{"id":581,"date":"2024-11-22T12:17:00","date_gmt":"2024-11-22T12:17:00","guid":{"rendered":"https:\/\/www.polipolina.com\/?p=581"},"modified":"2026-04-20T17:24:25","modified_gmt":"2026-04-20T17:24:25","slug":"portugali-loytoretket","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/2024\/11\/22\/portugali-loytoretket\/","title":{"rendered":"Portugalin l\u00f6yt\u00f6retket"},"content":{"rendered":"\n

Euroopan historian kirjojen projektiktissa<\/a> otin taas hieman erilaisen tulokulman. Kirjassa on teema ja maa, joita ei aiemmissa kirjoissa ole oikeastaan ollenkaan k\u00e4sitelty. Maana on Portugali ja aiheena on l\u00f6yt\u00f6retket. Kirja on Roger Crowleyn Conquerors: How Portugal forged the first global empire<\/strong>(2015).<\/p>\n\n\n\n

\"Portugalin\n\t\t\t\n\t\t\t\t\n\t\t\t<\/svg>\n\t\t<\/button><\/figure>\n\n\n\n

Tiivistelm\u00e4<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Noin 350-sivuinen kirja k\u00e4sittelee hyvin rajatusti juuri Portugalia, mutta keskittyy my\u00f6s vain muutamien vuosikymmenten aikajaksoon 1400- ja 1500-lukujen vaihteessa sek\u00e4 Portugalin yrityksiin p\u00e4\u00e4st\u00e4 Intian Valtamerelle ja hallitsemaan alueen maustekauppaa. Kirja jakautuu 15:sta kappaleeseen, jotka on ryhmitelty kolmeen kronogolisesti j\u00e4rjestettyy sektioon: Tutustuminen Intian valtamereen 1483-1499, kilpailu maustemonopolista ja pyh\u00e4 sota 1500-1510 sek\u00e4 valloitus: leijona merell\u00e4 1510-1520. Vaikka kirja liittyy vahvasti Euroopan historiaan, niin suurin osa kirjasta liikutaan Afrikan, Intian ja muun Intian Valtameren alueelle. Keskeisi\u00e4 paikkoja ovat mm. Calicut, Goa, Diu, Kilwa, Aden ja Malacca.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4nsi-Euroopan reunavaltiosta valtamerien mahtimaaksi<\/h3>\n\n\n\n

Kirja alkaa lyhyell\u00e4 muistutuksella siit\u00e4 kuinka samalla vuosisadalla vuosikymmeni\u00e4 aiemmin Kiinalla oli valtava laivasto, jolla se seilannut ymp\u00e4ri Intian Valtamerta ja historia saattaisi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kohtuu erilaiselta jos keisari ei olisi n\u00e4iden seikkaulujen j\u00e4lkeen l\u00e4htenyt isolationismin tielle.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4h\u00e4n verrattuna noin miljoonan asukkaan Portugali oli melko heikko tekij\u00e4, josta kuitenkin karavelleineen muodostui ensimm\u00e4ien ly\u00f6t\u00f6retkien suurvalta. Vaikka Etel\u00e4-Eurooppaa aikansa hallinneet suurvallat olivat purhehtineet suvereerenisti V\u00e4limerell\u00e4, eiv\u00e4t ne juurikaan olleet uskaltautuneet Atlantille. Arabit pitiv\u00e4t sit\u00e4 jopa ”loputtomana meren\u00e4”. Hieman tutusta Afrikasta toivottiin kultaa, orjia ja mausteita, mutta se oli ennen kaikkea matkan Varrella Intiaan, johon suoria yhteyksi\u00e4 ei ollut<\/p>\n\n\n\n

Ensimm\u00e4inen pitk\u00e4lle Afrikan rannikolle p\u00e4\u00e4ssyt portugalilainen oli Diogo C\u00e3o, joka tutki Kongo-joen suistoa ja p\u00e4\u00e4si lopulta nykyvaltioita katsottaessa Angolan ja Namibian rannikoille(1482\u20131484), muttei pystynyt debunkkaamaan ajatusta, ett\u00e4 Afrikka saattaisi jatkua etel\u00e4navalle asti ja sit\u00e4 saattaisi olla mahdotonta kiert\u00e4\u00e4. Ensimm\u00e4inen Afrikan etel\u00e4rannikolle p\u00e4\u00e4ssyt oli puolestaan Bartolomeu Dias, joka l\u00e4hti Afrikan rannikolta l\u00e4nteen ja sit\u00e4 kautta my\u00f6t\u00e4isten tuulien kautta onnistui kiert\u00e4m\u00e4\u00e4n Afrikan. H\u00e4nen resursseiltaan rajallinen muutaman laivan ryhm\u00e4ns\u00e4 ei kuitenkaan p\u00e4\u00e4ssyt Intian valtamerelle asti(1488).<\/p>\n\n\n\n

\"Portugalin\n\t\t\t\n\t\t\t\t\n\t\t\t<\/svg>\n\t\t<\/button><\/figure>\n\n\n\n

Seuraavaan suuren l\u00f6yt\u00f6retkeen valmistautumiseen meni hieman aikaa, koska t\u00e4ll\u00e4 kertaa haluttiin l\u00e4hett\u00e4\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4n vahva laivasto. Lissabonista oli my\u00f6s tullut yksi aikansa maailmankaupungeista, jonne oli paennut juutalaisia kauppiaita ja joissa oli suuri afrikkalaisten orjien populaatio. Rakennettiin aiempaa massiivisempia laivoja, jotka varustettiin my\u00f6s aikansa huippusotateknologiaa edustaville kanuunoilla. Afrikan rannikoilla tuli vastaan monenlaisia ryhmi\u00e4 v\u00e4est\u00f6ryhmi\u00e4: hottentotteja, bantuja ja arabialaisia kauppaita. Miten n\u00e4iden kanssa tulisi toimia? Hommaan ei ollut valmista pelikirjaa, mutta pian portugalilaisten toimintatavaksi vakiintui armoton v\u00e4kivalta.<\/p>\n\n\n\n

Intian valtameri oli valtava, vertailun vuoksi noin 30 kertaa suurempi kuin tuttu V\u00e4limeri. Se oli my\u00f6s tuolloin vakiintunut verrattain rauhalliseksi kaupan alueeksi, jossa eri porukoiden kauppalaivat saivat seilata verrattain rauhassa. Portugalilaiset tulisivat kuitenkin nopeaasti muuttamaan t\u00e4m\u00e4n tilanteen. Portugalilaisilla oli meren ja ymp\u00e4rist\u00f6n ohella olematon ymm\u00e4rrys my\u00f6s alueen ihmisist\u00e4. Hinduismi oli k\u00e4sitteen\u00e4 tuntematon ja t\u00e4m\u00e4 johti pitk\u00e4\u00e4n monenlaisiin v\u00e4\u00e4rinymm\u00e4rryksiin kun portugalilaiset pitiv\u00e4t hinduja vain hieman erikoisina kristittyin\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Lopulta pitien vaivalloisten purjehtimisten j\u00e4lkeen portugalilaiset p\u00e4\u00e4siv\u00e4t itse Intiaan asti. Vasco da Gama tunsi itsens\u00e4 kuitenkin pikkutekij\u00e4ksi n\u00e4hdess\u00e4\u00e4n Etel\u00e4-Intian kauppakaupunki Calicutin vaurauden. He t\u00f6rm\u00e4siv\u00e4t siell\u00e4 my\u00f6s muslimeihin, jotka puhuivat latinalaisia kieli\u00e4 ja t\u00e4m\u00e4 oli my\u00f6s melkeinp\u00e4 n\u00f6yryytt\u00e4v\u00e4\u00e4 oppia ja ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 niin v\u00e4h\u00e4n kuin portugalilaiset alueesta tiesiv\u00e4t, oli siell\u00e4 kosmopoliitteja, jotka puhuivat heille tuttuja kieli\u00e4. Pikkuhiljaa jo t\u00e4m\u00e4n ensimm\u00e4isen Intian reissun aikana portugalilaiset alkoivat oppia paikallisesta menosta. Kuten t\u00e4ss\u00e4 kirjassa jatkuvasti t\u00e4m\u00e4 ensimm\u00e4inen tutustuminenkin p\u00e4\u00e4ttyi v\u00e4kivaltaisesti. Vaikka pienehk\u00f6 laivasto oli kovasti k\u00e4rsinyt ja 2\/3 l\u00f6yt\u00f6retkeen osallistuneista kuollut, onnistuivat he tuomaan merkityksellisen m\u00e4\u00e4r\u00e4n mausteita ja muuta arvotavaraa takaisin Lissaboniin ja alaten tossisaan uhata l\u00e4hes monopoliasemaan maustealalla p\u00e4\u00e4sseit\u00e4 venetsialaisia kauppiaita.<\/p>\n\n\n\n

Portugalin valtakausi alkaa<\/h3>\n\n\n\n

Vasco da Gaman reissusta oli opittu paljon, mutta haluttiin my\u00f6s toimia nopeasti ennen kuin muut p\u00e4\u00e4sisiv\u00e4t apajille ja toisaalta Lissaboniin virtasi v\u00e4ke\u00e4 my\u00f6s muualta Euroopasta innoissaan osallistumaan tuleville l\u00f6yt\u00f6retkille. Monsuunisateiden rytmitt\u00e4m\u00e4st\u00e4 vuodenkierrosta opittuaan portugalilaiset tiesiv\u00e4t nyt Intian valtamerell\u00e4 navigoinnin perusteet ja alkoivat vuosittain l\u00e4hett\u00e4\u00e4 sinne laivastojaan. Portugalilaiset toimivat my\u00f6s armottoman aggressiivisesti ja kanuunateknologiallaan aiheuttivat kauhua kaikkialle minne meniv\u00e4t. Paikallisille portugalilaiset alkoivat vaikuttaa merirosvoilta ja terroristeilta, jotka armotta mm. upottivat Mekkaan suunnanneiden pyhiinvaeltajien alukset, joissa oli my\u00f6s paljon naisia ja lapsia. Muslimeja my\u00f6s itsetarkoituksellisesti n\u00f6yryytettiin sill\u00e4 menossa oli vahva ”ristiretkien” eetos.<\/p>\n\n\n\n

\"Lissabon\n\t\t\t\n\t\t\t\t\n\t\t\t<\/svg>\n\t\t<\/button><\/figure>\n\n\n\n

1503 portugalilaiset saivat pyk\u00e4tty\u00e4 ensimm\u00e4isen pysyv\u00e4mm\u00e4n linnoituksen Intian maaper\u00e4lle ja pienehk\u00f6 sinne j\u00e4\u00e4neiden joukko onnistui puolustamaan sit\u00e4 hy\u00f6kk\u00e4yksi\u00e4 vastaan kunnes seuraava vuonna tuli uusi laivasto Lissabonista. Pieni\u00e4 ja suurempia laivueita saapui vuosittain Intiaan ja portugalilaiset alkoivat systemattisemmin ottamaan koko Valtameren kauppaa haltuunsa sotilaallisen pelotteensa ansiosta. Intian valtameren valtatasapaino muuttui nopeasti ja dramaattisesti. Lissabon alkoi vet\u00e4\u00e4 pankkiireja my\u00f6s Italiasta ja Alankomaista, samalla kun venetsialaiset kauppiaiden asema heikkeni.<\/p>\n\n\n\n

1505 Intian valtamerelle nimettiin kolmeksi vuodeksi johtaja Francisco de Almeida. Tuolloin k\u00e4ytiin Portugalissa viel\u00e4 v\u00e4ittelyit\u00e4 kuinka ekspansiivisia halutaan olla ja kuinka paljon Intian Valtamerelle halutaan l\u00e4hett\u00e4\u00e4 resursseja, mutta eritt\u00e4in ekspansiivinen kanta voitti. Suunnitelmana oli ottaa ensin pari It\u00e4-Afrikan t\u00e4rkeint\u00e4 kauppapaikkaa omilla joukoulla pysyv\u00e4sti haltuun. Sen j\u00e4lkeen vakiinnuttaa asema itse Intiassa, hallita Adenin lahtea ja lopulta laajeta viel\u00e4 Valtameren it\u00e4osiin, mit\u00e4 kaikkea sielt\u00e4 sitten l\u00f6ydett\u00e4isik\u00e4\u00e4n. Almeida jatkoi hyv\u00e4ksi todetulla tuhoamisstrategialla tappamalla ja polttamalla Kilwan ja Mombasan t\u00e4rke\u00e4t kauppapaikat Afrikan rannikolla.<\/p>\n\n\n\n

Ensimm\u00e4inen hieman ep\u00e4onnistuneempi retkikunta l\u00e4hti Lissabonista 1506 Albuquerquen johdolla. Johtoon mietitty kapteeni oli tappanut vaimonsa ja paennut Espanjaan, jolloin Albuqertuqe otti itseluottamukselle viel\u00e4 suuremman roolin laivaston johtamisesta. H\u00e4n osaltaan koitti vahvistaa asemaansa viel\u00e4 edelt\u00e4ji\u00e4\u00e4n armottomammalla v\u00e4kivalla tuhoten t\u00e4ll\u00e4 kertaa my\u00f6s Arabian niemmaann etel\u00e4isi\u00e4 kauppapaikkoja, tosin t\u00e4ll\u00e4 j\u00e4tt\u00e4en osan Intian tukikohdista ilman vahvistuksia ja hidastelun takia menettiv\u00e4t monsiinikauden, pitk\u00e4st\u00e4 yksi vuosi jolloin mausteita ei tullut takaisin Portugaliin. T\u00e4h\u00e4n kirjanosioon liittyy my\u00f6s pitk\u00e4t selostukset meritaisteluista, joissa portugalilaiset lopulta h\u00e4visiv\u00e4t, tosin aiheuttaen my\u00f6s arabeille suuria tappioita. Intian Valtameren ensimm\u00e4iseksi johtajaksi nimetty Almeida kuoli loulta 1508 kun h\u00e4nen joukkonsa yrittiv\u00e4t Lissaboniin palatessaan ry\u00f6stell\u00e4 Afrikan rannikolla.<\/p>\n\n\n\n

1510: Vallan vakiinnuttaminen ja It\u00e4-Intia sek\u00e4 Arabia.<\/h3>\n\n\n\n

Albuqueruesta sukeutui kuitenkin vahva Intian Valtameren valtias 1510-luvun ymp\u00e4rill\u00e4. Albuqerque iski lopulta silm\u00e4ns\u00e4 erityisesti Goaan, joka oli merkitt\u00e4v\u00e4 kauppapaikka keskell\u00e4 Intian l\u00e4nsirannikkoa. Muiden tuotteiden ohella se oli aikansa keskeinen hevoskaupan keskus. Albuquerquen johtamat joukot k\u00e4viv\u00e4t alueesta kaksi katkeraa taistelua, joista toisen j\u00e4lkeen portugalilaiset saivat lopulta Goan haltuunsa.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4n keskeisen kauppapaikan j\u00e4lkeen Albuqerquen katse k\u00e4\u00e4ntyi viel\u00e4 pidemm\u00e4s It\u00e4-Intian suuntaan ja siell\u00e4 erityisesti nykyisen Malesian alueella sijaitsevaa Malacan kaupunkia kohtaan. Se oli p\u00e4iv\u00e4ntasaajan tuntumassa sijaitseva aikansa suurkaupunki ja It\u00e4 Intian alueen merkitt\u00e4vin kaupan keskittym\u00e4. Lis\u00e4ksi portugalilaisia alkoi pelottaa voisiko Espanjan laivasto ehti\u00e4 sinne sittenkin ensin. J\u00e4lleen rankkojen paahtavassa helteess\u00e4 k\u00e4ytyjen taistelujen j\u00e4lkeen Albuquerquen joukot saivat t\u00e4m\u00e4nkin alueen haltuunsa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"\n\t\t\t\n\t\t\t\t\n\t\t\t<\/svg>\n\t\t<\/button><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen katse k\u00e4\u00e4ntyi l\u00e4hemm\u00e4s Eurooppaan ja pitk\u00e4\u00e4n muiden tavoitteiden varjoon j\u00e4\u00e4neelle Punaiselle merelle. Pelottavana, tuntemattomana arabien hallitsemana meren\u00e4 lopulta 1513 Albuquerquen joukot uskaltautuivat tuohonkin suuntaan. Tuhoten Adenin kaupungin ja ottaen n\u00e4in kulun Punaiselle merelle hallintaansa. Punaiselle merelle asti portugalilaiset eiv\u00e4t kuitenkaan saaneet merkitt\u00e4vi\u00e4 tukikohtia rakennettua.<\/p>\n\n\n\n

Kirjaa p\u00e4\u00e4ttyy pian Albuqueqruen kuolemaan j\u00e4lkeen vuoteen 1515, jolloin Portugalin valta alkoi l\u00e4hesty\u00e4 huippuaaan. Hitaasta kommunikaatiosta em\u00e4maan kanssa huolimatta Portugalin Intian valtameren seikkailut antoivat mallia Hollannille ja Englannille ja tekiv\u00e4t Portugalista noin sadaksi vuodeksi maailman todellisen mahtivaltion<\/p>\n\n\n\n

Yhteenveto<\/h2>\n\n\n\n

Kirja oli kohteeltaan rajatumpi kuin oletin ja kuvasi my\u00f6s tiettyj\u00e4 taisteluita ja Portugalin laivaston etenemisi\u00e4 varsin yksityiskohtaisesti. Aikansa laivoihin, merenk\u00e4yntiin, varusteisiin ja aseisiin liittyv\u00e4 sanasto tuotti paikoitellen vaikeuksia tarkasti ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 mist\u00e4 puhuttiin. Ei t\u00e4m\u00e4 kohtuuton kirja ollut luettavaksi, mutta v\u00e4h\u00e4n enemm\u00e4n ty\u00f6t\u00e4 vaativa.<\/p>\n\n\n\n

\n
\n

Testaa tietosi Euroopan historiasta<\/h3>\n
0\/20<\/div>\n <\/div>\n \n
\n
<\/div>\n
<\/div>\n