{"id":4704,"date":"2026-05-23T11:59:33","date_gmt":"2026-05-23T11:59:33","guid":{"rendered":"https:\/\/www.polipolina.com\/?p=4704"},"modified":"2026-05-23T11:59:33","modified_gmt":"2026-05-23T11:59:33","slug":"brasilia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/2026\/05\/23\/brasilia\/","title":{"rendered":"2000-luvun Brasilia – Mario Manner ja Teivo Teivainen"},"content":{"rendered":"\n

Etsiess\u00e4ni kirjastohyllyst\u00e4 Hannu P\u00f6pp\u00f6sen<\/strong> kirjaaa Nippu pesoja ja muita kertomuksia Argentinasta<\/strong>, <\/a>kiinnityi huomioni ennen sen l\u00f6yt\u00e4mist\u00e4 sen viereen kansi esille laitetuun Mario Mannerin<\/strong> ja Teivo Teivaisen <\/strong>kirjaan Brasilia(<\/strong>2016), jonka p\u00e4\u00e4tin lainata sitten siin\u00e4 samalla ja jota luin my\u00f6s siin\u00e4 sivussa taistellesani Vargas Llosan Vihre\u00e4\u00e4 taloa<\/strong> <\/a>loppuun.<\/p>\n\n\n

\n
\"Brasilia<\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Tiivistelm\u00e4<\/h3>\n\n\n\n

Noin 170-sivuinen kirja on samantyyppinen kuin P\u00f6pp\u00f6sen Nippu Pesoja<\/strong> siin\u00e4, ett\u00e4 se esittelee suurelle yleis\u00f6lle Latinalaisen Amerikan maata lyhyehk\u00f6jen kappaleiden kautta hyvin monipuolisesti. Joskin t\u00e4ss\u00e4 kirjassa paino on enemm\u00e4n politiikassa ja yhteiskunnallisissa asioissa ja v\u00e4hemm\u00e4n kulttuurissa tai populaarikulttuurissa.<\/p>\n\n\n\n

Kirjassa niputetaan aluksi napakasti yhteen Brasilian historia ja sen j\u00e4lkeen keskityt\u00e4\u00e4n kuvaamaan erityisesti Brasilian 2000-lukua sen kirjoitushetkeen 2016 asti. Paljon huomiota saa Brasiliassa j\u00e4lleen vallassa oleva presidentti Lula <\/strong>ja maantieteellisesti eniten huomiota saa Rio de Janeiro<\/strong>. Osansa saavat kuitenkin my\u00f6s Sao Paulo, k\u00f6yh\u00e4 koillis-Brasilia ja kesytt\u00e4m\u00e4t\u00f6n Brasilian villi l\u00e4nsi: Amazon. Omia kappaleitaan on my\u00f6s uskonnolle, luokkayhteiskunnalle, etniselle monimuotoisuudelle ja toki my\u00f6s jalkapallolle.<\/p>\n\n\n\n

Historia ja etninen monimuotoisuus<\/h3>\n\n\n\n

Kirjan ensimm\u00e4isess\u00e4 varsinaisessa kappaleessa k\u00e4yd\u00e4\u00e4n mukavan tiivistetysti l\u00e4pi Brasilian historiaa kertoen monia asioita, joista esimerkiksi min\u00e4 en ollut tietoinen. Portugalihan oli v\u00e4est\u00f6lt\u00e4\u00e4n pieni siirtomaavalta, eik\u00e4 sill\u00e4 ollut paljon asukkaita l\u00e4hett\u00e4v\u00e4ksi asuttamaan suurta Amerikan siirtomaataan. Sinne l\u00e4hetettiinkin paljon ”yhteiskunnan ongelma-ainesta” ja ihmiset j\u00e4iv\u00e4t pitk\u00e4\u00e4n asumaan pitk\u00e4lti rannikon v\u00e4litt\u00f6m\u00e4\u00e4n l\u00e4heisyyteen. N\u00e4m\u00e4 saattoivat kuitenkin pariutua paikallisten intiaanien kanssa ja jo t\u00e4st\u00e4 l\u00e4htien Brasiliaan on liitetty ihmisten mieliss\u00e4 tietty katolista kirkkoa v\u00e4hemm\u00e4n vieh\u00e4tt\u00e4nyt eroottinen lataus.<\/p>\n\n\n\n

Paikallisia alkuper\u00e4isasukkaita yritettiin ottaa (erityisesti sokeri)plantaaseille ty\u00f6voimaksi, mutta t\u00e4ss\u00e4 ei onnistuttu tarvittavassa mittakaavassa ja siksi Brasiliaan rahdattiin massiivinen m\u00e4\u00e4r\u00e4 orjia ja 40% kaikkien Afrikan orjalaivojen v\u00e4est\u00f6st\u00e4 p\u00e4\u00e4tyi nykyiseen Brasiliaan. Osittain syyn\u00e4 oli yksinkertaisesti vain se, ett\u00e4 Afrikan-L\u00e4nsirannikolle on lyhin matka juuri Brasiliaan. Orjuudesta vapauduttuaan afrikkalaistaustaisia p\u00e4\u00e4tyi my\u00f6s paljon kotiapulaisiksi ja palvelijoiksi ja Brasiliassa on pitk\u00e4 kotiapulaisten ja palvelusv\u00e4en kulttuuri, joka hieman v\u00e4hemmiss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin n\u00e4kyy selke\u00e4sti nyky\u00e4\u00e4nkin. Nimenomaan syrj\u00e4seuduilta esimerkiksi Rion tulleet ovat p\u00e4\u00e4tyneet usein juuri t\u00e4h\u00e4n roolin, kuten kirjassa mainittu 54-vuotias favellamamma, joka on toisaalta sittemmin luonut onnistuneen pienyrityksen Favellan reunalle. Rahaa tienattuaan h\u00e4n p\u00e4\u00e4tti suoda itselleen my\u00f6s kauneusleikkauksen, jotka Brasiliassa yleisempi\u00e4 kuin juuri miss\u00e4\u00e4n muualla. T\u00e4m\u00e4 tarina tiivist\u00e4\u00e4 jotain 2000-luvun Brasiliasta.<\/p>\n\n\n\n

Yhteiskunnan toisessa p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Brasiliaan ei pitk\u00e4\u00e4n aikaan perustettu yliopistoja, mik\u00e4 osaltaan heijastuu nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n asti heikosti koulutettuna v\u00e4est\u00f6n\u00e4. Mielenkiintoinen anekdootti oli my\u00f6s, ett\u00e4 Portugalin kuninkaalliset l\u00e4htiv\u00e4t Napoleoinen sotia karkuun Brasiliaan. Muina Braslian historiallisen kehityksen pistein\u00e4 mainitaan esim. kultarynt\u00e4ys, kumibuumi, semifasistimieliset johtajat, teollistuminen ja taloudellisen painopisteen siirtyminen kohti etel\u00e4\u00e4, sotilasjuntta ja lopulta vapaat vaalit 1980-luvulla. Kirjassa k\u00e4siteltiin my\u00f6s tarkemmin 2000-lukua ja Lulan valtakautta, jolloin Brasilian talous kasvui ja rajusti ja tulevaisuus n\u00e4ytti valoisalta.<\/p>\n\n\n\n

Brasilia on maailman suurimmista maista ehk\u00e4 Yhdysvaltojen ohella kaikkein etnisesti monimuotoisin. Yhdysvaltoihin verrattuna varsinkin tummaihoisten, mutta my\u00f6s alkuper\u00e4isasukkaiden osuus on kuitenkin suurempi. T\u00e4m\u00e4n my\u00f6t\u00e4 on ajateltu, ett\u00e4 se on v\u00e4hemm\u00e4n rasistinen yhteiskunta ja siin\u00e4 on jotain totuuden juurta, mutta ei Brasilia todellakaan rasismista vapaa paikka ole. Maassa oli pitk\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen raakaa orjuutta ja sen lakkauttamisen j\u00e4lkeen laajasti peiteltiin miten raakaa se oli ollut. K\u00f6yhempien etnisten v\u00e4est\u00f6ryhmien tilanne on hiljattain parantunut, mutta silti poliisin ja viranomaisten tekemiss\u00e4 ilmenee toistuvasti ihan ilmeist\u00e4 rasismia.<\/p>\n\n\n\n

Rio, byrokrata ja uskonto<\/h3>\n\n\n\n

Kirjasa paljon huomiota saa Rio de Janeiro<\/strong>. Se on monille ulkomaalaisille Brasilian tiivistym\u00e4 ja vanhana p\u00e4\u00e4kaupunkina sek\u00e4 maan toiseksi suurimpana kaupunkina se on merkitt\u00e4v\u00e4 osa Brasiliaa, joka kristuspatsaan ja Cobacabanan ohella tunnetaan my\u00f6s Faveloistaan. 2000-luvun talouskasvun my\u00f6t\u00e4 t\u00e4ss\u00e4kin metropolissa asumisen hinta noussut my\u00f6s rajusti. Luottokortit, elektroniikka ja lent\u00e4minen ovat kuitenkin yleistyneet kovasti Brasiliassa. Faveloiden huumejengej\u00e4 on koidettu h\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4, mutta varsin keskinkertaisin tuloksin. <\/p>\n\n\n\n

Suomessa ja Euroopassa Brasiliaan liitet\u00e4\u00e4n helposti vapaamielisyys ja h\u00e4ll\u00e4v\u00e4li\u00e4 meininki, mutta kirjoittajamme muistuttavat, ett\u00e4 maassa on my\u00f6s on melkoinen byrokratia. Todistusten hankkiminenn ja hiiden tarkistaminen ty\u00f6llist\u00e4\u00e4 monia juristeja. Yrityksen perustamiseen tarvittava paperity\u00f6 ty\u00f6llist\u00e4\u00e4 enemm\u00e4n kuin monessa muussa paikassa. Esimerkkin\u00e4 kirjoittajamme mainitsee my\u00f6s, miten j\u00e4\u00e4kaapin ostaminenkin oli vaikeaa. Brasilialaisen s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen luovimisen mestaroinnin termiksi on keksitty termi Jeito<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Yksi kirjan mielenkiintoisista kappaleista keskittyi uskontoon. Brasilia on perinteisesti ollut vahvasti katolinen jaa ja selv\u00e4 enemmist\u00f6 maan asukkaista on edelleen katolisia, mutta osittain se on ollut tapakatolisuutta. Evankeliset karismaattiset uskonnon haarat ovatkin kasvattaneet koko ajan suosiotaan ja iskenyt erityisesti k\u00f6yhemp\u00e4\u00e4n v\u00e4est\u00f6nosaan ja sielt\u00e4 keskiluokkaan nousseihin ihmisiin, joihin menestysteologia vetoaa. Toisaalta maassa vaikuttaa my\u00f6s \u00a0afrobrasilialainen uskonto, johon lasketaan virallisesti kuuluvaksi vain prosentti brasiliasista, mutta jonka riitit ja ajattelutavat heijastuva paljon suurempaan v\u00e4est\u00f6nosaan.<\/p>\n\n\n\n

Maantiede<\/h3>\n\n\n\n

Brasilia on maailman viidenneksi isoin maa sek\u00e4 pinta-alaltaan ett\u00e4 asukasluvultaan. Sielt\u00e4 l\u00f6ytyy stereotypioita vastaavia faveloita ja sademtesi\u00e4, mutta my\u00f6s monenlaista muuta maisemaa. Sao Paulo on esimerkiksi Latinalaisen Amerikan pilvenpiirt\u00e4j\u00e4tihein kaupunki, ja oman laisensensa etel\u00e4isen pallonpuoliskon Gotham City, jossa liikemiehet liikkuvat usein helikopterilla kaaottisen liikenteen yli.<\/p>\n\n\n\n

Amazonin sademets\u00e4 on ”maailman keuhkot” ja t\u00e4rke\u00e4 globaalin biodiversiteetin hubi, mutta sinne astuville my\u00f6s helposti tietynlainen vihre\u00e4 helvetti tai tropiikin Siperia. J\u00e4lkimm\u00e4inen oli se, milt\u00e4 se tuntui varsinkin varhaisemmille portugalilaisille uusasuttajille. Sinne on kuitenkin l\u00e4hdetty taloudellisten intressien takia, varhaisimmasssa vaiheessa kullan ja kautsun peress\u00e4. Kumin my\u00f6t\u00e4 Manauksesta tulikin pieni troppinen metropoli 1800-luvulla. Sotilasdiktatuurin aikana Amazobiib kuitenkin ty\u00f6nnyttiin systeemaattisemmin syvemm\u00e4lle mets\u00e4talouden ja maataloustuotannon per\u00e4ss\u00e4. Tehtiin v\u00e4h\u00e4n siperianradan kaltainen hullu tieprojekti. Amazoni on edelleen tietynlainen villi l\u00e4nsi, jossa paikoitellen yksin\u00e4iset miehet etsiv\u00e4t kultaa ja prostitituoidut saattavat saada hyvi\u00e4 ansioita.<\/p>\n\n\n\n

Argentiinan tapaan Brasiliakin noussut vahvaksi Kiinan kauppakumppaniksi. Erityisesti soijantuotannon ja Brasilian etel\u00e4isten savannien maataloustuoannon my\u00f6t\u00e4, mutta my\u00f6s maan muiden luonnonvarojen ansiota. Sotilajuntan aikana panostettiin voimakkaasti maatalouden kehitykseen. Maassa on ollut jonkinlainen valtiokapitalistinen systeemi, jossa t\u00e4rke\u00e4t suuyritykset ovat nauttineet valtion tukea, vaikkeivat sit\u00e4 olisi edes tarvinneet.<\/p>\n\n\n\n

Yhteenveto<\/h3>\n\n\n\n

P\u00f6pp\u00f6sen kirjan tapaan pidin t\u00e4st\u00e4kin varsin paljon. Mukavan helppolukuinen kirja auttoi syventym\u00e4\u00e4n maahan jota tunnen varsin pintapuolisesti V\u00e4h\u00e4n j\u00e4i harmittamaan, ett\u00e4 kirja on jo hieman vanha, eik\u00e4 ulottunut Bolsonaron presidenttikaudelle tai koronaan, joista olisi ollut mielenkiintoista lukea.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Etsiess\u00e4ni kirjastohyllyst\u00e4 Hannu P\u00f6pp\u00f6sen kirjaaa Nippu pesoja ja muita kertomuksia Argentinasta, kiinnityi huomioni ennen sen l\u00f6yt\u00e4mist\u00e4 sen viereen kansi esille laitetuun Mario Mannerin ja Teivo…<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[3],"tags":[73,167,174,142,24,175,29],"class_list":["post-4704","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirja","tag-2000-luku","tag-amazon","tag-brasilia","tag-latinalainen-amerikka","tag-politiikka","tag-rio-de-janeiro","tag-talous"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4704","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4704"}],"version-history":[{"count":46,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4704\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4936,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4704\/revisions\/4936"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4704"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4704"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4704"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}