoyerin Blood and Iron<\/strong> The Rise and Fall of the German Empire 1871\u20131918<\/strong>.<\/p>\n\n\n

\n
\"Blood<\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Yhteenveto<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kirja kertoo nimens\u00e4 mukaisesti Saksan (”imperiumin”) synnyst\u00e4 1800-luvulla ja sen tuhosta eli ajasta ensimm\u00e4isen maailmansodan lopppun asti. Vajaa 250-sivuinen kirja jakautuu viiteen kappaleeseen jotka k\u00e4sittelev\u00e4t Saksan synty\u00e4 ennen vuotta 1870, Bissmarckin vuosia 1870-1888, Keisarikriisi\u00e4 1888-1890, Wilhelmin vuosia 1890-1914 ja lopulta ensimmm\u00e4ist\u00e4 maailmansotaa 1914-1918.<\/p>\n\n\n\n

Preussi muuntuu Saksaksi<\/h3>\n\n\n\n

Tarina alkaa vuodesta 1813 keskell\u00e4 Napoleonin sotia. Napoleon marssi n\u00f6yryytt\u00e4v\u00e4sti l\u00e4pi Preussin ja nykyisen Saksan alueen ja t\u00e4m\u00e4n voidaan katsoa kylv\u00e4neen siemenen yhtein\u00e4isemm\u00e4n ja vahvemman Saksan synnylle. Saksalle symbolisesti t\u00e4rkein Napoleonin sotien t\u00e4rkein taistelu ei kuitenkaan ollut Waterloo, vaan Leipzigin taistelu 1813. Napoleonin sotien j\u00e4lkeisina vuosina Preussi onnistui laajenemaan merkitt\u00e4v\u00e4sti, mutta siit\u00e4 ei kuitenkaan tullut Euroopan johtavaa saksankielist\u00e4 mahtia, vaan siin\u00e4 asemassa oli viel\u00e4 tuolloin It\u00e4valta. Lis\u00e4ksi Preussi oli logistisesti jakautunut hankalasti kahteen erilliseen osaan. Preussin onneksi n\u00e4ihin uusiin l\u00e4ntisiin alueisiin kuului varsinkin tulevaisuudessa keskeiseksi nouseva Ruhrin alue, joskin 1800-luvun alkupuoliskolla Saksa oli viel\u00e4 teollisuusmahtina monia Euroopan maita j\u00e4ljess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 kohtaa syntyivat my\u00f6s Bundit, jotka ovat sittemmin s\u00e4ilyneet samankaltaisina t\u00e4h\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4n asti. Saksa on liittovaltio(Bundesrepublik Deutschland<\/strong>), jossa osavaltioilla on my\u00f6s merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 itsen\u00e4ist\u00e4 poliittista valtaa. T\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 Preussista ei tuolloin ollut viel\u00e4 niin yhten\u00e4inen kansallisvaltio kuin vaikkapa Ranska, mutta yhten\u00e4isyys aiempaan hajanaisten kuningaskuntien mosaiikkiin verrattuna oli kuitenkin merkitt\u00e4v\u00e4mp\u00e4\u00e4. Kirjoittajamme nostaa Saksan kansallistunteen isiksi erityisesti Fichtin ja Hegelin, mutta korostaa esimerkiksi my\u00f6s Grimmin veljesten satuja, joihin miljoonat ja miljoonat saksalaislapset aikojen saatossa tutuistuivat. Merkitt\u00e4v\u00e4ksi saksalaisten yhdist\u00e4j\u00e4ksi nostetaan my\u00f6s Reinin 1840-kriisi, jossa ”saksalaiset” yhdistyiv\u00e4t ulkoisen vihollisen(Ranskan) takia aiempaa vahvemmin.<\/p>\n\n\n

\n
\"Preussi<\/figure>\n<\/div>\n\n\n

1848 Euroopan hullu vuosi n\u00e4kyi my\u00f6s Saksassa. Pariisissa alkaneet kapinat levisiv\u00e4t my\u00f6s Saksaan kun 1848 niin opiskelijat, porvaristo kuin ty\u00f6l\u00e4isetkin ryhtyiv\u00e4t vaatimaan muun muassa sananvapautta, kokoontumisvapautta ja kansallista parlamenttia. Monet ruhtinaat joutuivatkin antamaan periksi ja sallimaan muutoksia. Vaikka tavoitteet eiv\u00e4t t\u00e4ysin toteutuneet, ne loivat perustan my\u00f6hemmille muutoksille ja yhdistymispyrkimyksille Saksassa. Kommunismi, nationalismi ja liberalismi nousivat my\u00f6s laajemmin tunnistetuiksi aatteiksi tuon j\u00e4lkeen.<\/p>\n\n\n\n

J\u00e4lkimm\u00e4inen osa ensimm\u00e4isest\u00e4 kappaleesta keskittyy pitk\u00e4lti k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n Otto von Bismacrkia. Henkil\u00f6kohtaisesti ”vaikean eliittinuoruuden” ja varhaisen aikuisuuden el\u00e4nyt Bismarck nousi keisarin sivussa huomaamattomasti mahtavaksi vallank\u00e4ytt\u00e4j\u00e4ksi. Ensimm\u00e4isen kappaleen lopussa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n lyhyesti kolme Preussin 1800-luvun puoliv\u00e4lin j\u00e4lkeist\u00e4 menestyksek\u00e4st\u00e4 sotaa. Ensimm\u00e4inen n\u00e4ist\u00e4 oli 1864 kun Preussi nappasi ”Etel\u00e4-Jyllannin” eli Schleswigin Tanskalta. 1866 k\u00e4ytiin vain reilun kuukauden kest\u00e4nyt Preussille voitokas sota It\u00e4valtaa vastaan. Lopulta 1970-1971 k\u00e4ytiin Preussin ja Ranskan v\u00e4linen sota, jossa my\u00f6s Baden, Baijeri ja W\u00fcrttemberg taistelivat Preussin puolella.<\/p>\n\n\n\n

Bismarckin Saksa<\/h3>\n\n\n\n

Saksan yhdistyminen koplattiin lopulta yhteen voitokkaan Ranskan sodan kanssa ja julistus p\u00e4\u00e4tettiin tehd\u00e4 Versailissa, osittain sen takia ettei mik\u00e4\u00e4n saksalainen valtio nousisi muiden ylitse. Saksasta tuli tuolloin my\u00f6s Euroopan suurin maa. T\u00e4m\u00e4n my\u00f6t\u00e4 asioita my\u00f6s standardoitiin l\u00e4pi uuden valtakunnan ja koitti my\u00f6s nopean talouskasvun aika. T\u00e4st\u00e4 eteenp\u00e4in Bissmarck nousi jatkuvasti vahvemmaksi tekij\u00e4ksi Saksan johdossa. Keisari tykk\u00e4si viett\u00e4\u00e4 aikaa Preussin mets\u00e4sttysmajoillaan ja t\u00e4m\u00e4 sopi Bismarckille oikein hyvin. <\/p>\n\n\n\n

\"Saksa<\/figure>\n\n\n\n

Saksa ei kuitenkaan ollut homogeenin alue yhdistymisens\u00e4 j\u00e4lkeen. Maa oli 2\/3 protestanttinen ja 1\/3 katolinen, josta seurasi Bismarckin katolisia vastaan suunnattu sekularisoiva ja yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n raju ”kulturkampf”, josta jotkut preussin uskonnolliset protestantitkin n\u00e4rk\u00e4styiv\u00e4t. T\u00e4ll\u00e4 mahdollisella liev\u00e4ll\u00e4 ylily\u00f6nnill\u00e4 oli kuitenkin pitk\u00e4aikainen Saksaa sekularisoiva vaikutus.<\/p>\n\n\n\n

Saksa oli 1870 Euroopan mahtimaaksi teollistumisen osalta per\u00e4ss\u00e4hiiht\u00e4j\u00e4, mutta yhtein\u00e4istymisen j\u00e4lkeen l\u00e4hti kova kiri k\u00e4yntiin. Mm. Siemens, AEG ja Bayer syntyiv\u00e4t tuolloin. Saksalla oli my\u00f6s hyv\u00e4t l\u00e4ht\u00f6kohdat teollistumiselle matalien tasankojen, toimivien satamien ja jokiverkostojen ansiosta. 1870-luvun alkuvuosien talousbuumista k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n sana Gr\u00fcnderzeit<\/em>, jolloin talouskasvu oli huumaavaa. Ylikuumentuminen huipentui 1873 talouskriisiin, joka ei kuitenkaan johtanut pitk\u00e4aikaiseen lamaan tai ankeuteen. Gr\u00fcnderzeitina ja sen j\u00e4lkeen kaupunkiv\u00e4est\u00f6 kuitenkin kasvoi r\u00e4j\u00e4hdysm\u00e4isesti ja loi uudenlaisen kaupunkik\u00f6yh\u00e4list\u00f6n vuokakasarmeineen.<\/p>\n\n\n\n

Talouskriisi kuitenkin muutti Saksan politiikka v\u00e4hemm\u00e4n talousliberaaliksi. Bismarck ei ollut talousasioiden suhteen vahvan ideologinen, mutta 1873 merkitt\u00e4v\u00e4 kriisi selv\u00e4sti vaikutti h\u00e4neen. Tietty konservatismin ja nationalismin sek\u00e4 liberalismin vastainen pohjavire sai yhteiskunnassa aiempaa vahvempaa kannatusta. Liberaaliin j\u00e4rjestykseen pettyihin kuului my\u00f6s itse Richard Wagner.<\/p>\n\n\n\n

Bismarck koki 1870- ja 1880-luvuilla haasteita erityisesti kolmesta n\u00e4k\u00f6kulmasta. Saksalla oli v\u00e4h\u00e4n selvi\u00e4 luonnollisia maantieteellisi\u00e4 rajoja eik\u00e4 ollut selv\u00e4\u00e4 mist\u00e4 Saksa alkaa ja mihin se loppuu. Etnisist\u00e4 v\u00e4hemmist\u00f6ista merkitt\u00e4vi\u00e4 oliv\u00e4t it\u00e4isemm\u00e4n Preussin puolalaiset, Alsacen ja Lorrainen ranskalaiset. Pienempin\u00e4 mutta merkitt\u00e4vin\u00e4 v\u00e4hemmist\u00f6in\u00e4 my\u00f6s pohjoisen tanskalaiset sek\u00e4…juutalaiset. Toinen haaste tuli kaupungin kasvavan k\u00f6yh\u00e4liston ja ty\u00f6v\u00e4enliikkeen suunnasta, joka vahvistui tasaista tahtia. Bissmarck suhtautui siihen aluksi varsin vihamielisesti, mutta tuli my\u00f6hemmin hieman vastaan perustaen ainakin aikansa mittareilla jonkinlaisia hyvinvointivaltion elementtej\u00e4. Kolmas haaste liittyi ulkopolitiikkaan. Jo Bissmarck pelk\u00e4si kuollakseen kahden rintaman sotaa ja onnistui t\u00e4m\u00e4n ohjaamana toimimaan verrattain kyvykk\u00e4\u00e4n\u00e4 diplomaattina Tsaarin, Ranskan ja It\u00e4v\u00e4llan keskell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Wilhelmin valtakunta 1888-1914<\/h3>\n\n\n\n

Bissmarck oli p\u00e4\u00e4ssyt v\u00e4h\u00e4n varkaitten merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4n asemaansa kun keisari oli v\u00e4hemm\u00e4n osallinen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa. Vanhan keisarin tilalle tuli kuitenkni hyvin nuori 30-kymppinen Wilhem, joka muutaman vuoden sis\u00e4\u00e4n oli savustanut Bissmarckin ulos.<\/p>\n\n\n\n

Wilhem halusi tehd\u00e4 keisarista vahvemman hallitsijan, samaan aikaan kun L\u00e4nsi-Euroopasssa monarkien asemaa oli heikennetty.T\u00e4m\u00e4 oli ilmeinen virhe, joskin kirjoittajamme huomauttaa, ett\u00e4 j\u00e4lkik\u00e4teen Wilhemi\u00e4 on saatettu demonisoida jopa liikaa. H\u00e4n oli mm. teknlogiaenthusiasti joka matkusteli laajasti l\u00e4pi keisarikuntaansa vrt. aiempi vanhan Preussin sis\u00e4\u00e4np\u00e4ink\u00e4\u00e4ntynyt keisari. Bissmarckin j\u00e4lkeen paljon Wilhelmill\u00e4 oli paljon neuvojia ja kanslereita, jotka tekiv\u00e4t hyv\u00e4\u00e4kin ty\u00f6t\u00e4, mutta ei tullut toista Bismarcia. Wilheim s\u00e4ilytti asemansa outona vahvana monarkina, joka my\u00f6s halusi esiinty\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4sti, eik\u00e4 aina tehnyt sit\u00e4 uskottavimmalla tavalla ja aikansa spin doctorit joutuivat korjailemaan ja ohjailemaan lehdist\u00f6\u00e4 siit\u00e4 mit\u00e4 keisari oli oikeasti sanonut tai tarkoittanut, pahimmista skandaaleista mainittakoon ”hunnipuhe”.<\/p>\n\n\n

\n
\"Keisari<\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Wilhemist\u00e4 syyt\u00e4 on mainita my\u00f6s h\u00e4nen kaksijakoinen suhtautumisensa Britannian. Sukujuuriensa ja lapsuuden matkojensa takia h\u00e4nell\u00e4 oli tiivis suhde Britanniaan, jonka seurauksena h\u00e4n my\u00f6s ihaili sen laivastoa. Wilhelm halusi Saksasta samanlaisen merimahdin ja siirtomaamahdin. Saksa oli t\u00e4m\u00e4n teeman osalta kovasti Ranskaa ja Britanniaa j\u00e4ljess\u00e4, mutta onnistui kirim\u00e4\u00e4n kohtuullisesti 1800-luvun lopulla. Mm. G\u00fcnter Grassin kirjoista muistamani siirtomaatavarakaupat alkoivat tuolloin tulla saksalaisten kaupunkien katukuvan peruselementeiksi. Juurikin laivaston nopea laajentaminen ja sit\u00e4 kautta Britannian merimahdin haastaminen kuitenkin kiristiv\u00e4t suurvaltojen v\u00e4lej\u00e4 ja johtivat ensimm\u00e4ist\u00e4 maailmansotaa edelt\u00e4neisiin j\u00e4nnitteisiin.<\/p>\n\n\n\n

1800-luvun loppu ja 1900-luvun alku oli kuitenkin vahvaa talouskasvun ja modernisaation aikaa. Metrot ja s\u00e4hk\u00f6iset raitiovaunut ilmeistyiv\u00e4t osaksi urbaania Saksaa, Berliinin v\u00e4kiluku ylitti kaksi miljoonaa ja KaDeWe toi modernin tavaratalon Berliinin ylemm\u00e4n luokan el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Kultuurin ja erityisesti kirjallisuuden(useille toki kevytt\u00e4 kioskikirjallisuutta) suosio my\u00f6s laajeni. Ottaen huomioon mink\u00e4laisia kauhuja Saksa vuosien 1914-1945 aikana koki, on 1800- ja 1900-lukujen vaihdetta ehk\u00e4 ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4sti saatettu liikaakiin romantisoida, mutta Wilhemin aikakausi oli monille saksalaisille aitoa kehityksen vuosia.<\/p>\n\n\n\n

Saksa ensimm\u00e4isess\u00e4 maailmansodassa.<\/h3>\n\n\n\n

Saksan imperiumin nousu ja Wilhemin aikakausi p\u00e4\u00e4ttyiv\u00e4t tietysti ensimm\u00e4isen maailmansotaan. Serbian ensimm\u00e4inen pommimies ei onnistunut tappamaan Ferdinandia, mutta toisena yritt\u00e4j\u00e4n\u00e4 tullut ampuja hoiti homman maaliin. Tunnetusti juuri kukaan ei osannut ennustaa mink\u00e4laiseksi veriorgioiksi ensimm\u00e4inen maailmansota muodostui, mutta my\u00f6s Wilheim kunnostautui holtittomalla kielenk\u00e4yt\u00f6ll\u00e4\u00e4n puhumalla serbien pyyhkimisest\u00e4 kartalta.<\/p>\n\n\n\n

Laajemman eurooppalaisen sodan alkaessa n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4lt\u00e4 Saksa alkoi hermostuneesti palata kauan koottuihin mietteisiin siit\u00e4, miten kahden rintaman sota olisi mahdollista voittaa. Yhten\u00e4 perusl\u00e4ht\u00f6kohtana toimi, ett\u00e4 kauemmaksi jatkuvan Ven\u00e4j\u00e4n ajateltiin mobilisoivan sotilaitaan hitaammin, joten ideana oli pist\u00e4\u00e4 valtaosa sotilaista l\u00e4nteen pyrkien nopeaan voittoon Ranskasta, j\u00e4tt\u00e4en vain pienen armeijan it\u00e4\u00e4n pid\u00e4ttelem\u00e4\u00e4n Ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4, joita vastaan hy\u00f6k\u00e4tt\u00e4isiin vasta Ranskan kukistamisen j\u00e4lkeen.<\/p>\n\n\n\n

Saksan hy\u00f6kk\u00e4ys Belgian l\u00e4pi ei kuitenkaan ollut sellainen riemumarssi kun oli toivottu vaikka Saksa etenikin. Sotaan tottumattomat traumatisoituneet sotilaat my\u00f6s syyllistyiv\u00e4t pian melkoisiin raakuuksiin mm Leveunin yliopistokaupungissa.<\/a> Syyskuussa Saksa oli kuitenkin p\u00e4\u00e4ssyt Marne-joelle asti, jossa tunnetun tarinan mukaan jopa Pariisin taksikuskit pistettiin paniikissa ajamaan yksitt\u00e4isi\u00e4 sotilaita rintamalla pys\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n saksalaisia. Saksa kuitenkin saatiin pys\u00e4htym\u00e4\u00e4n ja p\u00e4\u00e4dyttiin tunnettuun l\u00e4nsirintaman asemasotaan.<\/p>\n\n\n

\n
\"Saksan<\/figure>\n<\/div>\n\n\n

It\u00e4rintamalla oli tuolloin vain yksi Saksan kahdeksasta armeijasta ja Ven\u00e4j\u00e4 onnistui mobilisoimaan nopeammin kuin Saksa oli laskenut ja t\u00e4m\u00e4n seurauksena rintamalla oli pient\u00e4 paniikkia Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6k\u00e4tess\u00e4. Saksalaiset onnistuivat kuitenkin loistavasti Tannenbergin torjuntataistelussa ja legendojen asemaan nousseiden kenraalien Ludendorfin ja Hindenburgin johdolla.<\/p>\n\n\n\n

Vaikka sotaan l\u00e4hdettiin liput liehuen, alkoi sen raakuus ja verisyys tulla ihmisille selv\u00e4ksi melko pian. Huonot kyp\u00e4r\u00e4t mm. johtivat siihen, ett\u00e4 kotiin alkoi palata paljon sirpaleista kasvonsa osittain menett\u00e4neit\u00e4 ihmisi\u00e4. Aivan alussa tuki sotatoimille oli kuitenkin l\u00e4hes yksimielist\u00e4 mm. mahtipuoluueksi nousseen SDP:n joukoissakin. Sodanvastaisuus alkoi yleisty\u00e4 vasta 1916, jolloin toisaalta vahva sensuuri oli jo vallalla. 1916 olikin jonkinlainen teollisen sodank\u00e4ynnin huipentuma jolloin n\u00e4htiin ensimm\u00e4iseen maailmansodan pahimpiin kuuluvat Verdunnin ja Sommen taistelut. Tuolloin n\u00e4htiin my\u00f6s Ven\u00e4j\u00e4n vastahy\u00f6kk\u00e4ys joka demoralisoi Saksan liittolaisen It\u00e4valta-Unkarin sotaponnistelut. Lis\u00e4ksi intensiivinen merisodank\u00e4ynti toi USA:n mukaan ymp\u00e4ryysvaltojen puolelle. 1916 toi my\u00f6s totaalisen sodan talouden muodossa ja viel\u00e4 selvemm\u00e4n kurjistumisen siviileille<\/p>\n\n\n\n

1918 alussa USAn:n johtama rauhanehdotus olisi erilaisessa tilanteessa saattanut lopettaa sodan hieman aikaisemmin, mutta Ven\u00e4j\u00e4n vallankumous ja Saksan sen seurauksena id\u00e4st\u00e4 saamat valtavat alueet katsottiin liian merkitt\u00e4viksi menetett\u00e4viksi. Maaliskuussa Saksa l\u00e4hti vimmattuun Kairseschlaht-hy\u00f6kk\u00e4ykseen, jossa se aluksi sai murrettua Ranskan linjoja ja eteni, mutta huolto ei toiminut ja vastahy\u00f6kk\u00e4yksen j\u00e4lkeen palattiin l\u00e4hes identtiseen tilanteeseen.<\/p>\n\n\n\n

Loppuvuodesta 1918 Saksa tunnetusti oli pakotettu sopimaan rauhasta. Vaikka ensimm\u00e4inen maailmansota oli traumaattinen kaikille siihen osallistuneille valtioille, j\u00e4i Saksalle suurvalloista siit\u00e4 kuitenkin uniikin trauma. Saksan imperiumi loppui Bissmarckin sanoin ”vereen ja rautaan”.<\/p>\n\n\n\n

Yhteenveto<\/h3>\n\n\n\n

Kirja oli oikein mukava tiivistys itselle v\u00e4hemm\u00e4n tutusta Saksan synnyst\u00e4. Voisin taas suositella aihepiirist\u00e4 yht\u00e4\u00e4n kiinnostuneille tai vaan perustoimivaa historiakirjaa etsiville.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

En tietoisesti halunnut ottaa 20 Euroopan historiasta kertovan kirjan projektiini yht\u00e4\u00e4n Natsisaksaan keskittynytt\u00e4 kirjaa, mutta tuota aikaisempi ja heikommin tuntemani aikaukausi sopi projektiin kuin hapankaali…<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[3],"tags":[57,58,14,16,18],"class_list":["post-678","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirja","tag-1800-luku","tag-ensimmainen-maailmansota","tag-keski-eurooppa","tag-modernisaatio","tag-saksa"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/678","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=678"}],"version-history":[{"count":30,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/678\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1124,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/678\/revisions\/1124"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=678"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=678"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=678"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}