{"id":5047,"date":"2026-07-13T15:59:49","date_gmt":"2026-07-13T15:59:49","guid":{"rendered":"https:\/\/www.polipolina.com\/?p=5047"},"modified":"2026-07-13T15:59:49","modified_gmt":"2026-07-13T15:59:49","slug":"kuuban-historia-cuba-an-american-history","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/2026\/07\/13\/kuuban-historia-cuba-an-american-history\/","title":{"rendered":"Kuuban historia – Cuba an American history"},"content":{"rendered":"\n

Andrei Kurkovin Ukraina-tarinnoinin<\/strong><\/a> j\u00e4lkeen palasin taas Latinalaiseen Amerikkaan. Etsiesss\u00e4ni Latinalaisesta Amerikkalaisesta kirjoitettuja tietokirjoja, huomioni kiinnitty muutamia vuosia sitten kirjoitettuun kirjaan Cuba – An American history<\/strong>. Kirja on saanut Pulitzer-palkinnon ja kuvaa aluetta, joka on viime aikoina noussut taas median huomion keskipisteeseen, toisaalta Trumpin sapelinkalistelujen ja merkitt\u00e4vien talousuudistusten my\u00f6t\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"Kuuban<\/figure>\n\n\n\n

Tiivistelm\u00e4<\/h3>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 yli 500-sivuinen tiiliskivi kertoo Kuuban historian sen l\u00f6yt\u00e4misest\u00e4 Joe Bidenin valintaan asti. Eli Kuubaa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n pitk\u00e4ll\u00e4 aikajanalla l\u00e4helle nykyhetke\u00e4 asti. Kuuban historiasta saadaan siis varsin kattava kuva. Vaikka Castrot, Che ja sosialismi saavat sivuja, niin vasta kirjan puoliv\u00e4liss\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n edes 1900-luvulle asti. Kirjan teemana on my\u00f6s Kuuban historian moninaiset yhteydet Yhdysvaltojen historiaan ja tapahtumiin. Niit\u00e4h\u00e4n on laajasti. Kirjoittaja Ada Ferrer <\/strong>syntyi Kuubassa Havannassa Sikojenlahden maihinnousun ja ohjuskriisin v\u00e4liss\u00e4. H\u00e4nen perheens\u00e4 l\u00e4hti kuitenkin maasta kun h\u00e4n oli 10 kuukauden ik\u00e4inen ja h\u00e4n halusi kertoa suurelle yleis\u00f6lle syntym\u00e4saarensa historian.<\/p>\n\n\n\n

Kuuban l\u00f6yt\u00e4minen ja siirtomaa-ajan alku<\/h3>\n\n\n\n

Espanjan l\u00f6yt\u00f6retkeily l\u00e4hti kunnolla k\u00e4yntiin 1492 Espanjan muslimien karkottamisen j\u00e4lkeen. T\u00e4m\u00e4 oli sek\u00e4 Kuuban, ett\u00e4 Yhdysvaltain historian alkua. Ferer kertoo tavanneensa lentokent\u00e4ll\u00e4 bisnesmiehen, joka kirjaideasta kuultuaan kysyi l\u00f6ysik\u00f6 Columbus my\u00f6s Kuuban? Columbushan ei todellisuudessa koskaan astunut jalallakaan nykyisen Yhdysvaltain maaper\u00e4lle. Columbuksen amerikan l\u00f6yt\u00e4minen on kuitenkin yksi ensimm\u00e4isi\u00e4 asioita, jotka amerikkalaiset oppivat pian lukemaan opittuaan. T\u00e4m\u00e4 on tavallaan ensimm\u00e4inen historiallinen yhteys Kuuban ja USA:n v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Ensimm\u00e4isill\u00e4 espanjalaisilla siirtomaa-ajan tulijoilla oli mieless\u00e4 ensisijaisesti kullan etsint\u00e4 ja siin\u00e4 sivussa he tappoivat vajaassa kymmeness\u00e4 vuodessa 80% Kuuban alkuper\u00e4isasukkaista tainoista. T\u00e4m\u00e4 on yleisiss\u00e4 arvioissa kuitenkin v\u00e4hemm\u00e4n kuin mit\u00e4 l\u00e4heisell\u00e4 Hispanolan saarella, jossa +95% saaren alkuper\u00e4isasukkaista arvellaan kuolleen samanlaisella aikajanalla. Kuuba j\u00e4i tuolloin 1500-luvun alussa kuitenkin v\u00e4h\u00e4n kuin v\u00e4liasemaksi kun kultaa l\u00e4hdettiin etsim\u00e4\u00e4n muualta Latinalaisesta Amerikasta. 1520-1530 Kuuba oli jopa melko tyhj\u00e4 asukkaista ja kolonisoijien tuomat siat sikisiv\u00e4t vauhdilla. Havanna oli jonkun aikaa pikkukyl\u00e4, mutta sijaitsi hyv\u00e4ss\u00e4 paikassa Golf-virran varrella ja kasvoi pian merkitt\u00e4v\u00e4ksi v\u00e4lisatamaksi, jossa kulta-aarteet lep\u00e4siv\u00e4t ennen matkaa Eurooppaan. T\u00e4st\u00e4 seurasi merirosvoilua ja piraatit ehtiv\u00e4t kerran my\u00f6s polttaa Havannan maan tasalle.<\/p>\n\n\n\n

Kuubaan alettiin tuoda my\u00f6s paljon orjia, jossa heill\u00e4 oli ehk\u00e4 hieman Amerikkaa paremmat oltavat. 1600-luvulla kupari alkoi nousta yh\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4mm\u00e4ksi raaka-aineeksi ja sit\u00e4 l\u00f6ytyi It\u00e4-Kuubasta. It\u00e4-Kuuban kupariesiintym\u00e4t olivat merkitt\u00e4v\u00e4 asia saaren taloudelliselle kehitykselle ja siell\u00e4 orjillakin saattoi olla hieman parempi asema .1700-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4 Havannasta oli tullut yksi l\u00e4ntisen pallonpuoliskon suuremmista kaupungeista. 1700-luvun lopulla Kuuba joutui vastentahtoisesti Ranskan ja Britannian konfliktien pelimerkiksi. 1762 britit piirittiv\u00e4t kaupunkia pari kuukautta k\u00e4rsien tappioita. Lopulta britit saivat Havannan kuitenkin haltuunsa. Brittien lyhyen Havannan hallinnan seurauksena sokerituotanto l\u00e4hti kasvuun ja orjia alettiin tuoda entist\u00e4 enemm\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

1776 Kuubassa oltiin positiivisella mielellla Yhdysvaltain itsen\u00e4istymispyrkimyksi\u00e4 kohtaan. Kauppa Amerikan kanssa alkoi tuolloin my\u00f6s kasvaa merkitt\u00e4v\u00e4sti ja orjakauppa laajeni entisest\u00e4\u00e4n, mutta toisaalta Haitin vallankumous naapurustossa huoletti. 1800-luvun alussa Kuubassa ainakin niukka enemmist\u00f6 v\u00e4est\u00f6st\u00e4 oli mustia. Kuubasta tuli 1800-luvulla yksi maailman merkitt\u00e4vimmist\u00e4 sokerintuottajista, ja vuosisadan mittaan se nousi maailman johtavien sokerinviejien joukkoon. Meno sokeriplantaaseilla oli kuitenkin karua. Rangaistukseksi orjille saatettiin esim. pakkosy\u00f6tt\u00e4\u00e4 ulosteteita. Kun Latinalaisen Amerikan maat alkoivat itsen\u00e4isty\u00e4, oli kuubalainen eliitti peloissaan mukavan sokeriplantaasiel\u00e4m\u00e4n puolesta.<\/p>\n\n\n\n

\"Kuubalainen<\/figure>\n\n\n\n

Ulkovaltojen vaikutus, kapinat ja itsen\u00e4isyystaistelut<\/h3>\n\n\n\n

1800-luvulle tultaessa Kuuba oli monen ulkovallan kiinnostuksen kohteena. Siirtomaais\u00e4nt\u00e4 Espanjan ohella USA, Britannia ja jopa Meksiko harkitsivat saaren haltuunottamista. Espanjan siirtomaavallan jatkumisen ohella ehk\u00e4 realistisen vaihtoehto n\u00e4ist\u00e4 olisi ollut Kuuban liittyminen osaksi USA:ta. Se on l\u00e4hell\u00e4 ja tuolloin USA laajeni alueellisesti muutenkin. 1840-luvulla Kuubassa n\u00e4htiin useita orjien kapinoita, mutta n\u00e4m\u00e4 tukahdutettiin armottomasti. Yhdysvaltain sis\u00e4llissodassa Kuuban omistava luokka tuki etel\u00e4\u00e4 ja auttoi sit\u00e4 osaltaan kauppayhteyksien kautta pysym\u00e4\u00e4n pysytyss\u00e4 niin pitk\u00e4\u00e4n kuin se pysyi. Kyseess\u00e4 oli toki vain osatekij\u00e4, mutta ihan merkitt\u00e4v\u00e4 sellainen. Yksi Kuuban ja Yhdysvaltain historian outoja yhteyksi\u00e4 on my\u00f6s se, ett\u00e4 Kuubaan pakeni joitain etel\u00e4valtojen mahtimiehi\u00e4 sodan tappion j\u00e4lkeen.<\/p>\n\n\n\n

Yhdysvaltain sis\u00e4llissodan j\u00e4lkeisin\u00e4 my\u00f6s Kuubassa n\u00e4htiin verisi\u00e4 taisteluita ja vallankumousyrityksi\u00e4. 1868-1878 k\u00e4ytiin kymmenvuotien sota<\/a><\/strong>, 1879-1880 ”pieni sota”<\/a><\/strong> ja lopulta 1895-1898 Kuuban itsen\u00e4issyyssota<\/a><\/strong>. 1895 It\u00e4-Kuubasta l\u00e4hdettiin etenem\u00e4\u00e4n kohti l\u00e4ntt\u00e4 ja kun sodan kiihtyess\u00e4 Espanjalle selvisi, miten vakavasta tilanteesta on kysymys, otettiin rankemmat keinot k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. K\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 oli kunnon poltetun maan takttiikka, ettei vallankumouksellisille olisi resursseja ja paikallista v\u00e4est\u00f6\u00e4 siirrettiin karmaiseviin oloihin sotilaskeskittymien yhteyteen paikkoihin, joita voisi kutsua keskitysleireiksi.<\/p>\n\n\n\n

Siin\u00e4 kohtaa kun kapinallisten voitto sodan loppua kohden alkoi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 selv\u00e4lt\u00e4, p\u00e4\u00e4tti my\u00f6s USA sujauttaa kauhansa soppaan. T\u00e4h\u00e4n my\u00f6s liittyi Havanna rannikolla r\u00e4j\u00e4ht\u00e4nyt USS Maine, josta Yhdysvallat syytti Espanjaa. Espanjan\u2013Yhdysvaltain sotaan osallistui suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 yhdysvaltalaisia vapaaehtoisia. Tunnetuin yksikk\u00f6 oli Theodore Rooseveltin Rough Riders. Mukana oli paljon etel\u00e4n espanjankielisi\u00e4, mutta joukko oli moninainen ja sis\u00e4lsi my\u00f6s mustaa v\u00e4est\u00f6\u00e4. Kes\u00e4kuussa 1898 ensimm\u00e4iset amerikkalaiset sotilaat astuivat Kuuban kamaralle. Sodan rauhansopimus kirjoitettiinkin USA: ja Espanjan v\u00e4lill\u00e4! Kuubalaisten n\u00e4k\u00f6kulma oli leikkis\u00e4sti, ett\u00e4 kuubalaiset l\u00f6iv\u00e4t Espanjan, mutta sodan voittaja oli USA. USA:n joukkojen pysyminen Kuubasssa aiheuttikin ep\u00e4varmuutta. Maa oli sodan j\u00e4lkeen raunioina ja maaomistusasioissa oli ep\u00e4selvyyksi\u00e4 ja kiistoissa voittajiksi selvisiv\u00e4t yleens\u00e4 ne jolla oli varaa kunnon juristeihin ja ter\u00e4vimm\u00e4t kyynerp\u00e4\u00e4t.<\/p>\n\n\n\n

Amerikkalainen vaikutus itsen\u00e4isess\u00e4 Kuubassa<\/h2>\n\n\n\n

Sokerituotannon merkitys Kuuban taloudelle ainoastaan kasvoi itsen\u00e4isyyden j\u00e4lkeen, kuten my\u00f6s Amerikan merkitys. Sinne emigroitui ihmisi\u00e4 Amerikasta ja monet n\u00e4ist\u00e4 olivat paikallisesti \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen merkitt\u00e4vi\u00e4 vallan k\u00e4ytt\u00e4ji\u00e4. Kaikki ei kuitenkaan ollut sokeriplantaaseja, vaan my\u00f6s Havanna buumasi ja laajeni. AIkansa suurkaupungissa oli toisaalta porvariston puutarhakaupunki Vedado, mutta kaupungin synkemill\u00e4 kulmilla py\u00f6ri massiivinen prostituutio. Toisaalta Havannassa mustat ja valkoiset pystyiv\u00e4t istumaan samoissa kahviloissa, mutta 1912 mustien oikeuksien parantamiseen ja tuli backlash ja mustia lynkattiin armotta ilman varsinaista kunnon syit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kuuba my\u00f6s liittyi muodollisesti ensimm\u00e4isen maailmansotaan l\u00e4hett\u00e4en miehi\u00e4 San Antonioon koulutukseen mutta sota ehti loppua ennen kuin n\u00e4m\u00e4 miehet p\u00e4\u00e4siv\u00e4t tositoimiin. Euroopan sota ja maataloustuotannin katkot nostivat kuitenkin sokerin hintaa ja t\u00e4m\u00e4 oli valtava buumi Kuuballe. Sodan aikana ja sen j\u00e4lkeen seurasi my\u00f6s toinen buumi. Vaurastuneen amerikkalaisen eliitin ei tehnyt en\u00e4\u00e4 niin mieli l\u00e4hte\u00e4\u00e4 Eurooppaa, joten monet tulivat lomaileaan Kuubaan. Yhdysvaltojen 1919 voimaan tullut kieltolaki oli my\u00f6s yksi turismia kasvattanut tekij\u00e4. Kun uhkapelitkin olivat sallittuja, tunsivat ylemm\u00e4n keskiluokan amerikkalaiset vapautuvansa trooppisessa ilmastossa. Toki joidenkin jenkkituristien sikailu her\u00e4tti paikallisissa my\u00f6s paheksuntaa. Maailmalaajuinen talouskriisi iski kuitenkin my\u00f6s Kuubaan ja n\u00e4htiin valtavia protesteja ja lakkoja halitsevaa Machadoa vastaan. Machado p\u00e4\u00e4tyi l\u00e4htem\u00e4\u00e4n lopulta maonpakoon Bahamalle 1933.<\/p>\n\n\n\n

Batistan vuodet<\/h3>\n\n\n\n

Kuuba oli pienoisessa kaaoksessa kun USA, armeija, kansa sek\u00e4 protesteissa roolia ottaneet opiskelijat yrtittiv\u00e4t hahmottaa, mik\u00e4 olisi j\u00e4rjestelm\u00e4 Machadon j\u00e4lkeeen. H\u00e4nen tilalleen tullut presidentti Cespedes peri kuitenkin ongelmat eik\u00e4 nauttinut luottamusta ja armeija alkoi ottaa hyv\u00e4 enemm\u00e4n roolia. Yksi armeijan harvojen tuntema kenraaali Fulgencio Batista, alkoi ottaa enemm\u00e4n roolia. Kun useampi presidentti oli vaihtunut puolessa vuodessa ja syrj\u00e4seuduilla proletariaatti oli ottanut haltuun sokerilanteeseja, nousi USA:n luottamusta nauttiva Batista vetelem\u00e4\u00e4n taustalla naruista, vaikka maassa oli h\u00e4nen vuosinaan useita muitakin presidenttej\u00e4. Maahan saatiin silti perustuslaki, karkotettuja ihmisi\u00e4 p\u00e4\u00e4stetiin palaamaan ja esimerkiksi kommunistitkin saivat toimia maassa. Batista my\u00f6s pystyi antamaan k\u00f6yhemm\u00e4lle v\u00e4est\u00f6lle tukiaisia koska oli USA:n luottomies. Lopulta 1952 Batista teki sotilasvallankaappauksen ja muutti asemansa varjoista maata k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 hallitsevasta hahmosta sit\u00e4 ilmiselv\u00e4sti n\u00e4kyv\u00e4sti hallitsevaksi hahmoksi.<\/p>\n\n\n\n

Hauskana esimerkkin\u00e4 Kuuban tuonaikaisesti korruptiosta mainitaan tarina vuodelta 1948 kun opetusministeri lastaa matkalaukkuihin miljoonia ja l\u00e4htee lentokeneella Floridaan. Batistan aikana Kuuba oli laajemminkin eritt\u00e4in korruptoitunut. Yhten\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 tekij\u00e4n\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 oli amerikkalainen mafia, joka py\u00f6ritti saarella kasinoita ja hotelleita. Tarinan mukaan Lansky tuli saarelle matkalaukut t\u00e4ynn\u00e4 rahaa, n\u00e4ytti ne Batistalle ja sen j\u00e4lkeen ly\u00f6tiin k\u00e4tt\u00e4 p\u00e4\u00e4lle, ett\u00e4 kyll\u00e4h\u00e4n herra Lansky voi bisneksi\u00e4 tehd\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Castron veljekset Fidel ja Raul yrittiv\u00e4t surullisen oloista vallankaappausyrityst\u00e4 1953 joka ep\u00e4onnistui t\u00e4ysin. Monia mukanaolleita tapettiin ja kidutettiinkin, mutta Castrolle sallittiin oikeudenk\u00e4ynti, jossa h\u00e4n sai jopa edustaa itse\u00e4\u00e4n ja pit\u00e4\u00e4 pitki\u00e4 puheita. Ensimm\u00e4iset nelj\u00e4 kuukautta vankilassa olivat eristyksess\u00e4, mutta sen j\u00e4lkeen Castro ja muutkin vallankaakumousyrittj\u00e4t pystyiv\u00e4t tapaamaan toisiaan muurien sis\u00e4puolella my\u00f6s opintopiirej\u00e4 pit\u00e4en. Vaikka Fidel oli Havannassa ja suorittanut lakiopintoja, oli h\u00e4n juuriltaan sokeriplantaasien It\u00e4-Kuuban kasvatti.<\/p>\n\n\n\n

J\u00e4lkik\u00e4teen katsoessa Batista yll\u00e4tt\u00e4en armahti Castrot ja kaverit 1955. Tuolloin Castro oli kuitenkin vain yksi hahmo monien hahmojen joukossa. 1955 n\u00e4ntiin suurimpia mielenosoituksia ja lakkoja sitten Batistan valtaannousun, mutta Fidel ei mitenk\u00e4\u00e4n ollut useimpien kuubalaisten mieliss\u00e4. H\u00e4n eleli Meksikossa, jossa tapasi muuan Che Guevaran. Vuonna 1956 Castrot kuitenkin palasvit Kuuban muutaman tusinan toverinsa kanssa vet\u00e4ytyiv\u00e4t vuorille. T\u00e4m\u00e4 pieni porukka kasvoi muutamassa vuodeksi vahvaksi toimijaksi, jota journalistit k\u00e4viv\u00e4t tapaamassa ja se sai huomiota jopa New York Timesilta. Sissit olivat luoneet merkitt\u00e4v\u00e4n mikroyhteiskunnan It\u00e4-Kuuban vuorille. Samaan aikaan Batista murskasi opiskelijavetoisen vallankaappausyrityksen Havannassa ja Castro alkoi j\u00e4\u00e4d\u00e4 yhdeksi harvoiksi vahvoiksi oppositiohahmoiksi.<\/p>\n\n\n\n

Castron vuodet ja kylm\u00e4 sota<\/h3>\n\n\n\n

1.1.1959 uutisoitiin Batistan paosta. Vuorien sissit l\u00e4htiv\u00e4t t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen marssimaan kaupunkeihin, Che Havannaan, Raul Guantanamoon ja Fidel Santiagoon, jossa piti puheen. Lopulta 8.1. Fidel saapui Havannaan, jossa nuoret miehet olivat alkaneet t\u00e4m\u00e4n inspiroimana kasvattaa partoja. Hallintoon otettiin my\u00f6s maltillisia ihmisi\u00e4, mutta 500 batististia teloitettiin. Castro ehti my\u00f6s tehd\u00e4 kierroksen Yhdysvalloissa, eik\u00e4 maassa ollut niin yksiselitteist\u00e4 selke\u00e4\u00e4 n\u00e4kemyst\u00e4 Castrosta. Maareformi oli alkanut villisti, mutta toteutettiin. Paljon my\u00f6nnytyksi\u00e4 k\u00f6yhille ja mustien syrjimist\u00e4 vastaan.Siin\u00e4 miss\u00e4 Amerikassa ei ollut niin selv\u00e4\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmaa Kuubaan, ei Kuubassakaan ollut selv\u00e4\u00e4 mihin pit\u00e4isi asettua osana kylm\u00e4\u00e4 sotaa. Heitettiin jos Kuubassa vannotaan jonkin ismin nimeen niin sen on humanismi. Mielenkiintoiseksi k\u00e4\u00e4nnekohdaksi kuitenkin nostettiin Anastas Mikojanin<\/a><\/strong> vierailu 1960, josta alkoi Kuuban l\u00e4hentyminen Neuvostoliiton suuntaan. USA:ssa her\u00e4si huoli Kuuban ja Neuvostoliiton v\u00e4lisest\u00e4 suuresta sokeridiilist\u00e4 ja t\u00e4m\u00e4 tietysti kylmensi v\u00e4lej\u00e4 USA:n suuntaa.<\/p>\n\n\n\n

Jos ihmiset jotain anekdootteja Kuuban historiasta tiet\u00e4v\u00e4t, niin usein sen, ett\u00e4 USA:n Sikojenlahden maihinnousu oli t\u00e4ysi floppi. Alue on varsin perifinen paikka, jossa olosuhteet ovat rankat. Lahdella paljon korallia, jonka hankaloitti etenemist\u00e4 ja tarvikevene\u00e4it\u00e4 upposi. Ensimm\u00e4iset rantaat p\u00e4\u00e4sseet n\u00e4kivat pian muutaman ihmisten ja h\u00e4t\u00e4illen ampuivat n\u00e4it\u00e4 kohti, jolloin koko operaatio paljastui. Huonossa skenaariossa pakopaikaksi hahmotellut vuoret sijaitsivat my\u00f6s todellisuudessa liian kaukana. Kennedy ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ollut varma mit\u00e4 tehd\u00e4, eik\u00e4 antanut maihhinnousijoilla kunnollisga ilmatukea. Sikojenlahden tapahtumien seurauksena Kuuba k\u00e4\u00e4ntyi kommunistisemmaksi ja Amerikan kuubalaiset demokraattivastaisemmiksi.<\/p>\n\n\n\n

Puolitoista vuotta my\u00f6hemmin n\u00e4htiin sitten toinen kylm\u00e4n sodan suurista tapahtumista. Amerikka her\u00e4si hitaasti siihen, ett\u00e4 Kuuban pikkupaikkakunnalle rakenneltiin ohjussiiloja ja kaikenlaista muutakin logistiikkaa. Neuvostoliitto onnistui pit\u00e4m\u00e4\u00e4n t\u00e4m\u00e4n kohtuullisen hyvin salassa. Kuubassa oltiinkin tuolloin ja v\u00e4hemmiss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin siit\u00e4 l\u00e4htien aina varauduttu Yhdysvaltain massiiviseen hy\u00f6kk\u00e4ykseen. Castron pettymykseksi ja h\u00e4nen n\u00e4hd\u00e4kseen arvovaltaansa nakertavalla tavalla Kennedy ja Hrutsev kuitenkin solmivat sopimuksen kuubalaisten sel\u00e4n takana. Kuuban ei hy\u00f6k\u00e4tt\u00e4isi ja USA siirt\u00e4isi ohjuksensa pois ”Neuvostoliiton” takapihalta Turkista. T\u00e4m\u00e4 oli ryppy Kuuban ja Neuvostoliiton rakkaustarinassa, mutta yhteisty\u00f6 kuitenkin jatkui.<\/p>\n\n\n\n

Kuuban sis\u00e4ll\u00e4 n\u00e4htiin monenlaisia uudistuksia ja yritettiin luoda ”uutta ihmist\u00e4”. Koulutuksen ja lukutaitoon panostettiin paljon ja paikoitellen nuoria teinej\u00e4kin kierteli opettamassa syrj\u00e4seutujen aikuisia. Sukupuolten tasa-arvoon kiinnitettiin my\u00f6s huomiota, mutta ei aina niin onnistuneinen tuloksin. Stereotypiat istuivat monin syv\u00e4ss\u00e4, eih\u00e4n mies voi ripustaa pyykki\u00e4. Samoin valtion liiallinen puuttuminen perhepiiriin kuuluviksi n\u00e4htyihin asioihin tuotti vastareaktioita. Ep\u00e4onnistuneena propagandakampanja oli 1970 ker\u00e4t\u00e4 10 miljoona tonnia sokeriruokoa. T\u00e4m\u00e4 olisi ollut selv\u00e4 enn\u00e4tys ja imagohaitan lis\u00e4ksi, ep\u00e4onnistunut yritys my\u00f6s haittasi muuta taloutta kun koulutetumpaa v\u00e4est\u00f6\u00e4 houkuteltiin muista t\u00f6ist\u00e4 sokeripelloille. Kuuba oli my\u00f6s edelleen monelta osin sokerista riippuvainen monokulttuuri, nyt USA oli vain vaihtunut Neuvostoliittoon joka osti valtavia m\u00e4\u00e4ri\u00e4 kuubalaista sokeria. Kuuba oli kuitenkin jonkin aikaa malli siirtomaistaan itsen\u00e4istyuneille valtioille. Argentiinalainen Che yritti luoda yhteislatinalaismaerikkalaita vasemmistorintamaa, mutta kuoli tunnetusti Boliviassa 1967. Mielenkiintoisena itselleni t\u00e4ysin tuntemattomana anekdoottina opin, ett\u00e4 hyvin s\u00e4\u00e4r\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4 kuubalaisia l\u00e4hetettiin taistelemaan Angolan sis\u00e4llissotaan ja heid\u00e4t voidaan t\u00e4ss\u00e4 n\u00e4hd\u00e4 olleen historian oikealla puolella apartheidia vastgaan.<\/p>\n\n\n\n

Yksi Kuuban vallankumouksen pitk\u00e4aikaisia seurauksia olivat useat muuttoaallot. Kuubasta suunnattiin l\u00e4hinn\u00e4 USA:han ja siell\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4lt\u00e4 osin l\u00e4himp\u00e4\u00e4n suurkaupunkiin, Miamiin. Kuubalaiset monelta osin muuttivatkin Miamia ja syntyi monien kuubalaisten kauttakulkupaikaksi Little Havannan kaupunginosa. Heid\u00e4t kuitenkin n\u00e4htiin erityisesti hallinnon, mutta my\u00f6s monien amerikkalaisten n\u00e4k\u00f6kulmasta tervetulleina kommunismin uhreina. Moni sai my\u00f6s t\u00f6it\u00e4 valtion palveluksesta Kuubaan liittyviss\u00e4 asioissa. Aivan varhaisimmat pakenijat olivat hyvin l\u00e4hell\u00e4 Batistan hallintoa olleita ihmisi\u00e4. Seuraavassa aallossa oli Kuuban varakkaampaa ja koulutetumpaa v\u00e4est\u00f6\u00e4, joka pettyi pian sosialistien Kuuban el\u00e4m\u00e4nmenoon. Massiivinen, t\u00e4ll\u00e4 kertaa suhteessa k\u00f6yhemp\u00e4\u00e4 v\u00e4est\u00f6\u00e4 ja osin rikollisia(enemmist\u00f6 n\u00e4ist\u00e4 ”rikollisista” tosin oli vain hallinnon kysenalaisesti rikollisiksi leimaamia) sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4 muuttoaalto n\u00e4htiin 1980 Mariel boatliftin<\/a><\/strong> muodossa. Pari vuotta aiemmin Kuubassa ristiriitoja her\u00e4tti ratkaisu p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 maasta l\u00e4hteneit\u00e4 ihmisi\u00e4 vierailemaan takaisin saarelle. N\u00e4m\u00e4 toivat rahaa ja erilaisia hy\u00f6dykkeit\u00e4 sukulaisille ja tutuillee, mutta osaltaan nakersivat hallinnon legitimiteetti\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kylm\u00e4n sodan j\u00e4lkeen j\u00e4lkeen<\/h3>\n\n\n\n

Neuvostoliiton romahduksen yksi heijastusvaikutus oli raju nopea taloudellinen isku Kuuballe. Saaren talous oli sy\u00f6ksykierteess\u00e4 1990-luvun alussa. Ratkaisua haettiin turismista jonka osalta sallittiin my\u00f6s rajallisia ulkomaisia investointeja. T\u00e4m\u00e4 tasapainotti hyvin valtion kassaa ja toi hyvinvointia. Silti oli kuitenkin tiukkaa ja monet koulutetummat suuntasivat koulutustaan vastavien ty\u00f6teht\u00e4vien sijaan turistit\u00f6ihin. Kyseenalaisena seurauksena oli my\u00f6s prostituution yleistyminen. Siin\u00e4 miss\u00e4 talousmieless\u00e4 meininki\u00e4 v\u00e4h\u00e4 vapautettiin, Castro kuitenkin tiukensi hieman otetaan v\u00e4est\u00f6n muita vapauksia kohtaan. 1999 Chavezin valtaannousu Venezuelassa toi lopulta hallinnon iloksi \u00f6ljy\u00e4 toverihintaaan. Kylm\u00e4 sota ei kuitenkaan lopettanut USA-Kuuban kylmi\u00e4 suhteita. Kyse ei ollut vain kylm\u00e4st\u00e4 sodasta.<\/p>\n\n\n\n

2006 kuului uutisia Fidelin sairaudesta, Miamissa toivottiinkin nopeaa kuolemaa ja vallanvaihtoa. Kuitenkin veli Raul Castro nousi puikkoihin ja n\u00e4htiin vain eritt\u00e4in marginaalisia uudistuksia. 2014 Obama kuitenkin normalisoi suhteita ja maaliskuussa 2016 k\u00e4vi Kuubassa saaden varsin l\u00e4mpim\u00e4n vastaanoton. Kuubalainen mamma muistutti kirjoittajaamme \u00e4\u00e4nest\u00e4m\u00e4\u00e4n Hillarya. 2016 marraskuussa, Castro kuoli v\u00e4h\u00e4n Trumpin valinnan j\u00e4lkeen. T\u00e4st\u00e4 syntyi vitsi, ett\u00e4 Castro halusi el\u00e4\u00e4 pidemp\u00e4\u00e4n kuin Amerikkalainen demokratia ja teki sen. <\/p>\n\n\n\n

Yhteenveto<\/h3>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 oli tietokirja parhaasta p\u00e4\u00e4st\u00e4. Siin\u00e4 k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n hyvin kattavasti Kuuban historiaa, ei kuitenkaan ollenkaan pitk\u00e4stytt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla. Voisin suositella t\u00e4t\u00e4 kaikille Kuubasta kiinnostuneille tai vaan laadukasta historiakirjaa lukulistalleen halajaville.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Andrei Kurkovin Ukraina-tarinnoinin j\u00e4lkeen palasin taas Latinalaiseen Amerikkaan. Etsiesss\u00e4ni Latinalaisesta Amerikkalaisesta kirjoitettuja tietokirjoja, huomioni kiinnitty muutamia vuosia sitten kirjoitettuun kirjaan Cuba – An American history.…<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_customify_content_layout":"","_customify_sidebar":"","_customify_page_header_display":"","_customify_disable_header":"","_customify_disable_header_top":"","_customify_disable_header_main":"","_customify_disable_header_bottom":"","_customify_disable_page_title":"","_customify_disable_content_vertical_padding":"","_customify_disable_footer_top":"","_customify_disable_footer_main":"","_customify_disable_footer_bottom":"","_customify_breadcrumb_display":"","_customify_header_transparent_display":"","footnotes":""},"categories":[3],"tags":[196,141,72,132,142,188,24,39],"class_list":["post-5047","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirja","tag-espanja","tag-karibia","tag-kolonialismi","tag-kylma-sota","tag-latinalainen-amerikka","tag-orjuus","tag-politiikka","tag-usa"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5047","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=5047"}],"version-history":[{"count":85,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5047\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5350,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5047\/revisions\/5350"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=5047"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=5047"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=5047"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}