{"id":4894,"date":"2026-06-19T10:20:18","date_gmt":"2026-06-19T10:20:18","guid":{"rendered":"https:\/\/www.polipolina.com\/?p=4894"},"modified":"2026-06-19T10:20:19","modified_gmt":"2026-06-19T10:20:19","slug":"chile-ja-pinotchet","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/2026\/06\/19\/chile-ja-pinotchet\/","title":{"rendered":"Augusto Pinotchet, Chile ja natsirikolliset"},"content":{"rendered":"\n

Tykk\u00e4sin eritt\u00e4in paljon reilu vuosi sitten lukemastani Philippe Sandsin<\/strong> kirjasta Paluu Lembergiin<\/strong><\/a>. Silloin selvisi, ett\u00e4 h\u00e4nelt\u00e4 on suomennettu toinenkin kirja, joka t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa keskittyy Latinalaisen Amerikkaan<\/strong><\/a> ja sopii siten hyvin viimeaikoina lukemieni kirjojen jatkoksi.<\/p>\n\n\n\n

\"Pinotchet\n\t\t\t\n\t\t\t\t\n\t\t\t<\/svg>\n\t\t<\/button><\/figure>\n\n\n\n

Tiivistelm\u00e4<\/h3>\n\n\n\n

Noin 500-sivuinen kirja kuvaa Chilen historia kahden hahmon kautta. Toinen on yksi maailman tunnetuimmista chilel\u00e4isist\u00e4, diktaattori Augusto Pinochet, <\/strong>jonka kohdalla keskityt\u00e4\u00e4n enemm\u00e4n h\u00e4nen pid\u00e4tykseens\u00e4 ja oikeusprosessiin Lontoossa. Toinen p\u00e4\u00e4hahmo on Latinalaiseen Amerikkaan karkuun l\u00e4htenyt natsirikollinen Walter Rauff<\/strong>, joka oli keskeisess\u00e4 roolissa holokaustiin valmistettujen kaasuautojen organisoimisessa ja vietti sen j\u00e4lkeen el\u00e4m\u00e4\u00e4 liikemiehen el\u00e4m\u00e4\u00e4 Chiless\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Pinochet<\/h3>\n\n\n\n

Kirjan alussa k\u00e4yd\u00e4\u00e4n hieman l\u00e4pi Pinochetin Chile\u00e4. H\u00e4nh\u00e4n oli kenraali, joka nousi valtaan sotilasvallankaappauksella 1973 syrj\u00e4ytetty\u00e4\u00e4n vasemmistolaisen Allenden. H\u00e4n piti varsin fasistista j\u00e4rjestyst\u00e4, jossa vasemmistolaisia ja opposition hahmoja joutui kidutuksen kohteeksi tai katosi ja tapatettiin. Pinochet uskaltautui tekem\u00e4\u00e4n t\u00e4t\u00e4 jopa ulkomailla ja Yhdysvalloissakin, josta jopa kylm\u00e4n sodan aikana vasemmistolaisen johtajan syrj\u00e4ytt\u00e4neelle johtajalle tuli noottia.<\/p>\n\n\n\n

Kirjassa keskityt\u00e4\u00e4n kuitenkin pitk\u00e4lti h\u00e4nen oikeusprosessiinsa. Pinotchet l\u00e4hti Lontooseen 1998 leikkaukseen ilman mit\u00e4\u00e4n pelkoja h\u00e4neen kohdistuvista tutkinnoista Aiemmin ei ollut ollut tapana pid\u00e4tt\u00e4\u00e4 toisessa maassa rikoksista johtajaa. Ja on tietysti tietyll\u00e4 tavalla loogista sallia diktaattorille rauhanomaisen vallasta luopumisen mahdollisuus, eik\u00e4 kannustaa t\u00e4t\u00e4 roikkumaan vallassa v\u00e4kivalloin. Pinochetilla oli my\u00f6s hyv\u00e4t henkil\u00f6kohtaiset suhteet entiseen p\u00e4\u00e4ministeri Thatcheriin. H\u00e4nen per\u00e4ss\u00e4\u00e4n olivat kuitenkin espanjalaiset syytt\u00e4j\u00e4t. H\u00e4net yll\u00e4tet\u00e4\u00e4n majapaikastaan Lontoosta pian leikkauksen j\u00e4lkeen.<\/p>\n\n\n\n

Pinochetin pid\u00e4tyst\u00e4, oikeudenk\u00e4yntej\u00e4 ja prosesseja k\u00e4yd\u00e4\u00e4n l\u00e4pi varsin seikkaper\u00e4isesti. Spoilereina tiivistettyn\u00e4: ensin syyt\u00f6kset meniv\u00e4t l\u00e4pi, mutta sitten selvisi, ett\u00e4 yhdell\u00e4 tuomarilla oli suhteita Amnestyyn joita ei oltu kerrottu ja t\u00e4m\u00e4 katsottiin raskauttavaksi ongelmaksi. Valitus meni l\u00e4pi, mutta prosessi oli viel\u00e4 kesken ja tiukan asiallinen ja v\u00e4h\u00e4sanainen Pinochet j\u00e4i viranomaisten valvontaan Lontoon. Oikeussalidramaan tapaan n\u00e4hd\u00e4\u00e4n viel\u00e4 useampia k\u00e4\u00e4nteit\u00e4 ja Pinochetin terveydentila her\u00e4tt\u00e4\u00e4 kysymyksi\u00e4. Lopulta h\u00e4n p\u00e4\u00e4si kuitenkin palaamaan Chileen, jossa koki luonnollisen kuoleman 2006. Pinochetin ep\u00e4onnistuneella Lontoon id\u00e4tyksell\u00e4 kuitenkin vaikutus, ett\u00e4 valtionjohtaja voi joutua vaikeuksiin ulkomailla. Pidin kirjan Pinochet osuuksi\u00e4 hieman v\u00e4hemm\u00e4n kiinnostavina.<\/p>\n\n\n\n

Walter Rauff<\/h3>\n\n\n\n

Kirjan toinen p\u00e4\u00e4hahmo Walter Rauff on useimmille varmasti tuntemattomampi, enk\u00e4 min\u00e4k\u00e4\u00e4n h\u00e4nt\u00e4 tuntenut. H\u00e4n oli kuitenkin merkitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 roolissa holokaustin keskivaiheen murhav\u00e4lineiden, kaasuautojen logistiikassa. H\u00e4n toimi sodan aikana my\u00f6s Tunisian juutalaisten kauhuna, Korsikassa ja Pohjois-Italiassa. Sodan loputtua h\u00e4n p\u00e4\u00e4tyi Syyrian kautta Ecuadoriin, jossa tapasi sotilaskeikalla olleen Pinochettin, joka johdatti h\u00e4net Chileen. H\u00e4n p\u00e4\u00e4tyi toimimaan Etel\u00e4-Chilen Punta Arenasissa rapus\u00e4ilyketehtaan johtajana, viett\u00e4en uutta el\u00e4m\u00e4\u00e4, vaikkakaan h\u00e4nen aiempi el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 ei ollut ollenkaan kaikille tuntematon.<\/p>\n\n\n\n

My\u00f6s kirjoittajamme Sands k\u00e4y tutustumassa Etel\u00e4-Chilel\u00e4iseen Punta Arenasin kaupunkiin, joka on nyky\u00e4\u00e4n reilu 100 000 asukkaan keskittym\u00e4 l\u00e4hes etel\u00e4isimm\u00e4ss\u00e4 Chiless\u00e4. Punta Arenasilla oli erityisen t\u00e4rke\u00e4 asema satamakaupunkina ennen Panaman kanavan avautumista. Sen v\u00e4est\u00f6ss\u00e4 oli my\u00f6s korostetun paljon saksalais- ja jugoslavialaistaustaisia ihmisi\u00e4. Tutustuessaan alueen historiaan h\u00e4n my\u00f6s huomaa, ett\u00e4 Pinochetin ihmisoikeusrikkomusten ja Rauffin holokaustitekemisten ohella t\u00e4ll\u00e4 alueella on my\u00f6s monien muiden Amerikan alueiden tapaan suoritettu aikoinaan alkuper\u00e4isasukkaiden tappamista, joka nykymittareilla muistuttaa kansanmurhaa. Chatwin Patagonia Patagonia.<\/p>\n\n\n\n

Lopulta Rauff pid\u00e4tet\u00e4\u00e4n kaasuautoasioista 1962, mutta Chile ei luovuttanut h\u00e4nt\u00e4 eteenp\u00e4in Saksaan. Roberto Bolanon Chilel\u00e4isen y\u00f6soiton<\/a><\/strong> h\u00e4m\u00e4r\u00e4 liikemiessivuhahmo on my\u00f6s Walter Rauffin inspiroima.Rauf palaa Punta Arenasiin ja jatkaa edelleen rapus\u00e4ilyketehtaan johtaja. H\u00e4nt\u00e4 pidettiin s\u00e4ntillisen\u00e4 johtajana, joka on tiukka, mutta asiallinen ja h\u00e4neekin suhtauduttiin asiallisesti paikallisten toimesta. H\u00e4nen kanssa asui paikallinen nainen, mutta on j\u00e4\u00e4nyt historian h\u00e4m\u00e4riin oliko kyseess\u00e4 vain taloudenhoitaja vai my\u00f6s naisyst\u00e4v\u00e4. Pinochetin noustua valtaan Rauff tuki t\u00e4t\u00e4, mutta hiljaa ja varovasti. H\u00e4n sai my\u00f6s j\u00e4lleen kansainv\u00e4list\u00e4 huomiota 1974 kun h\u00e4nen yhteyksist\u00e4\u00e4n Pinochetin hallintoon alettiin puhua.<\/p>\n\n\n\n

Kirjan edetess\u00e4 selvi\u00e4\u00e4, ett\u00e4 siin\u00e4 miss\u00e4 Rauff organisoi Natsi-Saksassa kaasuautojen logistiikkaa, otti Pinochet haltuunsa kalastuyrityksen, jolla oli k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u00e4n iso m\u00e4\u00e4r\u00e4 kylm\u00e4autoja. N\u00e4m\u00e4 kylm\u00e4autot tulivat esiin monien Pinochetin pid\u00e4tyksist\u00e4 hengiss\u00e4 selvinneilt\u00e4. Vaikkakaan ne eiv\u00e4t olleet Rauffin yrityksen autoja, oli h\u00e4n taustalla mukana pid\u00e4tyksiss\u00e4 ja kuulusteluissa. Punta Arenasin reunalla ollut leiri muistutti muiden vangitsemistiloista poiketen hyvin tarkkaan saksalaista keskitysleiri\u00e4. My\u00f6s Mossad otti 1970-luvulla Rauffin t\u00e4ht\u00e4imeens\u00e4, mutta ei saanut sopivaa tilaisuutta ja Pinochetin tapaan my\u00f6s Rauff kuoli luonnollisista syist\u00e4 Chiless\u00e4 vuonna 1984.<\/p>\n\n\n\n

Yhteenveto<\/h3>\n\n\n\n

Kirja oli oikeinkin riitt\u00e4v\u00e4n viihdytt\u00e4v\u00e4 tutkielma fasismista, kansainv\u00e4lisest\u00e4 oikeudesta ja Chilen historiasta, mutta ei noussut Paluu Lembergriin<\/a><\/strong> mahtavalle tasolle. Harva kirja tosin nousee. T\u00e4m\u00e4 oli kuitenkin varsin positiivinen lukukokemus toisaalta kertoen sotilasjuntasta, natsirikollisista Latinalaisessa Amerikassa lyhyesti lainaillen Roberto Bollanoa, joten mixi toimii.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Tykk\u00e4sin eritt\u00e4in paljon reilu vuosi sitten lukemastani Philippe Sandsin kirjasta Paluu Lembergiin. Silloin selvisi, ett\u00e4 h\u00e4nelt\u00e4 on suomennettu toinenkin kirja, joka t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa keskittyy Latinalaisen…<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_customify_content_layout":"","_customify_sidebar":"","_customify_page_header_display":"default","_customify_disable_header":"","_customify_disable_header_top":"","_customify_disable_header_main":"","_customify_disable_header_bottom":"","_customify_disable_page_title":"","_customify_disable_content_vertical_padding":"","_customify_disable_footer_top":"","_customify_disable_footer_main":"","_customify_disable_footer_bottom":"","_customify_breadcrumb_display":"","_customify_header_transparent_display":"","footnotes":""},"categories":[3],"tags":[150,54,180,142,184,138,143],"class_list":["post-4894","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirja","tag-chile","tag-fasismi","tag-holokausti","tag-latinalainen-amerikka","tag-lontoo","tag-natsi-saksa","tag-sotilasdiktatuuri"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4894","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4894"}],"version-history":[{"count":32,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4894\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5169,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4894\/revisions\/5169"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4894"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4894"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4894"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}