{"id":4793,"date":"2026-06-01T21:59:00","date_gmt":"2026-06-01T21:59:00","guid":{"rendered":"https:\/\/www.polipolina.com\/?p=4793"},"modified":"2026-06-01T14:54:19","modified_gmt":"2026-06-01T14:54:19","slug":"ioan-grillo-huumesota","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/2026\/06\/01\/ioan-grillo-huumesota\/","title":{"rendered":"Ioan Grillo Huumesota"},"content":{"rendered":"\n

Olen ollut teini-ik\u00e4isest\u00e4 l\u00e4htien kiinnnostunut true crimesta ja organisoidusta rikollisuudesta kirjojen, elokuvien ja sittemmin podcastienkin kautta. Yksi el\u00e4m\u00e4ni ensimm\u00e4isi\u00e4 aikuisille kirjoitettuja tietokirjoja, jonka luin, oli 14-vuotiaana is\u00e4n kirjahyllyst\u00e4 napattu Ilkka Ahtokiven<\/strong> Italian mafian historiaa kuvaava Joten me p\u00e4\u00e4timme tappaa h\u00e4net<\/strong>.<\/p>\n\n\n\n

Olen siis kuluttajanut true cimea melko laajasti ja jo joskus 2010-luvun lopulla Ioan Grillon<\/strong> nimi tuli minulle vastaan Meksikon kartelleihin liittyviss\u00e4 podcasteissa ja Youtube-videoissa. Miettiess\u00e4ni lis\u00e4\u00e4 kirjoja Latinalaiseen Amerikkaan syventyesss\u00e4ni tuli mieleen, ett\u00e4 Grillon tuotantoon voisi oikeasti tutustua ja poimin kirjastosta h\u00e4nen 2016 julkaistun kirjansa Huumesota Latinalaisen Amerikan rikollisj\u00e4rjest\u00f6jen parissa<\/strong>.<\/p>\n\n\n\n

\"Ioan\n\t\t\t\n\t\t\t\t\n\t\t\t<\/svg>\n\t\t<\/button><\/figure>\n\n\n\n

Tiivistelm\u00e4<\/h3>\n\n\n\n

Vajaa 400-sivuinen kirja kuvaa intron ja yhteenvedon v\u00e4liss\u00e4 nelj\u00e4n Latinalaisen Amerikan maan kautta huumesotaa ja j\u00e4rjest\u00e4ynytt\u00e4 rikollisuutta nelj\u00e4ss\u00e4 eri osassa Latinalaista Amerikkaa. N\u00e4m\u00e4 ovat Brasilia ja erityisesti Rio de Janeiro, Jamaika, Keski-Amerikan El Salvadorin, Guatamalan ja Hondurasin muodostama kolmio sek\u00e4 lopulta Meksikon Michiocan.<\/p>\n\n\n\n

Kaikki t\u00e4m\u00e4 ”paikallisten rikollisten kanssa hengailu” liitet\u00e4\u00e4n kuitenkin laajemmassa kehyksess\u00e4 Latinalaisen Amerikan historiaan ja yhteiskuntiin. 1980-luvulta l\u00e4htien Latinalainen Amerikka on matalasta l\u00e4ht\u00f6tasostaan demokratisoitunut ja elintaso on my\u00f6s selv\u00e4sti noussut, mutta j\u00e4rjest\u00e4ynyt rikollisuus noussut. Meininki ei ole ihan sis\u00e4llisotaa, mutta erilaista kun rikollisj\u00e4rjest\u00f6jen sotimiset melkein miss\u00e4\u00e4n muualla.<\/p>\n\n\n\n

Latinalaisen Amerikan rikollisj\u00e4rjest\u00f6t<\/h3>\n\n\n\n

Punaiset kommandot<\/h4>\n\n\n\n

Brasilian punaiset kommandot (Comando Vermelho<\/em>) ovat Suomessa v\u00e4hemm\u00e4n tunnettu organisaatio, mutta se on maailman mittakaavassakin yksi suurimmista j\u00e4rjest\u00e4ytyneen rikollisuuden ryhmittymist\u00e4. Kyseess\u00e4 on outo, tiettyj\u00e4 poliittisia ajatuksia omaksunut organisaatio. joka syntyi kun sotilasdiktatuurin aikana vasemmistolaisia aktivisteja pistettiin koviin vankiloihin paatuneiden rikollisten kanssa ja syntyi outo cocktail. Jengil\u00e4iset l\u00f6ysiv\u00e4t aktivisteilta oikeutusta tekemiselleen ja korkeamman p\u00e4\u00e4m\u00e4r\u00e4n. 80-luvulla l\u00e4htien t\u00e4m\u00e4 Rio de Janeiro-l\u00e4ht\u00f6inen jengi alkoi levit\u00e4 kaupungin ja osavaltion ulkpuolelle ja huumekauppa alkoi nousta merkitt\u00e4v\u00e4mp\u00e4\u00e4n rooliin sen toiminnassa. Kokaiinituottajamaat Kolumbia, Peru ja Bolivia ovat kaikki Brasilian rajanaapureita ja maassa onkin huomattava crack-ongelma.<\/p>\n\n\n\n

Punaiset kommandot vaikuttavat Brasiliassa laajalti, mutta erityisesti ne hallitsevat Brasilian suurkaupunkien slummeja eli faveloita. Grillo vierailee Rion Antareissa, joka on monien kuvauksellisempien faveloiden sijaan kauempana keskustasta ja rannikolta. Favelassa k\u00e4yd\u00e4\u00e4n eritt\u00e4in avoitnta huumekauppaa crack-pussit p\u00f6yd\u00e4ll\u00e4 katujen varrella ja miehet rynn\u00e4kk\u00f6kiv\u00e4\u00e4rien kanssa pit\u00e4m\u00e4ss\u00e4 j\u00e4rjestyst\u00e4. Huuumekaupan ohella jengi j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 my\u00f6s leip\u00e4\u00e4 ja sirkushuveja villien katubileiden muodossa, jossa jengil\u00e4iset ja muutkin faveloiden asukkaat voivat hetkeksi unohtaa kurjuutensa. Vaikka Punaisilla kommandoilla on toimintaa ymp\u00e4ri Brasiliaa, maan suurimmassa kaupungissa rikolliskentt\u00e4\u00e4 hallitsee PCC(Primeiro Comando da Capital<\/em>), joka on v\u00e4hemm\u00e4n poliittisesti viestiv\u00e4 kuin punaiset kommandot, mutta se on silti lainannut puheisiinsa v\u00e4h\u00e4n samantyyppist\u00e4 k\u00f6yhien asiaa ajavaa ”koodistoa”.<\/p>\n\n\n\n

Punaisista kommandoista erkani my\u00f6hemmin eri ryhmi\u00e4, jotka ovat taistelleet kesken\u00e4\u00e4n, mutta ainakin kirjan kirjoittamisen aikaan alkuper\u00e4iset punaiset kommandot ovat edelleen s\u00e4ilytt\u00e4neet vahvan asemansa. Rynn\u00e4kk\u00f6kiv\u00e4\u00e4reill\u00e4 varustetut faveloiden liipasinherk\u00e4t lapsisotilaat ovat toisaalta kuitenkin johtaneet eskalaation my\u00f6s poliisien puolelta. Harvassa paikassa maailmassa poliisi valmistautuu jengien kanssa taisteluun samanlaisella kaupunkisodank\u00e4ynnin menetelmill\u00e4 kuin Brasiliassa.<\/p>\n\n\n\n

Shower Posse ja Jamaika<\/h3>\n\n\n\n

Kirjan toisessa osiossa tutustutaan Jamaikan rikollisorganisaatioihin. Jamaika on englantia puhuvana maana my\u00f6s poikkeus Latinalaisessa Amerikasssa, eiv\u00e4tk\u00e4 maan asukkaat koe vahva yhteytt\u00e4 esimerkiksi Meksikoon, Kolumbiaan tai Brasiliaan. Toisaalta suhteet vanhaan siirtomaais\u00e4nt\u00e4\u00e4n ovat Britanniaan vahvoja joten huumekauppaa on tehty my\u00f6s siihen suuntaan. 80-luvulla jamaikalaisia l\u00e4hti merkitt\u00e4viss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin tekem\u00e4\u00e4n huumekauppaa Yhdysvaltoihin ja he saivat liipasinherkkyytens\u00e4 ansiosta liikanimen Shower posse, koska luoteja suihkittiin aika varomattomasti. Ennen huumeiden vastaista sotaa ja tiukkoja rajaseuloja Jamaikalta, vietiin paljon kannabista Yhdysvaltoihin ja kirjoittajamme huomauttaa saarella vierailtuaan ett\u00e4 Jamaikan ja kannabiksen assositaatio ei ole vain mik\u00e4\u00e4n stereotypia. SIt\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n Jamaikalla laajasti.<\/p>\n\n\n\n

Jamaikalla on perinteisesti ollut hyvin outo poliittinen kulttuuri, jossa kaksipuoluej\u00e4rjestelm\u00e4n jompikumpi puolue hallitsee ”garrisoneja” eli ghettoja, ja niiden nokkaukot pit\u00e4v\u00e4t huolen siit\u00e4, ett\u00e4 \u00e4\u00e4net menev\u00e4t oikealle puolueelle. Grillo zoomaa Jamaikalla erityisesti rikollisjohtaja Dudusiin, joka piti k\u00e4ytti vuosikymmeni\u00e4 suurta valtaa kunnes h\u00e4net lopulta otettiin kiinni suuressa poliisioperaatiossa 2010 ja l\u00e4hetettiin Amerikkaan. H\u00e4n johti rautaisella otteella Tivoli Garisonia, mutta k\u00e4ytti laajemmin valtaa Jamaikalla. <\/p>\n\n\n\n

V\u00e4li-Amerikka ja MS13<\/h4>\n\n\n\n

Honduras, Guatemala ja El Salvador muodostavat Keski-Amerikan pohjoisosan kolmion, jossa oli raakoja sis\u00e4llissotia kylm\u00e4n sodan loppuaikoina. T\u00e4m\u00e4n takia paljon ihmisi\u00e4 l\u00e4hti pakoilaisiksi Amerikkaan. Nyky\u00e4\u00e4n aluella n\u00e4hd\u00e4\u00e4n kuitenkin maailman kaikkein pahimpia murhalukemia. Hondurasin San Pedro Sula on yksi sodan ydinalueita, jossa MS13 ja Barrio 18 jakavat kaupungin ja k\u00e4yv\u00e4t laajaa sotaa, jonka kohteeksi joutuu my\u00f6s viattomia ihmisi\u00e4. Grillon vieraillessa kaupungisssa el\u00e4m\u00e4 jatkuu kuitenkin yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n normaalinoloisena. T\u00e4m\u00e4 symboloi Grillon n\u00e4kemyst\u00e4 huumesodista. V\u00e4kivaltaa on valtavasti, mutta silti pintapuolisesti el\u00e4m\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 usein melko normaalilta.<\/p>\n\n\n\n

Merkitt\u00e4vilt\u00e4 osin t\u00e4st\u00e4 v\u00e4kivallasta on ollut vastuussa MS13. MS13 on jengi joka on 2000-luvulla saanut paljon mediahuomiota Yhdysvalloissa ja sen heijastuksena ymp\u00e4ri maailmaan. Se syntyi alunperin 80-luvulla Los Angelesissa elsalvadorilaistaustaisten nuorten toimesta ja oli varhaisvuosinaan organisoituneen rikollisuuden tai katujengien mittareilla varsin kesy ryhmitty\u00e4. 80-luvun crack-vuosina Los Angelesin v\u00e4kivalta kuitenkin raaistui ja MS13:n kaverit siin\u00e4 mukana. Rikoksiin syyllistyneit\u00e4 jengil\u00e4isi\u00e4 alettiin karkottaa takaisin Keski-Amerikkaan ja n\u00e4m\u00e4 Los Angelesin katutaistelujen karaisemat tatuoidut coolit gangsterit ottivat vanhojen kotimaidensa rikolliskentt\u00e4\u00e4 haltuun. Sodan runtelemaan maan orvot pojat ja sodat kovettamat sotilaat olivat my\u00f6s mainiota rekrymateriaalia jengille.<\/p>\n\n\n\n

Jengi kuitenkin kasvoi 90-luvulta 2010-luvulle yh\u00e4 v\u00e4kivalataisemmaksi. Jengiss\u00e4 on teini-ik\u00e4isi\u00e4 murhamiehi\u00e4, joilla sormet eiv\u00e4t riit\u00e4 laskemaan heid\u00e4n tekemiens\u00e4 murhien m\u00e4\u00e4ri\u00e4 ja he ovat valmiita tekem\u00e4\u00e4n lis\u00e4\u00e4 suomalaiselle taskurahoilta tuntuvilla palkkioilla. Grillo vierailee my\u00f6s vankilassa, jossa vangeilla on suhteelliset vapaat oltevat kesken\u00e4\u00e4n ja vankilasta l\u00f6ytyy jopa koiria ja aseita, perheen j\u00e4senet voivat my\u00f6s vierailla melko vapaasti. Muureja valvotaan tiukasti, mutta niiden sis\u00e4ll\u00e4 jengil\u00e4iset pystyv\u00e4t viett\u00e4m\u00e4\u00e4n verrattain vapaa vankilael\u00e4m\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Temppeliritarien kartelli<\/h4>\n\n\n\n

Aiempien esiteltyjen rikollisj\u00e4rjest\u00f6jen yhteydess\u00e4 on tullut esiin outoja aattellisia ja yhteiskunnallisia ajatusrakennelmia. Lis\u00e4ksi Meksikon huumesotaa pintapuolisesti seuraamalla on tottunut mit\u00e4 k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mimpiin tapahtumiin. Silti Grillon viimeisen\u00e4 esittelm\u00e4 Temppeliritarien kartelli oli yksi oudoimista rikollisorganisaatioista, mit\u00e4 minulle on tullut vastaan. Perinteisempi kartelli La Familia Michoacana, muuttui sen her\u00e4tyskritillisen johtajan Nazario Moreno Gonz\u00e1lezin aikana uskonnollisen kultin piirteit\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4ksi rikollisorganisaatioksi, jonka johtaja piti itse\u00e4\u00e4n profeettana.<\/p>\n\n\n\n

Organisaatio on l\u00e4ht\u00f6isin k\u00f6yh\u00e4st\u00e4 ja syrj\u00e4isesti, mutta huumesodan kannalta keskeiset\u00e4 Michoacanin osavaltiosta. Michoagan ei pitk\u00e4\u00e4n ollut vahvimpia kartellialueita, mutta silloinen Meksikon presidentti oli sielt\u00e4 kotoisin ja halusi p\u00e4it\u00e4 n\u00e4ytille ja toimi vahvasti juuri La Familia Michoacania vastaan. Kartellikaan ei kuitenkaan pel\u00e4nnyt k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 v\u00e4kivaltaa, rykryten k\u00f6yh\u00e4lt\u00e4 maaseudulta ja paljon nuoria sotilaita.<\/p>\n\n\n\n

Valtion sota La Familia Michoagania vastaan ei kuitenkaan merkitt\u00e4v\u00e4sti heikent\u00e4nyt sit\u00e4 ja osittain p\u00e4invastoin se alkoi laajentaa toimintaansa ydinbisneksist\u00e4\u00e4n paikallisten yritysten, kuten avokado- ja limetuottajiin, jotka ovat merkitt\u00e4v\u00e4 osa alueen taloutta. Parhaimillaan kartellin toiminta onnistui nostamaan merkitt\u00e4v\u00e4sti avokadojen maailmanmarkkinahintaa. Maatalouden ohella kartelli operoi my\u00f6s kaivostellisuudessa, jossa voi tietysti tehd\u00e4 viel\u00e4 isompia voittoja jos kartellien moraalik\u00e4sityksen tavalla viisveisaa ymp\u00e4rist\u00f6- ja muista turvallisuusm\u00e4\u00e4r\u00e4yksist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kartellin yh\u00e4 kasvava toiminta alkoi pikkuhiljaa saada vastarintaa ruohonjuuritasolla. Paikalliset asukkaat l\u00e4htiv\u00e4t taistelemaan kartelleja vastaan. Joskin niidenk\u00e4\u00e4n toimintatavat tai moraalik\u00e4sitykset eiv\u00e4t aina v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 olleet puhtoisimpia ja mukana oli rikollisia. Meksikon valtio antoi kuitenkin siunauksensa n\u00e4ille ryhmille, jotka pystyiv\u00e4t pist\u00e4m\u00e4\u00e4n kartellille kampoihin. Lopulta temppeliritarien kartelli saadaan ly\u00f6ty\u00e4, mutta joudutaan kysym\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4ddyttiink\u00f6 ojasta allikkoon. Kun vahva orgnisaatio kaadetaan, saadaan sen rauniolle vallasta kamppailevia pienempi\u00e4 ryhmittymi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Latinalaisen Amerikan historia, huumekauppa ja ganster warlords<\/h3>\n\n\n\n

Kirjan englanninkielinen nimi on Gangsterwarlords. Englanninkielinen termi warlord k\u00e4\u00e4ntyy suomeksi vaikka sotaherraksi. Grillo k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sit\u00e4 kirjassaan kuvatessaan suurimpia rikollisjohtajia, jonkinlaisiin sotaisiin feodaaliruhtinaisiin tai tsetseeni-Gadyroveihin vertautuvina vallank\u00e4ytt\u00e4jin\u00e4. N\u00e4m\u00e4 organisaatiot k\u00e4yv\u00e4t kesken\u00e4\u00e4n ja valtion kanssa sotaa, joka ei toisaalta vastaa ihan perinteist\u00e4 sotaa, mutta on my\u00f6s kokonaisvaltaisempaa ja tuhoisampaa kuin juuri mitk\u00e4\u00e4n muut planeettamme rikollisjengien toiminta. <\/p>\n\n\n\n

Sotilasdiktaruurit murhasivat aikoinaan Latinalaisessa Amerikassa suuren m\u00e4\u00e4r\u00e4n ihmis\u00e4, mutta 2000-luvun rikollisj\u00e4rjest\u00f6t eiv\u00e4t j\u00e4\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 kauheasti j\u00e4lkeen. Latinalaisen Amerikkaan saatiin 2000-luvulla laajasti demokratiaa ja talouskasvua, mutta monin paikoin oikeusvaltion rakentaminen on j\u00e4\u00e4nyt puolitiehen. Yksi merkitt\u00e4v\u00e4 tekij\u00e4 on kansainv\u00e4linen huumeiden kysynt\u00e4, Latinalaisesta Amerikasta puhuttaessa erityisesti kokaiinin kysynt\u00e4. Aineessa on vain yksinkertaisesti huikeat voittomarginaalit. Grillo pit\u00e4\u00e4 kannabiksen laillistamista yhten\u00e4, joskin t\u00e4ysin riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 askeleena. Huumeisiin tulisi suhtautua enemm\u00e4n kansanterveydellisen\u00e4 ongelmana.<\/p>\n\n\n\n

Yhteenveto<\/h3>\n\n\n\n

Kirja oli eritt\u00e4in viihdytt\u00e4v\u00e4, mutta kartellien ja jengien v\u00e4kivallalla m\u00e4ss\u00e4ilyn sek\u00e4 kauhut vedet\u00e4\u00e4n hyvin yhteen kertoen laajemmin huumekaupasta, korruptiosta ja latinalaisesta Amerikasta. Voisin suositella t\u00e4t\u00e4 kenell\u00e4 tahansa kevyemp\u00e4\u00e4 tietokirjallisuutta kaipaavalle, jolle huumekauppa, j\u00e4rjest\u00e4ytynyt rikollisuus ja Latinalainen Amerikka eiv\u00e4t kuulosta ep\u00e4kiintoisilta aiheilta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Olen ollut teini-ik\u00e4isest\u00e4 l\u00e4htien kiinnnostunut true crimesta ja organisoidusta rikollisuudesta kirjojen, elokuvien ja sittemmin podcastienkin kautta. Yksi el\u00e4m\u00e4ni ensimm\u00e4isi\u00e4 aikuisille kirjoitettuja tietokirjoja, jonka luin, oli…<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_customify_content_layout":"","_customify_sidebar":"","_customify_page_header_display":"default","_customify_disable_header":"","_customify_disable_header_top":"","_customify_disable_header_main":"","_customify_disable_header_bottom":"","_customify_disable_page_title":"","_customify_disable_content_vertical_padding":"","_customify_disable_footer_top":"","_customify_disable_footer_main":"","_customify_disable_footer_bottom":"","_customify_breadcrumb_display":"","_customify_header_transparent_display":"","footnotes":""},"categories":[3],"tags":[174,177,141,142,176,96,178],"class_list":["post-4793","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirja","tag-brasilia","tag-huumekauppa","tag-karibia","tag-latinalainen-amerikka","tag-meksiko","tag-rikollisuus","tag-vali-amerikka"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4793","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4793"}],"version-history":[{"count":25,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4793\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4991,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4793\/revisions\/4991"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4793"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4793"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4793"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}