{"id":5476,"date":"2026-09-01T13:26:22","date_gmt":"2026-09-01T13:26:22","guid":{"rendered":"https:\/\/www.polipolina.com\/?p=5476"},"modified":"2026-09-01T13:26:22","modified_gmt":"2026-09-01T13:26:22","slug":"1990-luvun-cancelointi-philip-roth-ihmisen-tahra","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/2026\/09\/01\/1990-luvun-cancelointi-philip-roth-ihmisen-tahra\/","title":{"rendered":"1990-luvun cancelointi: Philip Roth – Ihmisen tahra"},"content":{"rendered":"\n

Olen viime aikoina lueskellut 1900-luvun viimeisten vuosikymmenten tunnetuimpia amerikkalaisia romaaneja(Infinite Jest<\/strong> <\/a>ja Valkoinen Kohina<\/strong>)<\/a> ja ajattelin jatkaa t\u00e4t\u00e4 linjaa lukemalla aiemmin minulle tutun Phlip Rothin<\/strong> tuotantoa. Olen aiemmin lukenut ns. Amerikka-trilogian kaksi aiempaa teosta: Amerikkalainen pastoraali<\/a><\/strong> ja Mieheni oli kommunisti<\/a><\/strong>, joten p\u00e4\u00e4tin ottaa ty\u00f6n alle kolmannen osan Ihmisen tahra<\/strong>(2000).<\/p>\n\n\n\n

\"Ihmisen<\/figure>\n\n\n\n

Vajaa 500-sivuinen romaani sijoittuu p\u00e4\u00e4osin Massaschutsesin <\/strong>pienehk\u00f6\u00f6n yliopistokaupunki Athensiin. Kirjan alussa tapaamme j\u00e4lleen Rothin alteregon Nathan Zuckermanin<\/strong>, joka on nyt vanhoilla p\u00e4ivill\u00e4\u00e4n alkanut viett\u00e4\u00e4 puolierakkomaista el\u00e4m\u00e4\u00e4 Uuden Englannin syrj\u00e4seuduilla. Siell\u00e4 h\u00e4n tutustuu kirjan p\u00e4\u00e4henkil\u00f6\u00f6n, el\u00e4k\u00f6ityneeseen klassisten kielten juutalaisprofessori Coleman Silkiin,<\/strong> jonka el\u00e4m\u00e4n skandaalink\u00e4ryisiin loppuvuosiin kirjassa pitk\u00e4lti keskityt\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Silkin ohella muita t\u00e4rkeit\u00e4 henkik\u00f6hahmoja ovat Silkin perheenj\u00e4senet, Silkin nuorempi tytt\u00f6yst\u00e4v\u00e4 Faunia, Faunian Vietnamin sodassa traumatisoitunut ex-mies Lester Farley ja nuori yliopiston ranskalaisprofessori Delphine Roux. Kuten aiemmissakin Amerikka-trilogian kirjoissa, t\u00e4ss\u00e4kin juutalaisuus nousee keskeiseksi teemaksi. Enemp\u00e4\u00e4 speilaamatta t\u00e4ss\u00e4 kirjassa identiteettikysymyksi\u00e4 k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n hieman yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4mmin.<\/p>\n\n\n\n

Amerikkalaisessa pastoriaalissa yhteiskunnallisena taustateemana oli 60-luvun sukupolvikonfliktit. Mieheni oli kommunistissa vastaavanlaisena asiana toimi red scare. Ihmisen tahrassa vastaavankaltaisena teemana toimii ehk\u00e4 hieman yll\u00e4tt\u00e4en Bill Clintonin seksiskandaali. Se mainintaan kirjassa useampaan kertaan ja p\u00e4\u00e4henkil\u00f6 Silk joutuu kirjassa v\u00e4h\u00e4n samantyyppisen seksikohun kohteeksi ollessaan el\u00e4keik\u00e4isen\u00e4 aktiivisessa seksisuhteessa reilu 30-vuotiaan lukutaidottoman yliopiston siivojan kanssa. Silk on kuitenkin jo aiemmin ollut rasismikohun kohteena ja se tuhoisi h\u00e4nen uransa viimeiset vuodet. H\u00e4n k\u00e4ytti kahdesta opiskelijasta, joita ei luokkahuoneessa ollut n\u00e4kynyt ilmausta ghost, joka tulkittiin vanhahtavaksi slurriksi tummaihoisista.<\/p>\n\n\n\n

Identiteettit(spoilereita)<\/h2>\n\n\n\n

Silk esitell\u00e5\u00e4n ja esitet\u00e4\u00e4n ensimm\u00e4isen noin 100 sivun ajan klassisten kielten juutalaisena professorina, mutta meille selvi\u00e4\u00e4kin ett\u00e4 h\u00e4n on todellisuudessa tummaihoisten vanhempien jotakuinkin vaaleaihoiseksi syntynyt poika. H\u00e4n oli nuorena lupaavahko nyrkkeilij\u00e4, mutta armeijaan meness\u00e4\u00e4n sanoi rodukseen valkoinen, mik\u00e4 meni l\u00e4pi. H\u00e4n vietti nuoruteensa New Yorkissa py\u00f6ritellen naisia, mutta my\u00f6s saaden aluille lupaavan akateemisen uran. Silkille traumaattinen identitettikokemus oli kun h\u00e4n vei valkoisen naisyst\u00e4v\u00e4ns\u00e4 illalliselle vanhempiensa luokse ja se oli heid\u00e4n viimeinen tapaamisensa sill\u00e4 nainen j\u00e4tti Silkin. My\u00f6hemmin h\u00e4n tapasi juutalaisen naisen, jonka perhe oli v\u00e4ltellyt juutalaisuuttaan ja t\u00e4m\u00e4n my\u00f6t\u00e4 Silk keksi itsens\u00e4 uudestaan taustaltaan ven\u00e4j\u00e4n juutalaisena, jonka perhe kuollut. H\u00e4n my\u00f6s valehteli perheelleen ja lapsilleen, jotka kasvoivat juutalaisina. H\u00e4n oli kuitenkin peloissaan lasten kohdalla, periytyisik\u00f6 tummempi ihon v\u00e4ri l\u00e4pi heille.<\/p>\n\n\n\n

Silkin vaimo oli kuollut h\u00e4nen rasismikohun aikoina, joka asettuu kirjan edetess\u00e4 oudompaan s\u00e4vyyn kun opimme silkin perhehistoriasta. T\u00e4st\u00e4 Silk oli hyvin katkera Yyiopistolle, koska n\u00e4ki h\u00e4nen vaimonsa kuihtumisen olleen seurausta rasismikohun stressist\u00e4. My\u00f6hempi suhdekohu my\u00f6s vieraannutti h\u00e4nen lapsiaan. Lopulta Silkin tarina p\u00e4\u00e4ttyy hyvin synk\u00e4\u00e4n yhteensattumaan, jossa h\u00e4nen nuorempi tytt\u00f6yst\u00e4v\u00e4ns\u00e4, t\u00e4m\u00e4n ex-mies sek\u00e4 Yliopiston nuori ranskalaisprofessori saavat h\u00e4net entist\u00e4 kyseenalaisempaa valoon. T\u00e4m\u00e4n tapahtumaketjun oikeaa suuntaa selvitteleekin sitten Nathan Zuckerman.<\/p>\n\n\n\n

Yhteenveto<\/h3>\n\n\n\n

Pidin kirjasta eritt\u00e4in paljon. Kirjan alku ja kuvaus akateemisen maailman canceloinnista vetiv\u00e4t jo mukaansa, mutta noin 100:n sivun paikkeilla tullut juonenk\u00e4\u00e4nne p\u00e4\u00e4henkil\u00f6n oikeasta etnisest\u00e4 taustasta sai j\u00e4nnitteet viel\u00e4 korkeammille tasoille. Aion t\u00e4m\u00e4n perusteella tutustua viel\u00e4 laajemmin Philip Rothin tuotantoon.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Olen viime aikoina lueskellut 1900-luvun viimeisten vuosikymmenten tunnetuimpia amerikkalaisia romaaneja(Infinite Jest ja Valkoinen Kohina) ja ajattelin jatkaa t\u00e4t\u00e4 linjaa lukemalla aiemmin minulle tutun Phlip Rothin…<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_customify_content_layout":"","_customify_sidebar":"","_customify_page_header_display":"","_customify_disable_header":"","_customify_disable_header_top":"","_customify_disable_header_main":"","_customify_disable_header_bottom":"","_customify_disable_page_title":"","_customify_disable_content_vertical_padding":"","_customify_disable_footer_top":"","_customify_disable_footer_main":"","_customify_disable_footer_bottom":"","_customify_breadcrumb_display":"","_customify_header_transparent_display":"","footnotes":""},"categories":[206],"tags":[111,202,201,79,179,39],"class_list":["post-5476","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-romaani","tag-afroamerikkalaiset","tag-akatemia","tag-identiteeti","tag-juutalaisuus","tag-new-england","tag-usa"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5476","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=5476"}],"version-history":[{"count":23,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5476\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5851,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5476\/revisions\/5851"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=5476"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=5476"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=5476"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}