{"id":5701,"date":"2026-10-05T16:18:21","date_gmt":"2026-10-05T16:18:21","guid":{"rendered":"https:\/\/www.polipolina.com\/?p=5701"},"modified":"2026-10-05T16:18:21","modified_gmt":"2026-10-05T16:18:21","slug":"paniikki-bensapumpulla-1970-luvun-energiakriisi-ja-sen-poliittiset-seuraukset","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/2026\/10\/05\/paniikki-bensapumpulla-1970-luvun-energiakriisi-ja-sen-poliittiset-seuraukset\/","title":{"rendered":"Paniikki bensapumpulla – 1970 luvun energiakriisi ja sen poliittiset seuraukset"},"content":{"rendered":"\n

Useamman romaanin lukemisen j\u00e4lkeen palasin tietokirjan pariin. USA:n Iranin hy\u00f6kk\u00e4yksen ja siit\u00e4 seurannut \u00f6ljyhinnannousu sai kiinnostumaan 1970-luvun \u00f6ljykriisist\u00e4. T\u00e4m\u00e4n seurauksena innostuin nappaamaan luettavaksi v\u00e4h\u00e4n raskaamman tietokirjan aiheesta. Kyseess\u00e4 on Meg Jacobsin<\/strong> Panic at the Pump – The energy crisis and the transformation of American politics in the 1970:s<\/strong>.<\/p>\n\n\n\n

\"70-luvun<\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Tiivistelm\u00e4<\/h3>\n\n\n\n

Reilu 300-sivuinen kirja keskittyy 1970-luvulle, Nixonin, Fordin ja Carterin presidenttikausiin sek\u00e4 erityissesti kahteen energiakriisin 1973 ja 1979. Se kuitenkin taustoittaa Amerikan \u00f6ljyntuotantoa sek\u00e4 \u00f6ljyn hinnan ja saatavuuden heijastusvaikutuksia USA:n, mutta my\u00f6s L\u00e4hi-It\u00e4\u00e4n ja koko maailmaan. Hyvin tarkasti seurataan energian hinnan vaikutuksia amerikan politiikkaan ja jopa kulttuuriin. Ote on varsin akateeminen<\/p>\n\n\n\n

\u00d6ljyn etsint\u00e4 ja aika ennen \u00f6ljykriisi\u00e4<\/h3>\n\n\n\n

Vuosi 1908 toi amerikkalaisille ensimm\u00e4isen massatuotetun Fordin ja siit\u00e4 tuli amerikkalaisen esikaupungistuvan elintavan symboli. 1900-luvun mittaan amerikkalainen \u00f6ljyntuotanto kasvoi, mutta hitaammin kuin kulutus. Rooseveltin presidenttikaudella sopuhintainen energia n\u00e4htiin jo ihmisten perustarpeena. Kirjan alussa 1900-luvun puoliv\u00e4lin \u00f6ljybisnest\u00e4 taustoitetaan my\u00f6s vanhemman Bushin kautta, joka muutti L\u00e4nsi-Texasin syrj\u00e4seuduille poraamaan \u00f6ljy\u00e4 ja t\u00e4m\u00e4n seurauksena kiinnitti itsens\u00e4 republikaaien br\u00e4ndiin kun energian hinnasta k\u00e4ytiin oikeusjuttuja.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Amerikassa oltiin pitk\u00e4\u00e4n jo tietoisia \u00f6ljyn t\u00e4rkeydest\u00e4 eik\u00e4 haluttu olla riippuvaisia ulkomaisesta \u00f6ljyst\u00e4, mutta oltiin kuitenkin. Piti olla isot autot ja ilmastointi. 70-luvulle tultaessa 1\/3 \u00f6ljyst\u00e4 oli tuonti\u00f6ljy\u00e4. 1969 Santa Barbaran \u00f6ljyonnettomuus j\u00e4rkytti ihmisi\u00e4 ja ymp\u00e4rist\u00f6asiat nousivat pintaan ja \u00f6ljyteollisuus alkoi saada my\u00f6s vastustusta osakseen. Opimme my\u00f6s yll\u00e4tt\u00e4en, ettei Nixon ollut kauhean ymp\u00e4rist\u00f6nsuojelun vastainen ja toisaalta tuki markkinatalouden vastaista hintas\u00e4\u00e4tely\u00e4. Lis\u00e4ksi helpoimmat \u00f6ljynporauspaikat oli jo k\u00e4ytetty ja mustaa kultaa jouduttiin hankkimaan teknisesti hankalammistakin paikoista. Sitten 1973 syksyll\u00e4 iskee todellinen kriisi.<\/p>\n\n\n\n

Jom Kippur sota<\/h3>\n\n\n\n

Vuoden 1973 Jom Kippur sota ja arabimaiden toimet j\u00e4rkyttiv\u00e4t maailman energiamarkkinoita. Amerikkalaisten kotikent\u00e4n ongelmien ohella se my\u00f6s himmensi Yhdysvaltojen supervalta-asemaa kun sen liittolaiset l\u00e4htiv\u00e4t miettim\u00e4\u00e4n \u00f6ljydiilej\u00e4 sen ohi, koska kriisi saattoi vaikuttaa niihin viel\u00e4 Amerikkaa enemm\u00e4nkin. Kirjoittajame my\u00f6s miettii, ett\u00e4 olisiko Nixon voinut selvit\u00e4 samaan aikaan tapahtuneesta Watergatesta, mik\u00e4li ei olisi ollut niin ep\u00e4suosittu energian hinnan takia. Hallinto antoi paljon suosituksia energian s\u00e4\u00e4st\u00e4miseksi, mutta s\u00e4\u00e4tely\u00e4 haluttiin yritt\u00e4\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4\u00e4. Esimerkkein\u00e4 ongelmien laajudesta oli, ett\u00e4 Uudessa Englannissa pidettiin pidempi joululomia, jottei koulurakennuksia tarvitsisi l\u00e4mmitt\u00e4\u00e4 yht\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n ja paikoittelen mietittiin autourheilun mielekkyytt\u00e4kin. Ongelma kuitenkin eskaloitui ja syksyll\u00e4 itsen\u00e4iset rekkayritt\u00e4j\u00e4t, republikaaneille keskeinen keskiluokkaisten pienyritt\u00e4jien segmentti ryhtyi aktiiviseen protestointiin.<\/p>\n\n\n\n

\"\u00d6ljykriisi<\/figure>\n\n\n\n

1974 protestit muuttuivat viel\u00e4 isommiksi,opa v\u00e4kivaltaisiksi ja kriisi alkoi heijastua kaikkeen mahdolliseen. Ensimm\u00e4inen \u00f6ljykriisi j\u00e4tti tunteen ett\u00e4 Amerikkaman voittamattomuus oli vaakalaudalla. L\u00e4hi-It\u00e4 muuttui n\u00e4iden tapahatumien my\u00f6t\u00e4 Amerikan ulkopolitiikassa aiempaa keskeisemm\u00e4ksi, ajankohtana jolloin neoconit kuten Greenspan, Cheyney ja Rumsfeld saapuivat Washingtoniin. General Ford tulee Nixonin tilalle, mutta republikaanit saavat veretseisauttavan vaalitappion. Ford taipuu my\u00f6s painostuksen alla kompromisseihin ja antaa puhdasoppisemmalla varjoissa lymyilev\u00e4lle Ronald Reagnille ammuksia. Reganin ohella toisaalta my\u00f6s Jimmy Carter n\u00e4ytt\u00e4ytyy ulkopuolisena vaihtoehtona.<\/p>\n\n\n\n

Carterin nousu ja tuho<\/h3>\n\n\n\n

Carter tuli etel\u00e4st\u00e4, ja markkinahenkisen\u00e4 pikkubisnesmiehen\u00e4, joka oli v\u00e4hemm\u00e4n tottunut poliittisiin peleihin, erosi roseveltisist\u00e4 perinteisemmist\u00e4 demokraateista. Carterin linja oli selv\u00e4sti energian kulutuksen v\u00e4hent\u00e4minen, mik\u00e4 ei ollut kovin suosittu tulokulma juuri kenenk\u00e4\u00e4n mielest\u00e4. 1977 talvi oli my\u00f6s historiallisen kylm\u00e4 ja n\u00e4htiin taas monenlaisia ongelmia, esimerkiksi ristiriitoja eri osavaltioiden v\u00e4lill\u00e4. L\u00e4mpimm\u00e4miss\u00e4 ja l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 \u00f6ljyntuotantoa sijaitsevissa osavaltioissa kuultiin heittoja kuten ”Let yankees freeze”. Carte alkoi l\u00e4hte\u00e4 tiukemmista energian s\u00e4\u00e4telyist\u00e4 hieman markkinahenkisemp\u00e4\u00e4n suuntaan, mutta monien mielest\u00e4 vesitetysti. J\u00e4lleen n\u00e4htiin laajasti l\u00e4hes salaliittohenkisi\u00e4 tulkitoja siit\u00e4, ett\u00e4 energiaongelmat ovat vain yritysten ahneuden aiheuttamaa. Carter alkoi olla kaikinpuolin ongelmissa ja v\u00e4livaaleissa tuli tappio.<\/p>\n\n\n\n

Carterin ongelmat eskaloituivat 1979 Iranin <\/a><\/strong>islamislaisen vallankumouksen j\u00e4lkeen, jolloin energiaongelmat muuttuivat j\u00e4lleen kriisiksi. N\u00e4htiin vastaavia ongelmia kuin vuoden 1973 energiakriisin aikana, mutta viel\u00e4 pahemmassa muodossa. Yhten\u00e4 esimerkkin\u00e4 jotkut alkoivat laittoivat lyijyllist\u00e4 bensiini\u00e4 lyijytt\u00f6miin tankkeihinsa ja tuolloin n\u00e4htiin Los Angelesin paimpia smogeja koskaan. Pahimmat ongelmat helpottivat kes\u00e4ll\u00e4 1980 kun Saudi Arabia lis\u00e4si tuotantoaan, mutta Carter oli energiaongelmien ohella menett\u00e4mnyt my\u00f6s ulkopoliittista uskottavuuttaan Iranin panttivankikriisin ja ep\u00e4onnistuneen pelastusoperaation takana. Intellektuellimmat neoconit huolestuivat my\u00f6s Neuvostoliiton hy\u00f6kk\u00e4yksest\u00e4 Afganistaniin ja miten se saattaisi vaikuttaa L\u00e4hi-it\u00e4\u00e4n ja USA:n tuonti\u00f6ljyyn. Inflaation oli Cartetin kauden lopussa my\u00f6s korkealla tasolla.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Reagan<\/h3>\n\n\n\n

Carterin ep\u00e4onnistumisiin iski my\u00f6s muuan Ronald Reagan. Bush oli esivaaleissa establishmentin vaihtoehto, joka ei kuitenkaan innostanut kansaa samalla tavalla. Carter ei puolestaan oikein innostanut omiaan ja sen seurauksena Reagan voitti 1980 vaalit, vaikkakaan ei valtavalla margiaalilla. Reagan lopetti, tai ainakin sai kunnian 70-luvun ongelmien loppumisesta. H\u00e4n kyll\u00e4 toi markkinoita \u00f6ljymarkkinoille, veronalennuksia ja v\u00e4h\u00e4t v\u00e4litteli ymp\u00e4rist\u00f6asioita.<\/p>\n\n\n\n

1980-luvulla saatin USA:ssa my\u00f6s uusi \u00f6ljyesiintymi\u00e4 hy\u00f6dynnetty\u00e4, OPEC:n voima heikkeni ja energiatehokkaampi teknologia auttoivat. Toisaalta halvempi \u00f6ljy ja tuonti\u00f6ljy my\u00f6s ajoi Bushin vanhan kotipaikkakunnan Texasin Middlandin paikallispankin konkurssiin. Ulkopolitiikassa Persianlahden t\u00e4rkeys korostui ja sinne siirrettiin lis\u00e4\u00e4 joukkoja, erityisesti Irakin ja Iranin sodan takia. Reaganin poliittinen hy\u00f6kyaalto n\u00e4htiin sitten 1984 kun vastaehdokas Mondale onnistui presidentinvaaleissa voittamaan vain oman kotiosavaltionsa Minnesotan. 80-luvun mustatsta maanantaista ja muista ongelmista kyyninen loppup\u00e4\u00e4telm\u00e4 kuitenkin ett\u00e4 on kivempi ”potkia perseist\u00e4” L\u00e4hi-Id\u00e4ss\u00e4 kuin yritt\u00e4\u00e4 s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 energiaa.<\/p>\n\n\n\n

Yhteenveto<\/h2>\n\n\n\n

Kirja oli varsin tiivist\u00e4 teksti\u00e4 ja akateemisella otteella kirjoitettu. Se kuitenkin kertoi varsin seikkaper\u00e4isesti eik\u00e4 kuitenkaan turhan kuivakkaasti 1970-luvun amerikkalaisesta politiikasta ja energiakysymysten merkityksellisyydest\u00e4. Ihan suositeltavaa luettavaa jos aihepiiri kiinnostaa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Useamman romaanin lukemisen j\u00e4lkeen palasin tietokirjan pariin. USA:n Iranin hy\u00f6kk\u00e4yksen ja siit\u00e4 seurannut \u00f6ljyhinnannousu sai kiinnostumaan 1970-luvun \u00f6ljykriisist\u00e4. T\u00e4m\u00e4n seurauksena innostuin nappaamaan luettavaksi v\u00e4h\u00e4n raskaamman…<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_customify_content_layout":"","_customify_sidebar":"","_customify_page_header_display":"","_customify_disable_header":"","_customify_disable_header_top":"","_customify_disable_header_main":"","_customify_disable_header_bottom":"","_customify_disable_page_title":"","_customify_disable_content_vertical_padding":"","_customify_disable_footer_top":"","_customify_disable_footer_main":"","_customify_disable_footer_bottom":"","_customify_breadcrumb_display":"","_customify_header_transparent_display":"","footnotes":""},"categories":[207],"tags":[222,218,182,132,47,24,29,39],"class_list":["post-5701","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-tietokirja","tag-1970-luku","tag-energia","tag-inflaatio","tag-kylma-sota","tag-lahi-ita","tag-politiikka","tag-talous","tag-usa"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5701","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=5701"}],"version-history":[{"count":38,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5701\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6088,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5701\/revisions\/6088"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=5701"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=5701"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=5701"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}