{"id":453,"date":"2024-11-11T09:26:00","date_gmt":"2024-11-11T09:26:00","guid":{"rendered":"https:\/\/www.polipolina.com\/?p=453"},"modified":"2024-12-15T07:48:46","modified_gmt":"2024-12-15T07:48:46","slug":"romanian-historia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/2024\/11\/11\/romanian-historia\/","title":{"rendered":"Romanian historia"},"content":{"rendered":"\n

Otin taas lueattavakseni kattavammin yhden maan historiaan keskittyv\u00e4n kirjan. Euroopan historiankirjojen lukemisprojektissa<\/a>ni t\u00e4m\u00e4 muistuttaa John Footin kirjaa The Archipelago: Italy Since 1945<\/a><\/strong> ja Roderick Beatonin kirjaa Greece – Biography of a modern nation<\/a><\/strong>. T\u00e4ss\u00e4kin tapauksessa brittihistorioitsija kertoo toisen Euroopan maan modernin historian. T\u00e4ll\u00e4 kertaa kyseess\u00e4 on Romania. Tuo latinalaisten kielien it\u00e4isin ja monella tavalla oudoin maa. Kirja on Paul Kenyon Children of the Night: The Strange and Epic Story of Modern Romania<\/strong>.<\/p>\n\n\n

\n
\"Romanian<\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Tiivistelm\u00e4<\/strong><\/h4>\n\n\n\n

Reilu 400-sivuinen kirja kertoo nimens\u00e4 mukaisesti modernin Romanian historian. Se kuvaa Romanian historiaa 1800-luvun loppupuolelta rautaesiripun kaatumiseen ja Ceaucescujen teloitukseen asti. Kirja jakautuu 15:sta kappaleeseen. Aiempiin kirjoihin verrattuna t\u00e4m\u00e4 on ehk\u00e4 hivenen henkil\u00f6keskeisempi. Muutamiin Romanian historian suurimpiin hahmoihin keskityt\u00e4\u00e4n enemm\u00e4n. Ceaucescujen ohella, Kaarle II:seen, Corneliu Codreanuun, Ion Antonescuun, Ana Paukeriin ja Gheorghiu-Dejiin. Myyttisin hahmo Drakula esitell\u00e4\u00e4n my\u00f6s alussa, mutta h\u00e4neen ei palata kauheasti sen j\u00e4lkeen.<\/p>\n\n\n\n

Drakulasta Romanian syntyyn ja ensimm\u00e4iseen maailmansotaan.<\/strong><\/h4>\n\n\n\n

Kirja alkaa Romanian myyttisemm\u00e4n hahmon drakulan tai Vlad-seiv\u00e4st\u00e4j\u00e4n historian tiivistyksell\u00e4. H\u00e4nest\u00e4 kuitenkin tuli laajasti tunnetu hahmo Romaniassakin vasta 1900-luvun Drakula-popularisoinneista. Outoja brittiyhteyksi\u00e4 oli kuitenkin, ett\u00e4 Romanian drakulan popularisoi britti ja toisaalta my\u00f6s Romanian historian kuninkaallissisakin oli brittej\u00e4. Moderni Romania on kuitenkin halunnut identifioitua ”roomalaisten j\u00e4lkel\u00e4isin\u00e4” ja my\u00f6s Ranska on ollut maantieteellisesti kaukaisempi, mutta henkisesti l\u00e4heinen kansakunta.<\/p>\n\n\n\n

Aiemmin historiallisia alueita olleet Moldavia ja Vallachia yhdistyiv\u00e4t lopulta Romaniaksi ja maa nousi Turkin ja Ven\u00e4j\u00e4n 1800-luvun sodan seurauksena paikalliseksi keskusuureksi tekij\u00e4ksi. Kreikan tapaan kuninkaallisia haettiin brittien ohella my\u00f6s Saksasta. Varsinkin toisen Balkanin sodan j\u00e4lkeen Romania sai alueita my\u00f6s Bulgarialta Tonavan suistosta. Romania on my\u00f6s niit\u00e4 It\u00e4-Euroopan maita, joissa on ollut merkitt\u00e4v\u00e4 juutalaisv\u00e4hemmist\u00f6. 1907 verinen talonpoikien kapina kohdistui paljon juutalaisia vastaan, koska aateliset olivat nostaneet n\u00e4it\u00e4 maatilojensa ”product ownereksi”.<\/p>\n\n\n\n

Romania yritti pysy\u00e4 ensimm\u00e4isess\u00e4 maailmansodassa puolueettomana ja onnistuikin siin\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n, mutta sitten lupaukset laajentumismahdollisuuksista Transylvaniaan, Bukovinaan ja muuallekin kiinnostivat ja Romania p\u00e4\u00e4tyi ymp\u00e4ryysvaltojen puolelle. Heti sotaan l\u00e4hdetty\u00e4\u00e4n Romania eteni nopeasti, mutta pian suurvalta Saksa teki vastahy\u00f6kkk\u00e4yksen eik\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4 oikeasti auttanut toivotulla tavalla. Brittiegentit p\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t my\u00f6s tuhoamaan Romanian \u00f6ljykentti\u00e4 saksalaisten joukkojen edetess\u00e4. Romanian eliitti pakeni kohti koillisen suurinta kaupunkia Iasia, jossa n\u00e4htiin melkoista kurjuutta. Kaiken kurjuuden, v\u00e4hemm\u00e4n tunnettun Antonescun vastahy\u00f6kk\u00e4yksen j\u00e4lkeen Romania kuitenkin p\u00e4\u00e4tyi ensimm\u00e4isen maailmansodan ”lucky loseriksi”, joka laajeni todella paljon sodan j\u00e4lkeisiss\u00e4 rauhanneuvotteluissa.<\/p>\n\n\n\n

Maailmansotien v\u00e4linen fasismi<\/strong><\/h4>\n\n\n\n

Maailmansotien v\u00e4linen Romania suuntautui melko kovasti oikealle. Oli iso oikeistolainen p\u00e4\u00e4blokki, mutta maassa oli my\u00f6s merkitt\u00e4v\u00e4 todella laitaoikeistolainen blokki, joka toteutti my\u00f6s useita murhia. Ortodoksinen mystishenkinen fasismifraktio nousi merkitt\u00e4v\u00e4ksi tekij\u00e4ksi maassa murhaten merkitt\u00e4vi\u00e4 ihmis\u00e4 ja innostaen ihmisi\u00e4 melkoiseen antisemistismiin. Kommunistit olivat my\u00f6s jo olemassa, mutta hyvin pieni v\u00e4hemmist\u00f6, johon maan suurempi juutalaisv\u00e4est\u00f6nmy\u00f6s mielikuvissa liitettiin,<\/p>\n\n\n

\n
\"Rautakaarti<\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Kirjoittaja kuvaa Romanian 20-lukua ja 30-luvun alkua erityisesti kolmen henkil\u00f6n, vahvan fasisti Codreannun, kuningas Kaarle II:n ja kommunisti Ana Paukerin kautta. 1930 Kaarle II palasi Romaniaan ja kruunattiin kuninkaaksi Romania oli monipuoluej\u00e4rjestelm\u00e4, ja hallitukset vaihtuivat usein. Fasistinen ja \u00e4\u00e4rioikeistolainen Rautakaarti, jota johti Corneliu Zelea Codreanu sai kuitenkin koko ajan isompaa jalansijaa. Se oli antisemitistinen, antikommunistinen ja antidemokraattinen liike, joka ajoi autoritaarista ja uskonnollista valtiota. Perinteisemm\u00e4n eliitin ja rautakaarin v\u00e4liset j\u00e4nnitteet alkoivatkin kasvaa.<\/p>\n\n\n\n

Maata johtanut Kaarle II oli pahasti puun ja kuoren v\u00e4liss\u00e4 ennen toista maailmansotaa. Saksa vahvistui ja Unkari halusi ehdottomasti Transylvanian takaisin. Vuonna 1938 Kaarle II p\u00e4\u00e4tti lakkauttaa parlamentaarisen demokratian ja perusti kuninkaallisen diktatuurin. H\u00e4n keskeytti perustuslain, hajotti poliittiset puolueet ja hallitsi dekretein, keskitt\u00e4en vallan itselleen. Kaarle perusti my\u00f6s uuden puolueen, Kansallisen uudistusrintaman, josta tuli maan ainoa laillinen puolue.. Kaarle yritti neuvotella itsens\u00e4 Saksan ison Aatun kansssa, mutta ei saanut toivomaansa tulosta ja samalla Hitlerin kovasti pit\u00e4m\u00e4 Condreau tapettiin.<\/p>\n\n\n

\n
\"Antonescu<\/figure>\n<\/div>\n\n\n

1940 Romania koki merkitt\u00e4vi\u00e4 alueellisia menetyksi\u00e4. Pohjois-Transilvania luovutettiin Unkarille, Etel\u00e4-Dobrud\u017ea Bulgaarialle ja Bessarabia sek\u00e4 Pohjois-Bukovina Neuvostoliitolle. N\u00e4m\u00e4 menetykset lis\u00e4siv\u00e4t sis\u00e4ist\u00e4 poliittista kriisi\u00e4 ja edelleen heikensiv\u00e4t Kaarle II;n asemaa. Aluemennytysten ja sis\u00e4isen paineen seurauksena Kaarle II luopui kruunusta syyskuussa 1940 poikansa Mikael Ihyv\u00e4ksi. Todellinen valta siirtyi kuitenkin kenraali Ion Antonesculle, joka muodosti liiton fasistisen rautakaartin kanssa ja perusti sotilasdiktatuurin. Antonescusta tuli Romanian tosiasiallinen johtaja. Rautakaarti sai aluksi osan vallasta, mutt asen v\u00e4kivaltaiset toimet, kuten juutalaisvastaiset pogromit ja poliittiset puhdistukset, johtivat kuitenkin konfliktiin Antonescun kanssa. Tammikuussa 1941 Antonescu murskasi Rautakaartin kapinan Saksan tuella ja vakiinnutti oman diktatuurinsa.<\/p>\n\n\n\n

Antonescu ja maailmansota<\/h3>\n\n\n\n

Antonescu joutui erikoisena Romanian fasistijohtajana tasapainottelemaan el\u00e4m\u00e4\u00e4 fasistien kanssa. Natsit tulivat, eiv\u00e4t niink\u00e4\u00e4n pit\u00e4m\u00e4\u00e4n rautakaartia kurissa, vaan ottamaan vahvempaa kontrollia Romanian t\u00e4rkeist\u00e4 \u00f6ljykentist\u00e4. Antonescu onnistui kuitenkin tekem\u00e4\u00e4n vaikutuksen Hitleriin. Kuitenkin rautakaarti jatkoi toimintaansa ja stormasi vankilaan, jossa tapettiin Carolin miehi\u00e4. Mainittu kommunisti Pauker meni kuitenkin vangin vaihdossa Neuvostoliittoon.<\/p>\n\n\n\n

Antonescu omia kovia fasistejaan vastustaen ajatui kuitenkin Hitlerin kumppaniksi ja onnistui jopa tekem\u00e4\u00e4n Aatuun vaikutuksen. Antonesculle my\u00f6s kerrottiin Barbarosasta ajoissa, toisaalta tasapainotelleen antaen rautakaartin pakolaisten viel\u00e4 el\u00e4\u00e4 Berliiniss\u00e4 tietyll\u00e4 tavalla ”uhkana” Antonesculle. Kuten Barbarosa heti alussa, niin Romaniallakin hy\u00f6kk\u00e4ys Neuvostoliittoon alkoi hyvin ja Romania p\u00e4\u00e4si Besarabiaan ja Bukovinaan. T\u00e4ss\u00e4 kohtaa Romania my\u00f6s osallistui kovasti holokaustiin tappaen varsinkin miehitt\u00e4mill\u00e4\u00e4n alueillaan juutalaisia todella armotta. Toisaalta Varsinaisen Romanian alueelle juutalaisia ei tapettu ollenkaan niin paljon kuin Saksan miehitt\u00e4mill\u00e4 alueilla.<\/p>\n\n\n\n

Itse muistan aiemmin Romaniasta ja toisesta maailmansodasta puhuttaessa sen, ett\u00e4 romanialaiset olivat valvovamassa Stalingradin rintaman reunaa, jossa Neuvostoliitto onnistui n\u00e4m\u00e4 armeijat ly\u00f6m\u00e4ll\u00e4 aloittamaan Stalingradin mottia. It\u00e4rintama oli muutenkin my\u00f6s Romanialla rankka paikka kovilla tappioilla. Antonescu n\u00e4ki t\u00e4ss\u00e4 kohtaa, ett\u00e4 sota taitaa olla h\u00e4vitty ja yritti l\u00e4hte\u00e4 irrottautumaan sodasta. Varsinkin t\u00e4ss\u00e4 kohtaa Antonescu my\u00f6s v\u00e4hensi osallistumisntaan holokaustiin. Joten opin ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 selv\u00e4ksi fasistijohtajaksi luokittelemani Antonescu ei sitten kuitenkaan ollut niin yksiselitteinen murhaaja kuin luulin.<\/p>\n\n\n\n

Antonescu kuitenkin syrj\u00e4ytettiin ja Romania irrottautui sodasta. Kommunistit otettiin mukaan ja Churchill p\u00e4\u00e4tyi antamaan Neuvostoliitolle melko vapaat k\u00e4det Romanian suhteen. T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa Romaniassa oli kuitenkin viel\u00e4 suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 saksalaisia, erityisesti \u00f6ljykentti\u00e4 valvomassa. Neuvostoliiton \u00f6ljykenttien pommitukset muuttuivatkin t\u00e4ss\u00e4 kohtaa hetkeksi Saksan pommitukseksi. Taisteluita oli my\u00f6s Transylvaniassa, mutta t\u00e4ss\u00e4 Romania sain Unkarila aluetta itselleen. <\/p>\n\n\n\n

Kommunismin vuodet<\/h3>\n\n\n\n

Kommunistien sis\u00e4ll\u00e4 oli my\u00f6s kamppailuita. Oli toisaalta Ven\u00e4j\u00e4lla maanpaossa olleet kommunistit, paikalliset vankilassa olleet kommunistit ja pieni m\u00e4\u00e4r\u00e4 maanalla el\u00e4neit\u00e4 vastarintakommunisteja.1946 lopulta Antonescu teloitettiin ja kuningas l\u00e4hti maanpakoon. Heti ensimm\u00e4isiss\u00e4 vaaleissa homma fiksattiin r\u00e4ike\u00e4sti kommunisteille, mutta silti pian my\u00f6s pieniksi oppostiopuolueiksi p\u00e4\u00e4ssyt maanviljelij\u00f6iden puolueen johto pid\u00e4tettiin.<\/p>\n\n\n\n

Kuten monessa muussakin It\u00e4-Euroopan maassa, n\u00e4htiin Romaniassa toisen maailmansodan j\u00e4lkeen kovia puhdistuksia ja useaan otteeseenkin kun eri sektiot kamppailivat vallasta. Stalinin suojista tullut Anna Pauker esimerkiksi syrj\u00e4ytettiin 1952 aikansa hengess\u00e4 ep\u00e4ilytt\u00e4v\u00e4n\u00e4 juutalaisena. Stalinin kuolema asetti Ghejn outoon tilanteeseen. H\u00e4n onnistui kuitenkin pit\u00e4\u00e4 pintansa puhdistaen puolueen johtoa oman n\u00e4k\u00f6iseksens\u00e4. Tilanne oli kuitenkin outo. Ghej halusi jatkaa stalinistisemmalla linjalla, mutta toisaalta tehden pes\u00e4eroa Neuvostoliittoon Romanian toimiessa itsen\u00e4isemp\u00e4n\u00e4 kommunistisena valtiona. Loppujen lopuksi h\u00e4n kuitenkin onnistui t\u00e4ss\u00e4 osittain ja Romania alkoi ajautua Jugoslavian ja Albanian j\u00e4lkeen it\u00e4blokin v\u00e4hiten neuvostomieliseksi maaksi.<\/p>\n\n\n\n

Ghejn aikakausi kesti vuoteen 1965 asti, jolloin kaikkien yll\u00e4tykseksi kolmosketjun keskinkertainen tyhm\u00e4 asioiden ulkoaopettelija Ceaucesu onnistui nousemaan puolueen johtoon, jatkaen eron tekoa Neuvostoliittoon ja pyrkien l\u00e4hestym\u00e4\u00e4n Kiinaa. Kommunistisen Romanian outoihin ulkopoliittisiin toimiin kuului mm. juutalaisten myynti. Kun mietittiin voitaisiinko juutalaisia p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 l\u00e4htem\u00e4\u00e4n Israeliin, p\u00e4\u00e4dyttiin melko perverssiin ratkaisuun, jossa v\u00e4lik\u00e4sien kautta juutalaisia p\u00e4\u00e4stettiin muuttamaan Israeliin, kunhan n\u00e4ist\u00e4 saatiin jotain vastapalvelukseksi. Israel mm. auttoi Romaniaa luomaan modernempia kanakasvattamoja ja teollisuutta maksuksi maahan muuttaneista juutalaista.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Neuvostoliitto ei luottanut Romaniaan kun se l\u00e4hti tukahduttaman Prahan kev\u00e4tt\u00e4, eik\u00e4 kertont suunnitelmistaan Puolan, DDR:n ja Unkarin tapaan aikeistaan. Ceaucesu t\u00e4m\u00e4n seurauksena viel\u00e4p\u00e4 \u00e4\u00e4nekk\u00e4\u00e4sti tuomitsi Neuvostoliiton toimet pit\u00e4en suositun puheen parvekkeelta Bukarestissa. Ceaucesun alkuvuoden olivatkin Romaniassa my\u00f6hempi\u00e4 tapahtumia peilaten h\u00e4mment\u00e4vi\u00e4 raikkaiden tuulien vuosia kun h\u00e4n hieman avasi maata mm. jollekin l\u00e4nsimaisille populaarikulttuurin tuotteille. H\u00e4n my\u00f6s matkusteli muita it\u00e4blokin johtajia laajemmin ymp\u00e4ri maailmaa neuvotellen my\u00f6s mm. itsen\u00e4 Nixonin kanssa.<\/p>\n\n\n\n

Muutamien ensimm\u00e4isten vuosien j\u00e4lkeen Ceaucescun ote maasta alkoi kuitenkin kiristy\u00e4.Ceucescun aikana paikallinen salainen poliisi Securitate laajeni merkitt\u00e4v\u00e4sti saaden paljon resursseja. Se ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ollut en\u00e4\u00e4 niin suoraan v\u00e4kivaltainen, mutta rakensi uskomattoman laajan valvontakoneiston. Ceaucsesun vaimo Elena huvitti itse\u00e4\u00e4n kuuntelemalla muiden puoluejohtajien vaimojen el\u00e4m\u00e4\u00e4 kuin olisi saippuasarjaa seuraanut. Joskus valtiovierailuilta tullessaan ei malttanut odottaa, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4sisi kuuntelemaan uusimpia nauhoituksia. Samalla byrokratia laajeni ja syntyi laaja sek\u00e4 rehev\u00e4 kansanperint\u00f6 tyhmist\u00e4 puolueen virkamiehist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Ceaucesu ”redpillattiin” kunnolla Kaukoid\u00e4n kiertueellaan kun Kiinan ja Pohjois-Korean esitteliv\u00e4t massiivia paraatejaan, saavutuksiaan ja johtajien henkil\u00f6kulttejaan, jolloin Ceaucescut tuumasivat, ett\u00e4 kyll\u00e4h\u00e4n meillekin t\u00e4llaista meininki\u00e4 pit\u00e4\u00e4 saada. Vaimo Elena p\u00e4\u00e4si ulkomaanmatkoillaan my\u00f6s luxustavaroiden makuun ja n\u00e4ihinh\u00e4n sitten varattiin valtion budjetista my\u00f6s oma pieni siivunsa. Ceaucesu alkoi Kiinan suuren harppauksen innoittamana my\u00f6s rajoittamaan tuontia ja halusi saada Romanian tuottamaan itse mahdollisimman paljon samalla mm- laajentaen maan \u00f6ljynjalostusteollisuutta suhteettoman suuresti. <\/p>\n\n\n\n

Romanian omavarasaisuutta halunnut Ceaucescu joutui kuitenkin ongelmiin IMF:n kanssa, joka oli 70-luvulla viel\u00e4 toiminut yhteisty\u00f6ss\u00e4 kun Ceaucesu oli Yhdysvaltain kirjoissa hyv\u00e4 kommunisti. Ceuacesu l\u00e4hti maksamaan maan valtiovelkoja ajatuksella, ett\u00e4 ter\u00e4steollisuus ei voi k\u00e4rsi\u00e4, mutta kansa voi. 80-luvulla Ceaucesu l\u00e4hti toteuttamaan my\u00f6s unelmaansa monumentaalisesta kansan palatsista: Maailman suurimpien rakennusten joukkoon kuuluvasta t\u00f6n\u00f6st\u00e4 Bukarestin keskustassa. T\u00e4m\u00e4 kuitenkin tapahtui kansan oikeustajun suhteen hieman outoon aikaan kun muuten kansa totisesti sai kirist\u00e4\u00e4 vy\u00f6t\u00e4\u00e4n. Talvella asuntojen l\u00e4mmitys v\u00e4lill\u00e4 toimi jos toimi ja vanhuksia s\u00e4\u00e4nn\u00f6nmukaisesti j\u00e4\u00e4tyi talvipakkasilla koteihinsa.<\/p>\n\n\n

\n
\"Kommunistinen<\/figure>\n<\/div>\n\n\n

80-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4 maan terveyden ohella my\u00f6s Nicolain oma terveys alkoi huojua. T\u00e4ll\u00f6in vaimo Elena otti aiempaa suuremman roolin maan hallinnossa, vahvistaen omaa kulttiian, py\u00f6ritti kafkamaista byrokratiaa ja kuriositeettina mm. antoi kenk\u00e4\u00e4 kaikille ulkoministeri\u00f6n ep\u00e4ilytt\u00e4v\u00e4sti vieraita kieli\u00e4 osaaville. Gorbatsov oli my\u00f6s Ceaucescuille kiusallinen kapitalistista hapatusta sympatiseeraava petturi, jonka kanssa ei haluttu tehd\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4. 1989 alkoi sitten lopulta tapahtua maan l\u00e4nsiossa Lazlo Tokesiin henkil\u00f6ityneiden protestejen muodossa.<\/p>\n\n\n\n

Jos joku jotain Romanian historiasta tiet\u00e4\u00e4, niin sen ett\u00e4 Ceaucesu ei ehk\u00e4 tajunnut protestimielialan laajuttaa ennen kuin p\u00e4\u00e4tyi tekem\u00e4\u00e4n uransa toisen ja t\u00e4ll\u00e4 kertaa v\u00e4hemm\u00e4n menestyksekk\u00e4\u00e4n ”parvekepuheen”. Puolassa oli jo kes\u00e4ll\u00e4 pidetty vapaita vaaleja ja Berliinin muuri oli edellisess\u00e4 kuussa murtunut, mutta Ceaucescu uskoi Romanian pysyv\u00e4n edelleen h\u00e4nen johdollaan aidon kommunistisena. H\u00e4n l\u00e4hti viel\u00e4 pari p\u00e4iv\u00e4\u00e4 laajentuneiden protestien j\u00e4lkeen viel\u00e4 valtiovierailulle Iraniin ja vasta palattuaan p\u00e4\u00e4tyi pit\u00e4m\u00e4\u00e4n kuuluisan puheensa parvekkeelle Bukarestissa, joka ei mennytk\u00e4\u00e4n toivotulla tavalla.<\/p>\n\n\n\n

Parvekebuuauksien j\u00e4lkeen Ceaucesu piti v\u00e4litt\u00f6m\u00e4n pikapalaverin paikalla olleiden korkeiden virkamiehien kanssa, mutta tilanne oli kaoottinen. Ceacesun k\u00e4skyjen toimeenpanoa pakotettu Vasile Milea ampui itsens\u00e4, joskin kuoleman ymp\u00e4rill\u00e4 on edelleen ep\u00e4selvyyksi\u00e4 ja voi olla, ett\u00e4 h\u00e4n ampui itse\u00e4\u00e4n, mutta itsemurhartarkoituksessa vaan toivoi, ett\u00e4 vakavan vamman takia ei olisi panemassa k\u00e4skyj\u00e4 toimeen. Ceaucescut pakenivat kuitenkni viime tipassa helikopterilla, ja sen j\u00e4lkeen autossa piilotellen p\u00e4\u00e4tyen salaisen poliisiin p\u00e4\u00e4majaan, jonka armeija oli kuitenkin ottanut jo haltuun. Salaisen poliisin ja armeijan v\u00e4lill\u00e4 ehdittiin noina p\u00e4ivin\u00e4 n\u00e4hd\u00e4 my\u00f6s oikeita pienimuotoisia taisteluita. Ceaucsesuja pidettiin muutama p\u00e4iv\u00e4 vankeudessa kunnes heid\u00e4t kuitenkin armotta teloitettiin kentt\u00e4oikeudenk\u00e4ynniss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Yhteenveto<\/h4>\n\n\n\n

Kirja oli kohtuullisen henkil\u00f6vetoinen yhteenveto modernin Romanian historiasta vuoteen 1989 asti. Henkil\u00f6vetoisuus teki siit\u00e4 positiivisesti helpomman l\u00e4hestytt\u00e4v\u00e4n eik\u00e4 t\u00e4m\u00e4n hieman tuntemattomman maan kiemuroihin uppoutuminen tuntunut liian ty\u00f6l\u00e4\u00e4lt\u00e4. Sanoisin ett\u00e4 ihan kiva historianirja. Itse\u00e4ni olisi kiinnostanut my\u00f6s tuoreempi historia 90-luvulta l\u00e4htien. Miten tuo Ceaucescun luoma katastrofi l\u00e4hti keriytym\u00e4\u00e4n auki ja miten Romaniasta tuli mm my\u00f6s merkitt\u00e4v\u00e4 kyberrikollisuuden <\/a>keskittym\u00e4. Kirjassa my\u00f6s sivuutettiin romaniv\u00e4est\u00f6n historia k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kokonaan.<\/p>\n\n\n\n

Romanian presidentinvaalit 2025<\/a><\/strong><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Otin taas lueattavakseni kattavammin yhden maan historiaan keskittyv\u00e4n kirjan. Euroopan historiankirjojen lukemisprojektissani t\u00e4m\u00e4 muistuttaa John Footin kirjaa The Archipelago: Italy Since 1945 ja Roderick Beatonin…<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[3],"tags":[10,58,6,54,5,15],"class_list":["post-453","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirja","tag-1900-luku","tag-ensimmainen-maailmansota","tag-eurooppa","tag-fasismi","tag-ita-eurooppa","tag-kommunismi"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/453","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=453"}],"version-history":[{"count":48,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/453\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1120,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/453\/revisions\/1120"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=453"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=453"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=453"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}