{"id":47,"date":"2024-09-16T13:15:00","date_gmt":"2024-09-16T13:15:00","guid":{"rendered":"https:\/\/www.polipolina.com\/?p=47"},"modified":"2024-09-16T14:02:42","modified_gmt":"2024-09-16T14:02:42","slug":"viisi-matkaa-saksan-sieluun","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/2024\/09\/16\/viisi-matkaa-saksan-sieluun\/","title":{"rendered":"Viisi matkaa Saksan sieluun"},"content":{"rendered":"\n

Jatkoin Euroopan historiaan perehtymist\u00e4<\/a> suomalaisen Jukka Koskelaisen kirjalla Viisi matkaa Saksan sieluun<\/strong>(2023). Nyt sitten vaihteeksi suomalaisen kirjoittajan n\u00e4kemyst\u00e4 Euroopan mahtimaahan. Saksa on henkil\u00f6kohtaisesti my\u00f6s itselle hieman tutumpi maa. Mink\u00e4\u00e4n sortin asiantuntija en tietenk\u00e4\u00e4n ole, mutta sent\u00e4\u00e4n yli puolentusinaa kertaa olen maassa k\u00e4ynyt ja v\u00e4h\u00e4n kielt\u00e4 edes ymm\u00e4rr\u00e4n. Koskelainen on my\u00f6s jossain m\u00e4\u00e4rin tuttu kirjoittaja, muistan lukeneeni miehen kaksi aiempaa esseekokoelmaa, Rakas rappio(2012) sek\u00e4 Mahtava Min\u00e4(2017).<\/p>\n\n\n

\n
\"Viisi<\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Tiivistelm\u00e4<\/strong><\/h4>\n\n\n\n

Viisi matkaa Saksan sieluun on rakenteeltaan v\u00e4h\u00e4n monimutkaisempi kuin viisi matkaa. Jokaisen matkan j\u00e4lkeen on my\u00f6s osuus \u201dMik\u00e4 on saksalaista\u201d ja lis\u00e4ksi on bonusmatka, joka on kokoelma erilaisten kirjailijoiden matkoista Saksaan historian saatossa. Kirjallisuus o kokonaisuutena vahva n\u00e4k\u00f6kulma, jonka kautta Saksaan kirjassa syvennyt\u00e4\u00e4n. Goethe, Nietzcshe, Hegel, Habermass, Grass, Schelegel, Heidegger, Schmitt, Mann…saksalaisen kirjallisuuden ja ajattelun raskas sarja tiputellaan kirjan aikana kattavasti l\u00e4pi, mainiten toki my\u00f6s liuta v\u00e4hemm\u00e4n tunnettuja ja itselleni t\u00e4ysin tuntemattomiakin hahmoja.<\/p>\n\n\n\n

Kirjan ote on my\u00f6s varsin pohdiskeleva ja poukkoileva esitt\u00e4en siivuja saksalaisuudesta, pyrkim\u00e4tt\u00e4 kuitenkaan mihink\u00e4\u00e4n mahtisynteesiin tai esitt\u00e4m\u00e4\u00e4n selke\u00e4 historian reitti\u00e4, joka v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 johti lopulta saksalaisuuteen<\/em>. Kirjassa on kuitenkin kirjoittajan viisi omaa matkaa Saksaan: Berliini, Jena ja DDR, Frankfurt, Plettenburg ja junamatka Lyypekist\u00e4 M\u00fcncheniin. Itsetarkoituksellisesti kirjassa ei puhuta suoraan natseista tai kolmannesta valtakunnasta ja kirjoittaja kertoo olevansakin hieman kyll\u00e4stynyt tuon ajan kirjojen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n. Itse tuppaan olemaan samaa mielt\u00e4<\/p>\n\n\n\n

Berliini<\/strong><\/h4>\n\n\n\n

Berliini on itsell\u00e4ni henkil\u00f6kohtaisella tasolla tutuin siivu Saksaa, sill\u00e4 siell\u00e4 olen k\u00e4ynyt useampia kertoja ja hieman tunnen sit\u00e4. Koskelainen k\u00e4ykin osittain l\u00e4pi niit\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmia, jotka itsekin Berliinin liit\u00e4n. Berliini on tietysti boheemi ja tietyll\u00e4 tavalla stereotyyppisen ep\u00e4saksalainen, muiden asioiden ohella sen takia, ett\u00e4 Kylm\u00e4n sodan L\u00e4nsi-Berliinin muuttaneet saivat vapautuksen asepalveluksesta, joka tietysti veti tietyntyyppist\u00e4 ihmistyyppi\u00e4. Berliini on my\u00f6s L\u00e4nsi-Euroopan my\u00f6h\u00e4inen suurkaupunki, jos sit\u00e4 vertaa Lontooseen, Pariisiin, Roomaan, Lissaboniin, Amsterdamiin tai Wieniin. Simmelin kuvaus suurkaupungista syntyi vasta 1900-luvun vaihteessa.<\/p>\n\n\n\n

Koskelainen k\u00e4y my\u00f6s l\u00e4pi Berliinin ep\u00e4tavallisesta modernista historiasta kumpuavaa autioiden ja tyhjien tilojen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, jota itsekin todistanut, joskin sit\u00e4 laajimmillaan n\u00e4kem\u00e4tt\u00e4ni k\u00e4yty\u00e4ni siell\u00e4 ensimm\u00e4isen kerran vasta noin 15 vuotta sitten.<\/p>\n\n\n\n

\"Berliini,<\/figure>\n\n\n\n

Koskelainen viittaa my\u00f6s hieman myyttiseen populaarikulttuurissa kuvailtuun Weimarin ajan dekadenttiin Berliiniin, josta itsell\u00e4kin ehk\u00e4 oudon romanttinen kuva, osittain mainitun Babylon Berlinin, mutta ei vaan sen takia. Muutamia vuosia sitten k\u00e4vin katsomassa odottamani elokuvat Fabian oder Der Gang vor die Hunde,<\/strong> joka pohjautuu K\u00e4stnerin kirjaan sek\u00e4 modernin tulkinnan D\u00f6blinin Alexanderplatsista.<\/p>\n\n\n\n

Jena ja DDR<\/strong><\/h4>\n\n\n\n

Kirjan toinen osio jakautuu kahteen osaan, josta ensimm\u00e4inen minulle vieraampi. Toinen mielenkiintoisempi. Ensimm\u00e4isess\u00e4 osassa vieraillaan saksalaisen romantiikan (eli romantiikan) keskeisill\u00e4 syntypaikoilla Jenassa, jonka itse osaan nimet\u00e4 it\u00e4saksalaiseksi kaupungiksi ja tunnistan nimin\u00e4 liikkeen hahmoja, mutten muuten saanut t\u00e4st\u00e4 niin paljon irti.<\/p>\n\n\n\n

\"It\u00e4-Saksa\"<\/figure>\n\n\n\n

Toinen osio, jossa tarkastellaan laajemmin It\u00e4- ja L\u00e4nsi-Saksan jakojen merkityst\u00e4 viel\u00e4 nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 ja sen vaikutusta ihmisten mielenmaisemaan. Koskelainen my\u00f6s vy\u00f6rytt\u00e4\u00e4 lukijalle kasan it\u00e4saksalaisen kirjallisuuden nimi\u00e4. Itse olen k\u00e4ynyt Berliinin ulkopuolisessa It\u00e4-Saksassa vain kerran p\u00e4iv\u00e4selt\u00e4\u00e4n, mutta vain joitain vuosia sitten Dredenkin vaikutti tietyilt\u00e4 osilta keskustan reunoilla yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n k\u00e4m\u00e4iselt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Frankfurt<\/strong> \u2013 Plettenburg \u2013 Ja Lyypekist\u00e4 M\u00fcncheniin<\/strong><\/h4>\n\n\n\n

Seuraavat kappaleet puhuttelevat minua v\u00e4hemm\u00e4n. Joskin Frankfurt on yksi niit\u00e4 paikkoja, joissa itse Saksassa k\u00e4ynyt ja jota pid\u00e4n itse ristiriitaisuudessaan mielenkiintoisena. Se on toisaalta pilvenpiirt\u00e4jien businesskaupunki ja siin\u00e4 mieless\u00e4 \u201damerikkalainen ja ep\u00e4saksalainen\u201d, mutta toisaalta my\u00f6s kaupunki, jonka mukaan notori\u00f6\u00f6si Frankfurtin koulukunta on nimetty. Goetthe minua puhutteli v\u00e4hemm\u00e4n, tied\u00e4n l\u00e4hinn\u00e4 \u201dmelkein Saksan kansalliskirjailijana\u201d, mutta h\u00e4nkin n\u00e4k\u00f6j\u00e4\u00e4n Frankfurtista.<\/p>\n\n\n\n

Plettenburg my\u00f6s paikka josta en koskaan kuullut vaikka osaan listata helposti p\u00e4\u00e4lle 50 saksalaista kaupunkia suoraan p\u00e4\u00e4st\u00e4ni. Osaisin sanoa, ett\u00e4 Schmitti\u00e4 kutsuttiin natsien kruununjuristiksi yst\u00e4v\u00e4, jonka vihollisiin pohjautuvalla politiikkak\u00e4sityksell\u00e4 ollut yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n laajaa vaikutusta<\/p>\n\n\n\n

Lyypekki-M\u00fcnchen ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n samalla tavalla innosta, k\u00e4sitellyt hahmot Mann ja Krimin veljekset itsell\u00e4ni l\u00e4hinn\u00e4 nimelt\u00e4 tunnettuja eik\u00e4 tietoja<\/p>\n\n\n\n

Yhteenveto<\/strong><\/h4>\n\n\n\n

Ei t\u00e4st\u00e4 selke\u00e4\u00e4 synteesi\u00e4 Saksasta saanut, sit\u00e4 tietysti v\u00e4h\u00e4n ep\u00e4realistista toivoakaan, mutta oikein mielenkiintoisia lastuja saksalaisuudesta. Voisin suositella, kyseess\u00e4 \u00a0kuitenkin melko helppolukuinen kirja.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Jatkoin Euroopan historiaan perehtymist\u00e4 suomalaisen Jukka Koskelaisen kirjalla Viisi matkaa Saksan sieluun(2023). Nyt sitten vaihteeksi suomalaisen kirjoittajan n\u00e4kemyst\u00e4 Euroopan mahtimaahan. Saksa on henkil\u00f6kohtaisesti my\u00f6s itselle…<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[3],"tags":[20,22,14,19,21,18],"class_list":["post-47","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirja","tag-berliini","tag-ddr","tag-keski-eurooppa","tag-kirjallisuus","tag-romantiikka","tag-saksa"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/47","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=47"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/47\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":248,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/47\/revisions\/248"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=47"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=47"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=47"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}