{"id":3692,"date":"2025-11-29T13:51:17","date_gmt":"2025-11-29T13:51:17","guid":{"rendered":"https:\/\/www.polipolina.com\/?p=3692"},"modified":"2025-11-29T13:51:17","modified_gmt":"2025-11-29T13:51:17","slug":"pahan-banaalius-portugalilaisittain-antonio-tabuchio-kertoo-perreira","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/2025\/11\/29\/pahan-banaalius-portugalilaisittain-antonio-tabuchio-kertoo-perreira\/","title":{"rendered":"Lyhyt tarina Portugalin diktatuurista – Antonio Tabuchio: Kertoo Perreira"},"content":{"rendered":"\n

Kes\u00e4st\u00e4 l\u00e4htien olen keskittynyt lukemaan Yhdysvaltoihin <\/a><\/strong>liittyvi\u00e4 kirjoja. Viimeisen\u00e4 kirja oli Philip Rothin<\/strong> romaani Salaliitto Amerikkaa vastaan<\/strong>. T\u00e4st\u00e4 tuli mieleen, ett\u00e4 se voisi olla avaus toisenlaiselle kirjojen lukuprojektille. T\u00e4ss\u00e4 ajan hetkess\u00e4 voisi olla mielenkiintoista lukea kasa romaaneja el\u00e4m\u00e4st\u00e4 auktoritaarisen hallinnon alla. Katsotaan miten laajasti onnistun t\u00e4ss\u00e4, mutta haluasin kokeilla lukea kirjoja teemasta monista eri paikoista ja konteksteissa. Toiseksi kirjaksi t\u00e4ss\u00e4 projektissa valikoitui italialaisen Antonio Tabucchin <\/strong>lyhyehk\u00f6 romaani Kertoo Perreira<\/strong>.<\/p>\n\n\n

\n
\"Antonio<\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Tiivistelm\u00e4<\/h3>\n\n\n\n

Noin 160-sivuinen kirja kertoo keski-ik\u00e4isest\u00e4 m\u00f6h\u00f6mahaisesta leskimiehest\u00e4, joka toimii lissabonilaisen iltap\u00e4iv\u00e4lehden kulttuuritoimittajana. Sympaattinen p\u00e4\u00e4henkil\u00f6mme maisteri Perreira on kuitenkin \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen sovinnainen kirjallisuudesta kiinnostunut kulttuuritoimittaja joka yritt\u00e4\u00e4 pysy\u00e4 tai osittain luontonsa takia pysyy yritt\u00e4m\u00e4tt\u00e4kin p\u00e4iv\u00e4n politiikan ulkopuolella. H\u00e4n tapaa kuitenkin romaanin edetess\u00e4 useampia erilaisia hahmoja, erityisesti nuoren italialaisen, jotka saavat h\u00e4net huomioimaan hieman enemm\u00e4n ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4n maailman tapahtumia ja vet\u00e4v\u00e4t h\u00e4netkin niiden keskelle. Elet\u00e4\u00e4n kuitenkin vuotta 1938 eli Salazrin diktatuurin alkuvuosia ja naapurimaa Espanjassa riehuu sis\u00e4llissota.<\/p>\n\n\n\n

Salazarin dikatuuri ja Espanjan sis\u00e4llissota<\/h3>\n\n\n\n

Kirja sijoittuu vuoden 1938 Lissaboniin. 1930-luvun Euroopan oikeistodiktatuureista Aatun Saksan ja Mussolinin Italiankin kaikki tiet\u00e4v\u00e4t. Francon Espanjakin aika monille lienee tuttu. Salazarin Portugali kuuluu esim. Antonescun Romanian kanssa aikansa v\u00e4hemm\u00e4n tunnetuihin oikeistodiktatuureihin. Salazar oli kuitenkin aikansa isoihin oikeistodiktaattoreihin verrattuna v\u00e4h\u00e4n maltillisempi ja p\u00e4\u00e4tti olla sotkeutumatta Euroopan suursotaan s\u00e4ilytt\u00e4en auktoritaarisen asemansa aina 1960-luvun lopulle asti. Samaan aikaan kirjan tapahtuma-aikana elettiin my\u00f6s 1939 loppuneen Espanjan sis\u00e4llissodan loppuvaiheita<\/p>\n\n\n\n

Perreira kertoo, kertoo Perreira<\/h3>\n\n\n\n

Perreita kertoo ei ole vain kirjan nimi vaan my\u00f6s keskeinen osa kirjan kerrontatapaa. Useimmat kappaleista alkavat ”Perreira kertoo” ja usein p\u00e4\u00e4ttyyvat my\u00f6s ”Perreita kertoo” tai ”kertoo Perreira” ja samaa ilmausta s\u00e4\u00e4nn\u00f6\u00f6llisesti kappaleiden keskell\u00e4kin. Lukijalle j\u00e4\u00e4 hieman ep\u00e4selv\u00e4ksi kenelle ja miksi Perreita kertoo. Onko h\u00e4n lopulta p\u00e4\u00e4tynyt hallinnon raportteihin vai kertooko h\u00e4n tarinansa muuten talteen jollekkin. Sympaattisen oloinen p\u00e4\u00e4hahmomme maistri Perreita on keski-ik\u00e4inen sovinnaisen oloinen leskimies. Ylipainonen kertojamme puhuu vaimonsa kuvalle ja toimii ty\u00f6kseen Lissabonilaisen iltap\u00e4iv\u00e4lehden kulttuuritoimittajana, joka tuntuisi haluavan vain el\u00e4\u00e4 omaa rauhallista el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Perreita tapaa romaanin aikana kuitenkin erilaisia hahmoja, jotka pakottavat h\u00e4nt\u00e4 miettim\u00e4\u00e4n hieman enemm\u00e4n maailman tapahtumia. H\u00e4n tapaa mm. junassa portugalilaistautainen Saksan juutalaisen puujalkaisen naisen, parantolassa ranskalaisen pskoanalytiikkaan mieltyneen ranskalaisen l\u00e4\u00e4k\u00e4rin, Espanjan sis\u00e4llissodasta puhuvan is\u00e4n Antonion ja kantapaikan tarjoilijaltakin kuulee aina erilaisia huhuja. <\/p>\n\n\n\n

Keskeisin hahmo Perreiran ohella kirjassa on kuitenkin vahvasti vasemmalle suuntautunut italialinen Monteiro Rossi, jonka Perreira palkaaa hetken mielijohteesta kirjoittamaan kulttuurihahmojen muistokirjoituksia ennakkoon. Rossilla on kuitenkin my\u00f6s viel\u00e4 laitavasemmistolaisempi tytt\u00f6yst\u00e4v\u00e4 ja Espanjan sis\u00e4llissotaan sotkeutunut sukulainen, joiden tekemisten j\u00e4lkeen Perreirakin joutuu kuitenkin ongelmiin ja tekem\u00e4\u00e4n moraalisia valintoja.<\/p>\n\n\n\n

Yhteenveto<\/h3>\n\n\n\n

Lyhyt kirja yll\u00e4tti positiivisesti ja luin sen parissa p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4. M\u00f6h\u00f6mahainen keski-ik\u00e4isen kulttuuritoimittaja maisteri Perreira oli tietyss\u00e4 k\u00f6mpelyydess\u00e4\u00e4n sympaattinen ja hauska hahmo, joka p\u00e4\u00e4tyy pyyt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ja yll\u00e4tyksen\u00e4 lopulta kuitenkin dramaattisten tapahtumien keskelle ja osaksi auktoritaarisen hallinnon tekemisi\u00e4. Jos haluaa lukea kevyemm\u00e4n ja romaanin el\u00e4m\u00e4st\u00e4 auktoritaarisen hallinon alla, niin voisi t\u00e4t\u00e4 suositella.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kes\u00e4st\u00e4 l\u00e4htien olen keskittynyt lukemaan Yhdysvaltoihin liittyvi\u00e4 kirjoja. Viimeisen\u00e4 kirja oli Philip Rothin romaani Salaliitto Amerikkaa vastaan. T\u00e4st\u00e4 tuli mieleen, ett\u00e4 se voisi olla avaus…<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[3],"tags":[129,9,54,128,19,67],"class_list":["post-3692","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirja","tag-1930-luku","tag-etela-eurooppa","tag-fasismi","tag-journalismi","tag-kirjallisuus","tag-portugali"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3692","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3692"}],"version-history":[{"count":24,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3692\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3811,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3692\/revisions\/3811"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3692"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3692"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3692"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}