{"id":5381,"date":"2026-08-22T13:00:00","date_gmt":"2026-08-22T13:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/www.polipolina.com\/?p=5381"},"modified":"2026-08-22T11:38:38","modified_gmt":"2026-08-22T11:38:38","slug":"puola-on-samaa-maata","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/2026\/08\/22\/puola-on-samaa-maata\/","title":{"rendered":"Puolan historia ja poliittinen polarisaatio – Puola on samaa maata"},"content":{"rendered":"\n

Minulla oli edess\u00e4 Puolan reissu, joten p\u00e4\u00e4tin ennen sit\u00e4 aloittaa ja lukea matkalla jotain Puolaan liittyv\u00e4\u00e4. Kirjastosta tarttui mukaan kahden suomalaisen Antti Bl\u00e5fieldin<\/strong> ja Erja-Outi Heinon<\/strong> tuoreehko tietokirja Puola on samaa maata<\/strong>( <\/strong>2025).<\/p>\n\n\n\n

\"Puola<\/figure>\n\n\n\n

Tiivistelm\u00e4<\/h3>\n\n\n\n

Puola on 2000-luvulla noussut aiempaa merkitt\u00e4v\u00e4mm\u00e4ksi Euroopan valtioksi, mutta suomalaisille se on j\u00e4\u00e4nyt tuntemattommaksi. Vajaa nelj\u00e4sataasivuinen kirja yritt\u00e4\u00e4 antaa yleiskuvan Puolan historiasta, mutta sen ohella keskityy my\u00f6s viimeisen noin 15 vuoden poliittiseen polarisoitumiseen Puolassa. Poliitista polarisaatiota kuvaavat ensimm\u00e4inen ja viides kappale, Puolan historiaa taas esitell\u00e4\u00e4n kronogolisesti kappaleissa 3-5. Kuudes kappale esittelee viel\u00e4 molempia Varsovan ja Krakovan t\u00e4rkeimpien katujen, rakennusten ja muistomerkkien kautta.<\/p>\n\n\n\n

Polaarisesti polarisoitunut Puola<\/h3>\n\n\n\n

Kirjoittajamme viettiv\u00e4t kolme vuotta Puolassa melkoisen myllerryksen keskell\u00e4 vuosina 2020-2023. Puolaa koskettivat koko maailman tapaan korona, ja toisaalta my\u00f6s Ukrainan sota, ja j\u00e4lkimm\u00e4inen kosketti Puolaa ehk\u00e4 enemm\u00e4n kuin mit\u00e4\u00e4n muuta eurooppalaista maata. Puola oli n\u00e4iden asioiden ohella kuitenkin my\u00f6s erityisen poliitttisesti polarisoitunut. Liberaalimpi EU-my\u00f6nteinen Kansalaisfoorumi ja konservatiivisempi patrioottinen Laki ja Oikeus-puolue ovat vuorotelleet 2000-luvun vallasssa. Vuonna 2023 Laki ja Oikeus oli kuitenkin hallinnut parlamettia Sejmi\u00e4 kaksi vaalikautta eli kahdeksan vuotta ja ottanut suuria askeleita Unkarin Orbanin suuntaan mm. muuntamalla paikallisen yleisradion r\u00e4ike\u00e4ksi \u00e4\u00e4nitorvekseen. Puolue sai voiton my\u00f6s 2020 presidentinvaaleissa.<\/p>\n\n\n\n

2020 polarisoitumista symboloivimmaksi kiistakapulaksi oli noussut abortikysyms, jonka suhteen maassa ei oltu aiemminkaan oltu erityisen liberaaleja, mutta hallitus pyrki tiukentamaan linjaa ensisest\u00e4\u00e4n. Uskonnon merkitys on v\u00e4hentynyt Puolassa ja yleisen maalistumisen ohella pedofiiliskandaaleissa ryvettyneiden pappien suojeleminen on vaikuttanut kirkkoon, mutta katolinen kirkko on edelleen t\u00e4rke\u00e4 instituutio. Uskontoa ja konservativiisia kulttuurisotia sivuavat my\u00f6s LGBT kysymykset. Toisaalta siin\u00e4 miss\u00e4 Varsovassa ja monissa suurimmisssa kaupungeissa seksuaaliv\u00e4hemmist\u00f6t ovat jotakuinkin yht\u00e4 hyv\u00e4ksyttyj\u00e4 kuin L\u00e4nsi-Euroopassa, vallitsee It\u00e4-Puolan pikkupaikkakunnilla edelleen melkoisen vihamielinen suhtautumistapa sateenkaariv\u00e4keen.<\/p>\n\n\n\n

Arvokysymysten ohella Puolaa jakaa aito taloudellinen ep\u00e4tasa-arvoisuus. Siin\u00e4 miss\u00e4 talouskasvu on nostanut aikalailla kaikkien veneit\u00e4, on mannaa viimeisten vuosikymmenten aikana satanut aika ep\u00e4tasaisesti. Vuodesta 2005 l\u00e4htien vasemmisto ajautui kuitenkin vallankamareista sivuun ja l\u00e4hti populistiset Kazynskyt nousivat Puolan politiikan mahtipelureiksi. Liberaali Eurooppaan suuntaunut kanslaisfoorumi saatiin maalattua ep\u00e4solidaariseksi. Vaikka kommunismistista aikaa harvempi miettii Puolassa nostalgialla, niin tuolloin yhteiskunnassa oli selkeit\u00e4 perheit\u00e4 tukevia rakenteita raaempaan markkinatalouteen verrattuna.<\/p>\n\n\n\n

Puolalaiset ovat edelleen isoa kuvaa katsottaessa varsin is\u00e4nmaallista kansaa ja muistomerkkien kukittaminen suosittu rituaali. Puolalla on Euroopan historiassa merkitt\u00e4v\u00e4 asema ja puolalaiset saattavat n\u00e4hd\u00e4 kansansa Saksaan, Ranskaan tai Italiaan vertautuvana suurena maana. Hyv\u00e4 tapa suututtaa moni puolalainen on vihjata, ett\u00e4 Puola on jotenkin takaperoisempi It\u00e4-Euroopan maa.<\/p>\n\n\n\n

2022 toi jokuseksi kuukaudeksi enemm\u00e4n yhten\u00e4isyytt\u00e4 Ukrainan sodan alkamisen my\u00f6t\u00e4. Tuki oli varsinkin alussaa laajaa ja aktiivista. Kirjoittajamme n\u00e4kev\u00e4t jossain m\u00e4\u00e4rin ukrainalaisten auttavien j\u00e4rjest\u00f6jen taustalla aborttikysymyksess\u00e4 ja aktivismissa aiemmin kunnostautuneita. My\u00f6hepin\u00e4 vuosiona kuitenkin maataloustuotteet aihettivat ongelmia. Puolalaiset maanviljelij\u00e4t eiv\u00e4t pit\u00e4neet halvempien ukrainalaisten tuotteiden valumisesta markkinoille.<\/p>\n\n\n\n

Puolalla on saanut kokemusta siit\u00e4, johon Unkari on nyt joutunut ja Yhdysvallat toivottavasti joutuu tulevina vuosina, eli siivoamaan autoritaarisen hallinnon sotkuja ja palauttamaan liberaalin demokratian j\u00e4rjestyst\u00e4. Ristiriita on siin\u00e4, ollako seriffi vai s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen mukaan pelaava virkamies. Populismista on valitettavasti tullut my\u00f6s uusi normaali, jota ei noin vain palauteta pulloon. Vaikka Puolassa Laki ja Oikeuden propagandatorveksi valjastettu yleisradioyhti\u00f6 pistettiin ruotuun, oli se menett\u00e4nyt osan voimastaan ja populistit olivat l\u00f6yt\u00e4neet onlinekanavia. <\/p>\n\n\n\n

Puolan Historia, syntym\u00e4, kansakunnat ja uuden valtion anatomia<\/h3>\n\n\n\n

Puolalla on useaan muuhun Euroopan maahan verrattuna pidempi ja merkit\u00e4v\u00e4mpi kansallinen historia. KIrjoittajamme kuvaavat sen osittain nojaavan myyttisiin kroniikoihin, mutta Puola oli keskiajan Euroopassa suurvalta ja Piast-dynastia<\/a><\/strong> merkitt\u00e4v\u00e4 vallank\u00e4ytt\u00e4j\u00e4. 1300-luvulla Puolan kuvataan horjahtaneen kyljelleen kun se alkoi laajeta pidemm\u00e4lle it\u00e4\u00e4np\u00e4in aina 1600-luvulle asti. Nyky\u00e4\u00e4nkin ja kaikista Puolan l\u00e4pimarssineista armeijoista huolimatta, ymp\u00e4ri Puolaa on edelleen ripoteltu tuonaikaisia aateliston palatseja. Puola oli juutalaisten suhteen my\u00f6s my\u00f6t\u00f6mielisempi ja keskiajalla sinne vaelsi ja asettui asumaan juutalaisia muualta Euroopasta, toki syrjint\u00e4\u00e4 oli ja juutalaiset saatettiin asettaa ongelma-aikoina syntipukin asemaan. Puola oli my\u00f6s aikansa valtioliitossa Lietttuan kanssa ja selv\u00e4sti j\u00e4rjestelyn vahvempi osapuoli, Vilna oli tuolloin kuitenkin selv\u00e4sti puolalainen kaupunki. Puola toimi my\u00f6s vilja-aittana ja 1400-1600 aikana paikallinen aatelisto rikastui lis\u00e4\u00e4 viljakaupalla. Sill\u00e4 oli my\u00f6s vahvat kansainv\u00e4liset suhteet esim. Italiaankin asti.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 aatelisto szlachta voimistui ja sai my\u00f6s yliotteen kuninkaasta. Szlachtaa verrataan my\u00f6s USA:n etel\u00e4valtioiden puuvillaplantaasien omistajiin. Maaseudun ty\u00f6v\u00e4est\u00f6n aseman voidaan katsoa eronneen maaorjuudesta vain siin\u00e4, ettei heit\u00e4 voinut myyd\u00e4. Aateliston sis\u00e4ll\u00e4 mielenkiintoisesti vallitsi kuitenkin vahva tasa-arvo, jossa sen vauraammat ja v\u00e4hemm\u00e4n vauraat osat herroittelivat ja rouvittelivat toisaan. 1600-luvulla paikallinen parlamentti Semj halvaantui aateliston veto-oikeuksien vuoksi<\/p>\n\n\n\n

Puolan huippu eurooppalaisena suurvaltana oli ehk\u00e4 kuitenkin jo 1500-luvulla ja heikentyi erityisesti Ruotsin kanssa k\u00e4ytyjen sotien seurauksena. T\u00e4ss\u00e4 Suomikin tulee ensimm\u00e4isen kerran mukaan, koska Ruotsin Puolaa vastaan taistelevissa joukoissa oli paljon suomalaisia. Tuolloin Puola my\u00f6s teki valinnan vahvistaa katoloista identiteetti\u00e4. 1700-luvulle tultaessa Koillis-Eurooppa oli kolmio, jonka kolme mahtivaltioita, Ruotsi, Ven\u00e4j\u00e4 ja Puola kyr\u00e4iliv\u00e4t kesken\u00e4\u00e4n tosin mukana h\u00e4mmensiv\u00e4t my\u00f6s Tanska ja Habsburgien dynastia. Preussi ja Ven\u00e4j\u00e4 vahvistuivat. Puolalle j\u00e4i j\u00e4lkeen osittain kankean aatelistonsa ansiosta.<\/p>\n\n\n\n

Kansakunnat syntyv\u00e4t<\/h3>\n\n\n\n

Puola ja Suomi olivat samalla tavalla sotien tuhoamia, mutta Suomessa p\u00e4\u00e4stiin hitaasti, mutta kuitenkin kohti jonkinlaista ”kansalaiyhteiskuntaa”. Puolalle 1700-luku oli kulkua kohtia katastrofia. szlachta hajaannutti lainsa\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6ty\u00f6n. Ven\u00e4j\u00e4, Preussi ja It\u00e4valta Unkari olivat haaskalla ottivat osia Puolasta.i. 1772 se menetti merkitt\u00e4vi\u00e4 reuna-alueitaan kolmesta suunnasta Puolan ensimm\u00e4isess\u00e4 jaossa. 20-vuotta my\u00f6hemmin se menetti t\u00e4rkeit\u00e4 l\u00e4nsialuetaan Preussille ja laajoja alueita id\u00e4st\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4lle. Lopulta 1795 kolmannessa jaossa Puola katosi kartalta menett\u00e4en nykyisen Liettuan, Valko-Ven\u00e4j\u00e4n ja Ukrainan alueita Ven\u00e4j\u00e4lle, Galitsian <\/a>It\u00e4valta-Unkarille ja Varsovan sek\u00e4 lopun Keski-Puolan Preussille.<\/p>\n\n\n\n

1800-luvulle tultaessa Puola oli Suomen kaltaisessa asemassa osa Ven\u00e4j\u00e4\u00e4. Toki Suomi oli pieni ja syrj\u00e4inen reunamaa, siin\u00e4 miss\u00e4 Puola oli historiallisesti vauraampi yhteyksine Keski-Eurooppaan. Siin\u00e4 miss\u00e4 Suomi sopeutui, puolalaiset kapinoivat. 1830 oli ensimm\u00e4inen Puolan kansannousu, joka tukahdutettiin ja seuraava n\u00e4htiin 1860. My\u00f6s Saksa piti puolalaisia alemmassa asemassa ja puolan kielen ja kulttuurin opetus oli maanalaista toimintaa. It\u00e4valta- Unkarin hallitsemilla alueilla puolalaisen identiteetin yll\u00e4pitoa katsottiin suopeammin ja maan puoluelaitos syntyikin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 siell\u00e4. Maatalous ei kuitenkaan 1800-luvulla kehittynyt nopeasti ja aatelistoa muuttui kaupunkeihin. TOki1800-luvun j\u00e4lkipuoliskon Lodz on yksi Euroopan historian merkitt\u00e4vimpi\u00e4 teollisuuskaupunkeja jota kuvataan mm. Nobel-palkitun W\u0142adys\u0142aw Reymontin romaanissa Luvattu maa.<\/p>\n\n\n\n

Uuden valtion anatomia<\/h3>\n\n\n\n

Ensimm\u00e4isen maailmansodan j\u00e4lkeen Puola oli oudossa tilanteessa, jossa siihen suhtauduttiin kuin h\u00e4irikk\u00f6n\u00e4 tai tulevaisuuden saalina. Poliittinen j\u00e4rjestelm\u00e4 oli my\u00f6s sekaisin. Rajasotia tai ainakin sit\u00e4 l\u00e4hentelevi\u00e4 ep\u00e4selvytyksi\u00e4 oli niin Ven\u00e4j\u00e4n, Liettuan, Saksan, Tsekin kuin ukrainalaistenkin kansa. Kuitenkin ensimm\u00e4isen maailmansodan rauhanneuvotteluissa Puola saavutti l\u00e4hes kaikki tavoiteensa. Se sai Saksalta L\u00e4nsi-Puolan ja It\u00e4meren rannikkoa sek\u00e4 Lwowin ymp\u00e4rist\u00f6ineen It\u00e4valta-Unkailta, jolloin it\u00e4rajana toimi Zbruts-joki. Puna-armeija ehti kyll\u00e4 vallankumouksen kiimassa jo Varsovan porteille, mutta ns Veikselin ihmeen taistelussa bolsevikit ly\u00f6tiin ja ajettiin pitk\u00e4lle takaisin. Puolalaiset ajattelvatkin tuolloin pelastaneensa Euroopan kommunismilta. Toisaalta Stalin koki t\u00e4ss\u00e4 Neuvostoliiton n\u00f6yryytetyksi ja Georgian pojan pitk\u00e4n muistin ansiosta n\u00e4m\u00e4 kalavelat maksettiin korkojen kanssa 20-30-vuotta my\u00f6hemmin.<\/p>\n\n\n\n

Itsen\u00e4inen ja maa-alueiltaan laaja Puola koki kuitenkin hallituskriisej\u00e4 ja talouskriisej\u00e4, 1926 my\u00f6s v\u00e4kivaltaisen taistelut Varsovasssa. Maata hallinnut Pilduski kuoli lopulta 1935. 1939 toteutettiin monien hyvin tuntemalla tavalla Puolan ”nelj\u00e4s jako” Natsi-Saksan ja Neuvostoliiton kesken kun Ranska ei ollutkaan avuksi natsien aloittaesa hy\u00f6kk\u00e4yksen. Vastarintaliike siirtyi pian maan alle ja maalle luotiin pakolaishallitus. Puolassa tietysti n\u00e4htiin monia juutalaisten joukkotuhon mittakaavaltan pahimpia hirveyksi\u00e4, puolalaisille pahin yksitt\u00e4inen synti oli kuitenkin natsien Varsovan kansannousun brutaali kukistaminen, jota neuvostoarmeija katseli lyhyen matkan p\u00e4\u00e4st\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Toisen maailmansodan j\u00e4lkeen Puolaa oli kaikkien hirveyksien ohella my\u00f6s siirretty parisataa kilometri\u00e4 l\u00e4teen. T\u00e4m\u00e4 tosin t\u00e4sm\u00e4si paremmin keskiaikaiseen Piast-dynastian rajoihin ja Stalin oli v\u00e4est\u00f6nsiirtoinen ironisesti se joka Hitllerin juutalaispuhdistuksien j\u00e4lkeen lopullisesti toteutti Puolan etnonationalistisen ideaalin. Ihmisi\u00e4 siirrettiin ja vankeja palasi sek\u00e4 Saksasta ett\u00e4 Neuvostoliitosta. Suurin osa nyt Neuvosotliitolle p\u00e4\u00e4tyneen Lvivin kaupungin asukkaista siirtyi Wroclawiin, jonka Puola oli saanut Saksalta. Kommunistinen hallinto teki aluksi monia suurta osaa kansasta miellytt\u00e4neit\u00e4 asioita naisten asemaan sek\u00e4 koulutukseen liittyen ja vanhan aateliston valta oli my\u00f6s lopullisesti kadonnut. Hallinnon ote oli tunnetusti kuitenkin rautainen ja ty\u00f6l\u00e4iset totisesti kokivat tekev\u00e4ns\u00e4 ty\u00f6t\u00e4. Kirjalijoilla oli hetkeen ajan sodan j\u00e4lkeen jotain vapauksia puhua suoraan, mutta t\u00e4m\u00e4kin mureni muutamissa vuosiss Czes\u0142aw Mi\u0142osz Mielen kuvaamalla tavalla. Kaiken harmauden keskell\u00e4 kansan perustarpeet kyettiin tyydytt\u00e4m\u00e4\u00e4n kohtuullisesti, mutta etenmisest\u00e4 tai kummaemmasta ei kannattanut haaveilla. Kommunismin viimeisen reilun 10-vuoden t\u00e4rkeimpi\u00e4 ilm\u00f6it\u00e4 olivat luonnollisesti puolaisen paavin valinta ja solidaarisuusliikkeen protestit hallintoa vastaan.<\/p>\n\n\n\n

Yhteenveto<\/h3>\n\n\n\n

Kirja muistutti aika paljon jokunen kuukausi sitten lukemaani kirjaa Brasilia,<\/a><\/strong> jossa kahden kirjoittajan tiimi yritti vet\u00e4\u00e4 yhteen maan historiaa, keskittyen paljon poliittiseen l\u00e4hihistoriaan. Samalla tavalla kun tuosta, tykk\u00e4sin t\u00e4st\u00e4kin, joskin t\u00e4m\u00e4 ehk\u00e4 sis\u00e4lsi v\u00e4hemm\u00e4n politiikan ulkopuolista materiaalia. Kirja oli kuitenkin hyv\u00e4 ja riitt\u00e4v\u00e4n viihteellinen tiivistys Puolan l\u00e4hihistoriasta ja politiikasta. Suosittelen kaikille joita yht\u00e4\u00e4n kiinnostaa tutustua 2000-luvun voimistuvaan Euroopan uuteen puolisuurvaltaan.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Minulla oli edess\u00e4 Puolan reissu, joten p\u00e4\u00e4tin ennen sit\u00e4 aloittaa ja lukea matkalla jotain Puolaan liittyv\u00e4\u00e4. Kirjastosta tarttui mukaan kahden suomalaisen Antti Bl\u00e5fieldin ja Erja-Outi…<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_customify_content_layout":"","_customify_sidebar":"","_customify_page_header_display":"","_customify_disable_header":"","_customify_disable_header_top":"","_customify_disable_header_main":"","_customify_disable_header_bottom":"","_customify_disable_page_title":"","_customify_disable_content_vertical_padding":"","_customify_disable_footer_top":"","_customify_disable_footer_main":"","_customify_disable_footer_bottom":"","_customify_breadcrumb_display":"","_customify_header_transparent_display":"","footnotes":""},"categories":[3],"tags":[73,5,198,24,31],"class_list":["post-5381","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirja","tag-2000-luku","tag-ita-eurooppa","tag-polarisaatio","tag-politiikka","tag-puola"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5381","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=5381"}],"version-history":[{"count":60,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5381\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5716,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5381\/revisions\/5716"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=5381"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=5381"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=5381"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}