{"id":3959,"date":"2026-01-03T11:58:18","date_gmt":"2026-01-03T11:58:18","guid":{"rendered":"https:\/\/www.polipolina.com\/?p=3959"},"modified":"2026-01-03T11:58:18","modified_gmt":"2026-01-03T11:58:18","slug":"neuvostoliiton-afganistanin-sota-svetlana-aleksijevts","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/2026\/01\/03\/neuvostoliiton-afganistanin-sota-svetlana-aleksijevts\/","title":{"rendered":"Neuvostoliiton Afganistanin sota &#8211; Svetlana Aleksijevits: Sinkkipojat"},"content":{"rendered":"\n<p>Ihan viime aikoina lukemiseni on keskittynyt <strong><a href=\"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/tag\/neuvostoliitto\/\" data-type=\"post_tag\" data-id=\"131\">Neuvostoliittoon <\/a><\/strong>ja samaa linjaa on t\u00e4m\u00e4kin kirja. Nobel-palkittu <strong>Svetlana Aleksijevtos<\/strong> on pitk\u00e4\u00e4n ollut lukulistallani. P\u00e4\u00e4tin poimia h\u00e4nen tuotannostaan <strong><a href=\"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/10-kirjaa-elamasta-auktoritaarisen-hallinnon-alla\/\" data-type=\"page\" data-id=\"3705\">t\u00e4m\u00e4nhetkiseen projektiini<\/a> <\/strong>hyvin sopivaksi kirjan <strong>Sinkkipojat<\/strong>(1991).<\/p>\n\n\n<div class=\"wp-block-image\">\n<figure class=\"aligncenter size-large is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"768\" height=\"1024\" src=\"https:\/\/www.polipolina.com\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/1000000257-768x1024.jpg\" alt=\"Sinkkipojat Svetlana Aleksijevits\" class=\"wp-image-3960\" style=\"width:489px;height:auto\" srcset=\"https:\/\/www.polipolina.com\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/1000000257-768x1024.jpg 768w, https:\/\/www.polipolina.com\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/1000000257-225x300.jpg 225w, https:\/\/www.polipolina.com\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/1000000257-1152x1536.jpg 1152w, https:\/\/www.polipolina.com\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/1000000257-1536x2048.jpg 1536w, https:\/\/www.polipolina.com\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/1000000257-scaled.jpg 1920w\" sizes=\"auto, (max-width: 768px) 100vw, 768px\" \/><\/figure>\n<\/div>\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Tiivistelm\u00e4<\/h3>\n\n\n\n<p>Reilu 400-sivuinen kirja kertoo lukuisten hahmojen omakohtaisten kokemusten kautta, milt\u00e4 Neuvostoliiton <strong>Afganistanin sota<\/strong>(1979-1989) sen kokeneille ja heid\u00e4n l\u00e4heilisilleen n\u00e4ytt\u00e4ytyi. Kirjaa on hieman vaikeaa luonnehtia, sill\u00e4 se pohjautuu suureen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n haastatteluja ihmisten aidoista kokemuksista, jotka asetetaan kirjassa melko sattumanvaraisesti per\u00e4kk\u00e4in, kuitenkin melko kaunokirjallisella otteella. Kirjan viimeinen vajaa nelj\u00e4nnes rikkoo t\u00e4m\u00e4n pitk\u00e4\u00e4n jatkuneen rakenteen ja kertoo oikeudenk\u00e4ynnist\u00e4, johon kirjailija itse omien kirjoistensa takia 90-luvun Minskiss\u00e4 joutui.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Naisn\u00e4k\u00f6kulma ja kotiinpalanneiden kauhut<\/h3>\n\n\n\n<p>Aleksijevits oli ennen t\u00e4t\u00e4 kirjaa julkaissut suomennetunkin kirjan Sodalla ei ole naisen kasvoja. T\u00e4ss\u00e4kin kirjassa naisn\u00e4k\u00f6kulma tulee vahvasti esiin. Toisaalta my\u00f6s Afganistanin tapahtumia esitet\u00e4\u00e4n usein sinne l\u00e4\u00e4kint\u00e4toimiin tai muihin teht\u00e4viin l\u00e4hettyjen naisten silmien kautta. N\u00e4ihin naisiin saatettiin my\u00f6s suhtautua yhteiskunnan suunnalta t\u00e4ysin kohtuuttomalla huorittelulla ja heit\u00e4 pidettiin melko laajasti sotilaiden kentt\u00e4patjoina, vaikka n\u00e4m\u00e4 ihmiset tekiv\u00e4t sodan kannalta t\u00e4rkeit\u00e4 ja raskaita teht\u00e4vi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Toisaalta naisn\u00e4k\u00f6kulma tulee esiin my\u00f6s kotirintamalla, muutaman kerran iloisissa merkeiss\u00e4 kun poika tai aviomies p\u00e4\u00e4see lomalle kotiin. Useimmiten se tulee kuitenkin esiin uskomattomana tuskana kun \u00e4idit tai vaimot joko kuulevat rakkaansa kuolleen tai kun he jatkavat el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 Afganistanissa fyysisesti, henkisesti tai usein molemilla tavoilla vakavasti haavoittuneen rakkaansa kanssa.<\/p>\n\n\n\n<p>Monet sodasta palanneeet nuoret miehet p\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t ryypp\u00e4m\u00e4\u00e4n tai jopa huumeidenk\u00e4ytt\u00e4jiksi. Suureen is\u00e4nmaalliseen sotaan verrattuna Afganistanin sota tuntui merkityksett\u00f6m\u00e4mm\u00e4lt\u00e4, ja kosketti harvempia, mutta heit\u00e4 sitten suhteessa enemm\u00e4n kun kyseess\u00e4 ei ollut koko k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 koko yhteiskuntaa j\u00e4rkytt\u00e4nyt kokemus. Afganistanin sodan merkityksett\u00f6myys nivoitui my\u00f6s sit\u00e4 seuranneeseen Neuvostoliiton hajoamiseen. Yliluutnanti ja kraatinheitinkompanjan johtaja vertaa sotaa my\u00f6s &#8221;Suomen vastaiseen sotaan&#8221;, jota ei Neuvostoliitossa kummemmin muisteltu.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Sensuuri ja sodan j\u00e4rjett\u00f6myys<\/h3>\n\n\n\n<p>Kirjassa tulee my\u00f6s esiin, kuinka vahvasti sodan tapahtumia kansalta viel\u00e4 1980-luvun Neuvostoliitossakin pimitettiin. Sodan tapahtumista ja raakuudesta ei todellakaan viestitty mill\u00e4\u00e4n rehellisyytt\u00e4 l\u00e4hentelev\u00e4ll\u00e4 tavalla. Afganistaniin mentiin propagandan mukaan auttamaan ja rakentamaan. Miehi\u00e4 alkoi pian palata suurissa m\u00e4\u00e4rin sinkkiarkuissa, mutta uhreista kuitenkin uutisointiin kovin v\u00e4h\u00e4n. Koska mobilisaatio kosketti verrattain pient\u00e4 osaa Neuvostoliiton kansasta, jotkut joilla ei ollut sodassa sukulaisia tai tuttuja, saattoivat olla siit\u00e4 melko tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4. My\u00f6s poikia l\u00e4hetettiin Afganistaniin kunnolla kertomatta mihin he ovat menossa ja mik\u00e4 siell\u00e4 tarkemmin odottaa.<\/p>\n\n\n\n<p>Sodan julmuuksia kuvataan kattavasti. Neuvostoliitto toimi vahvempana ja teknologisesti edistyneemp\u00e4n\u00e4 osapuolena murhaten suhteessa valtavasti enemm\u00e4n afgaaneja kuin mit\u00e4 neuvostoliittolaisia sotilaita kuoli. Toisaalta afgaanit olivat my\u00f6s armottoman raakoja heid\u00e4n kynsiins\u00e4 joutuneita sotilaita kohtaan. Neuvostoliiton sotilaille el\u00e4m\u00e4 oli my\u00f6s monilla tavoilla armotonta. Yhten\u00e4 esimerkkin\u00e4 mainitaan, miinat jotka aiheuttivat sotilaissa kauhua ja yksi sokeutunut kertoo kuinka on kotiin palattuaan onnellisempi hereill\u00e4, koska unissaan h\u00e4n taas n\u00e4kee sodat kauhut.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Korruptio ja simputus<\/h3>\n\n\n\n<p>Neuvostoliiton armeija oli, kuten Ven\u00e4j\u00e4n armeijan Ukrainaan l\u00e4htiess\u00e4\u00e4n eritt\u00e4in korrutoitunut. Paikallisillekin myytiin omia varusteita pilven vuoksi. Varusteet olivat ilman korruptiotakin usein ep\u00e4k\u00e4yt\u00e4nn\u00e4llisi\u00e4, vanhoja ja v\u00e4\u00e4r\u00e4nkokoisia. 40-luvun amerikkalaiset varusteet olivat parempia kuin 80-luvun ven\u00e4l\u00e4iset. Nuoria sotilaanalkuja simputettiin my\u00f6s armotta koulutusjakson ohella rintamallakin. T\u00e4t\u00e4 tapahtui niin vanhempien sotilaitten kuin upseerienkin toimesta. Joku upseeri saattoinkin joskus kadota yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla tai l\u00f6yty\u00e4 luoti sel\u00e4st\u00e4 yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4st\u00e4 paikasta.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Yhteneveto<\/h3>\n\n\n\n<p>Kirja oli lukuisten yksitt\u00e4isten traagisten ihmiskohtaloitten kautta kudottu kokolema Neuvostoliiton Afganistanin sodasta. Siin\u00e4 oppi jotain sodasta, josta en aiemmin tiennyt juuri mit\u00e4\u00e4n. Ensimm\u00e4isen sadan sivun j\u00e4lkeen alkoi hivenen tuntua, ett\u00e4 samankaltaiset tarinat toistuvat kerta toisensa j\u00e4lkeen, mik\u00e4 oli varmasti jollainlailla tietoinen tyylivalinta. Kirja oli hyv\u00e4, mutta korkeisiin odotuksiin n\u00e4hden liev\u00e4 pettymys. En sano, etteik\u00f6 t\u00e4t\u00e4 kannattaisi lukea ja se oli laadukas sotakuvaus, mutta kirja ei tehnyt minuun kuitenkaan mitenk\u00e4\u00e4n poikkeuksellista vaikutusta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Ihan viime aikoina lukemiseni on keskittynyt Neuvostoliittoon ja samaa linjaa on t\u00e4m\u00e4kin kirja. Nobel-palkittu Svetlana Aleksijevtos on pitk\u00e4\u00e4n ollut lukulistallani. P\u00e4\u00e4tin poimia h\u00e4nen tuotannostaan t\u00e4m\u00e4nhetkiseen&hellip;<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[3],"tags":[139,105,19,131,87,53],"class_list":["post-3959","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirja","tag-1980-luku","tag-afganistan","tag-kirjallisuus","tag-neuvostoliitto","tag-nobel-palkinto","tag-venaja"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3959","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3959"}],"version-history":[{"count":30,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3959\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4180,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3959\/revisions\/4180"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3959"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3959"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3959"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}