{"id":4007,"date":"2026-01-09T16:32:36","date_gmt":"2026-01-09T16:32:36","guid":{"rendered":"https:\/\/www.polipolina.com\/?p=4007"},"modified":"2026-01-09T16:35:50","modified_gmt":"2026-01-09T16:35:50","slug":"mario-vargas-llosa-vuohen-juhla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/2026\/01\/09\/mario-vargas-llosa-vuohen-juhla\/","title":{"rendered":"Mario Vargas Llosa: Vuohen Juhla"},"content":{"rendered":"\n<p>Luettuani hiljattain paljon el\u00e4m\u00e4st\u00e4 <a href=\"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/tag\/neuvostoliitto\/\" data-type=\"post_tag\" data-id=\"131\">Neuvostoliitosta<\/a>, tuli auktoritaarisen hallinnon alla el\u00e4misest\u00e4 kertovissa romaaneissa nyt suunnanmuutos hyvinkin toiselle puolle maapalloa. Suuntasin Karibialle ja spesifimmin Dominikaaniseen tasavaltaan. Googlailin mitk\u00e4 olisivat parhaita romaaneja Latinalaisen Amerikan auktoritaarisesta hallinnosta. Usein suosituksena tuli <strong>Mario Vargas llosan Vuohen juhla<\/strong>, joten otin t\u00e4m\u00e4n luettavaksi. Kirja osoittautui sitten yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla ajankohtaiseksi kirjaksi, sill\u00e4 loppupuolella syrj\u00e4ytet\u00e4\u00e4n maata pitk\u00e4\u00e4n diktaattorina hallinnut johtaja.<\/p>\n\n\n<div class=\"wp-block-image\">\n<figure class=\"aligncenter size-large is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"768\" height=\"1024\" src=\"https:\/\/www.polipolina.com\/wp-content\/uploads\/2026\/01\/1000000278-768x1024.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-4049\" style=\"width:599px;height:auto\" srcset=\"https:\/\/www.polipolina.com\/wp-content\/uploads\/2026\/01\/1000000278-768x1024.jpg 768w, https:\/\/www.polipolina.com\/wp-content\/uploads\/2026\/01\/1000000278-225x300.jpg 225w, https:\/\/www.polipolina.com\/wp-content\/uploads\/2026\/01\/1000000278-1152x1536.jpg 1152w, https:\/\/www.polipolina.com\/wp-content\/uploads\/2026\/01\/1000000278-1536x2048.jpg 1536w, https:\/\/www.polipolina.com\/wp-content\/uploads\/2026\/01\/1000000278-scaled.jpg 1920w\" sizes=\"auto, (max-width: 768px) 100vw, 768px\" \/><\/figure>\n<\/div>\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Tiivistelm\u00e4<\/h3>\n\n\n\n<p>V\u00e4h\u00e4n p\u00e4\u00e4lle 600-sivuinen kirja kertoo el\u00e4m\u00e4st\u00e4 noin 30 vuottaa Dominikaanista tasavaltaa hallineen <strong>Rafael Trujillon<\/strong> alla. Kirja liikkuu kahdella eri aikatasolla. Tuoreemmalla 90-luvun puoliv\u00e4lin aikatasolla yksi p\u00e4\u00e4henkil\u00f6ist\u00e4mma, Urania palaa 35-vuoden  j\u00e4lkeen vierailulle synnyinmaahansa, tapaa sukulaisiin ja muistelee lapsuuttaan. N\u00e4m\u00e4 kappaleet muodostavat noin kolmmaneksen kirjasta. Kaksi muuta kappaletyyppi\u00e4 sijoittuvat vuoten 1961, jolloin Trujillo salamurhataan. Toiset kappaleet kuvaavat Trujillon salamurhassa mukana olevia ihmisi\u00e4 ja heid\u00e4n kokemuksiaan. Toisentyyppisiss\u00e4 kappaleissa tavataan itse diktaattori Trujilloa ja h\u00e4nen l\u00e4hipiirins\u00e4 ihmisi\u00e4. Monet n\u00e4ist\u00e4 olivat my\u00f6s todellisia historiallisia hahmoja.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Dominikaaninen tasavalta ja Trujillo<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Taustaksi: Dominikaaninen tasavalta on siis Karibialla ja aika keskell\u00e4 sit\u00e4. Se sijaitsee Hispaniolan saaren it\u00e4osassa, saaren l\u00e4nsilaidalla sijaitsee Haiti. Trujillon kauden lopulla maassa asui vain reilu kolme miljoonaa asukasta, nyky\u00e4\u00e4n asukasluku on toki reilu 11 miljoona. P\u00e4\u00e4kaupunki Santo Domingo, kirjan aikana johtajan mukaan nimetty Ciudad Trujillo, oli ensimm\u00e4inen espanjalaisten Latinalaiseen amerikkaan perustama kaupunki. Rafael Trujillo nousi valtaan samaan aikaan monien eurooppalaisten auktoritaaristen johtajien kanssa 1930-luvulla ja onnistui Francon ja Salazarin tapaan pysym\u00e4\u00e4n vallassa pitk\u00e4lle toisen maailmansodan j\u00e4lkeisiin vuosiin, aina kirjan keski\u00f6ss\u00e4 olevaan vuoden 1961 salamurhaan asti. Kirjassa salamurha ja Dominikaanisen tasavallan historia kerrotaan aika tarkasti historiallisten faktojen mukaan, mutta hahmojen mielenliikkeet ja osa p\u00e4\u00e4hahmoista ovat kuitenkin fiktionaalisia.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"996\" height=\"335\" src=\"https:\/\/www.polipolina.com\/wp-content\/uploads\/2026\/01\/dominikaaninen-tasavalta.png\" alt=\"Dominikaaninen tasavalta\" class=\"wp-image-4235\" srcset=\"https:\/\/www.polipolina.com\/wp-content\/uploads\/2026\/01\/dominikaaninen-tasavalta.png 996w, https:\/\/www.polipolina.com\/wp-content\/uploads\/2026\/01\/dominikaaninen-tasavalta-300x101.png 300w, https:\/\/www.polipolina.com\/wp-content\/uploads\/2026\/01\/dominikaaninen-tasavalta-768x258.png 768w\" sizes=\"auto, (max-width: 996px) 100vw, 996px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Valtapelit<\/h3>\n\n\n\n<p>Itselleni kirjan ehk\u00e4 jopa mielenkiintoisin teema oli vallank\u00e4ytt\u00f6 ja valtapelit. Miten krija kuvaa vahvan johtajan taustalla py\u00f6riv\u00e4\u00e4 valtapeli\u00e4, jossa johtaja pit\u00e4\u00e4 alla oleviaan j\u00e4nnityksess\u00e4 ja peluutta heit\u00e4 toisiaan vastaan ja samalla he juonivat aktiivisesti toisiaan vastaan ja laskeskelevat miten pit\u00e4\u00e4 ylla riitt\u00e4vi\u00e4 suhteita kommunistin valtaiseen Yhdysvaltoihin ja erilaisiin t\u00e4rkeisiin valtakeskittymiin kuten kirkkoon ja paikallisiin pappeihin. Lyhyempi mutta my\u00f6s mielenkiintoinen valtakamppailu k\u00e4yd\u00e4\u00e4n kirjan loppupuolella kun Trujillon sukulaiset ja presidentti Balaguer p\u00e4\u00e4tyv\u00e4t taistelemaan vallasta suuren johtajan kuoleman j\u00e4lkeen. Vahvan pitk\u00e4n vallassa olleen diktaattorin kuollessa yksi luonteva keino yritt\u00e4\u00e4 pit\u00e4\u00e4 jatkuvuutta yll\u00e4 on testamentata asema johtajan pojalle, mutta ent\u00e4 jos pojista ei tunnu l\u00f6ytyv\u00e4n is\u00e4n tasoista johtajaa? Ent\u00e4 kuka onnistuu vakuuttamaan itsens\u00e4 rannikon l\u00e4heysyyteen sotalaivojaan parkkeeraaneen Yhdysvallat.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Machismo<\/h3>\n\n\n\n<p>Latinalaisen Amerikan kulttuuriin liitet\u00e4\u00e4n usein machismo ja on keskeisess\u00e4 roolissa my\u00f6s t\u00e4ss\u00e4 romaanissa. 70-ik\u00e4vuotta l\u00e4hestyv\u00e4 Trujillo on eritt\u00e4in tarkka omasta kuvastaan viimeisen p\u00e4\u00e4lle puhtaissa ja istuvissa vaatteissa, mutta h\u00e4nt\u00e4 vaivaava eturauhasvaiva ja virtsankarkailu uhkaavat t\u00e4t\u00e4 kuvaa suuresta johtajasta Suuren johtajan on my\u00f6s n\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 muille viriiliytt\u00e4\u00e4n tuomalla nuoria naisia, tai oikeastaan tytt\u00f6j\u00e4 nussitavakseen kaupungin laitamailla sijaitsevaan palatsiinsa. Kirjan loppupuolen tapahtumissa selvi\u00e4\u00e4 t\u00e4ss\u00e4kin asiassa suuren johtajan ik\u00e4 alkaa tuottaa jo ongelmi nivoituen joihinkin muihin kirjan juoniin. Machismo tulee kirjan muissakin esiss\u00e4 osiin hyvin iljett\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla tulee esiin, varsinkin kuvaettaess Trujillon poikien tekemisi\u00e4<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Yhteenveto<\/h3>\n\n\n\n<p>Kirja oli yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n helppolukuinen pitk\u00e4ksi ja minulle eritt\u00e4in vieraaseen milj\u00f6\u00f6seen sijoittuvaksi kirjaksi. Latinalaisen Amerikan kirjallisuus teemana hieman pelotti. Kirja ei kuitenkaan ollut mit\u00e4\u00e4n maagisella realismilla kikkailua tms. vaan aika selke\u00e4sti parilla aikatasolla etenev\u00e4 historialinen romaani. Kirjan tietty\u00e4 paikkaa ja aikaa kuvaavien juttujen ohella laskisin vahvuudeksi sen kuvauksen diktaattorin ymp\u00e4rill\u00e4 py\u00f6rivist\u00e4 valtapeleist\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Luettuani hiljattain paljon el\u00e4m\u00e4st\u00e4 Neuvostoliitosta, tuli auktoritaarisen hallinnon alla el\u00e4misest\u00e4 kertovissa romaaneissa nyt suunnanmuutos hyvinkin toiselle puolle maapalloa. Suuntasin Karibialle ja spesifimmin Dominikaaniseen tasavaltaan. Googlailin&hellip;<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[3],"tags":[141,19,142,87,143],"class_list":["post-4007","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirja","tag-karibia","tag-kirjallisuus","tag-latinalainen-amerikka","tag-nobel-palkinto","tag-sotilasdiktatuuri"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4007","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4007"}],"version-history":[{"count":46,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4007\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4241,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4007\/revisions\/4241"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4007"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4007"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4007"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}