{"id":36,"date":"2024-09-10T13:19:00","date_gmt":"2024-09-10T13:19:00","guid":{"rendered":"https:\/\/www.polipolina.com\/?p=36"},"modified":"2024-10-05T18:01:11","modified_gmt":"2024-10-05T18:01:11","slug":"hyvasti-ita-eurooppa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/2024\/09\/10\/hyvasti-ita-eurooppa\/","title":{"rendered":"It\u00e4-Euroopan historia"},"content":{"rendered":"\n

Jatkoin Euroopan historiaan perehtymist\u00e4<\/a> puolalaisamerikkalaisen Jacob Mikanowskin kirjalla Goodbye, Eastern Europe<\/strong>(2023). Aiempiin kirjoihin verrattuna t\u00e4m\u00e4 on sek\u00e4 maantieteelliselt\u00e4 alueeltaan ett\u00e4 k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4lt\u00e4 ajaltaan laajempi.<\/p>\n\n\n

\n
\"It\u00e4<\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Tiivistelm\u00e4<\/strong><\/h4>\n\n\n\n

Goodbye, Eastern Europe \u2013 an intimate history of divided land yritt\u00e4\u00e4 esitt\u00e4\u00e4 kattavan kuvauksen historiasta alueelta, joka ulottuu Virosta Albaaniaan ja siit\u00e4 it\u00e4\u00e4n Ven\u00e4j\u00e4n rajalle asti. Kirja ei ole luettelo hallitsijoista tai taisteluista vaan pyrkii kuvaamaan enemm\u00e4n tavallisten ihmisten el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja alueen kehityskulkuja.<\/p>\n\n\n\n

Nimi Goodbye, Eastern Europe viittaa kahdellakin tavalla katoavaan It\u00e4-Eurooppaan. Toisaalta kommunismin kaatumisen j\u00e4lkeen kukaan ei tuntunut en\u00e4\u00e4 haluavan olla osa It\u00e4-Eurooppaa. Puhutaan kunderalaisittain mitteleuropasta, Baltian maat saattavat t\u00e4hyill\u00e4 Pohjoismaiden suuntaan ja jotkin Balkanin maat voivat br\u00e4nd\u00e4t\u00e4 itse\u00e4\u00e4n osaksi Adrian meren aluetta. Mikanowski kuitenkin haluaa painottaa, ett\u00e4 ns. It\u00e4-Eurooppa oli ja on joitain yhteisi\u00e4 piirteit\u00e4, esimerkkin\u00e4 synkkyydest\u00e4 kumpuava huumori.<\/p>\n\n\n\n

Toinen katoamiseen liittyv\u00e4 teema on alueen pienen mittakaavan monimuotoisuus kielien ja uskontojen suhteen.  Kyl\u00e4ss\u00e4, kartanossa ja pelloilla usein saatettiin puhua eri kieli\u00e4 ja nykykansallisvaltioihin verrattuna tilanne oli viel\u00e4 1900-luvun alussa uskomattoman monimuotoista.<\/p>\n\n\n\n

Uskonnot ja ihmiset<\/strong><\/h4>\n\n\n\n

Intron j\u00e4lkeen kirja alkaa ehk\u00e4 hieman yll\u00e4tt\u00e4en alueen uskonnollisten ryhmien mukaan nimetyill\u00e4 kappaleilla: kristityt ja pakanat, juutalaiset, muslimit sek\u00e4 kerettil\u00e4iset. N\u00e4iden avulla kuitenkin esitell\u00e4\u00e4n mielenkiintoisesti itse uskontoa laajemmin alueen v\u00e4est\u00f6ryhmi\u00e4 ja mielenkiintoisia anekdootteja alueen historiasta.<\/p>\n\n\n\n

Rooman valtakunnan aikoihin alue oli ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 syrj\u00e4seutua, jossa sitten my\u00f6hemmin vaikuttivat slaavit ja alueella vaikutti pakanausko viel\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n varsin merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4. Pakanat eiv\u00e4t kuitenkaan tehneet l\u00e4hetysty\u00f6t\u00e4 ja pyrkineet laajentumaan. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n kirjoitettua historiaa ei oikeastaan j\u00e4\u00e4nyt vaan se alkaa kristinuskon saapumisesta ja vakiintumisesta. Viimeiseksi Euroopan pakanamaaksi mainitaan Liettua. Pakanauskoon liittyy my\u00f6s esim. Romanian myyttinen Dracula, joka aikalaisten myyteiss\u00e4 oli kuitenkin hieman erilainen kuin mit\u00e4 nyky\u00e4\u00e4n miellet\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Juutalaiset tietysti ovat n\u00e4ytelleet merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 osaa It\u00e4-Euroopan historiassa. Monille t\u00e4m\u00e4 hahmottuu ehk\u00e4 sen kautta, ett\u00e4 holokausti tapahtui niin suurelta osin juuri It\u00e4-Euroopan alueella. Keskiajalla It\u00e4-Euroopan \u201dvihre\u00e4t mets\u00e4t\u201d n\u00e4ytt\u00e4ytyiv\u00e4t l\u00e4nnest\u00e4 tuleville juutalaisille kuitenkin yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n\u00e4 vapauden paikkana. Puolan ja Liettuan alueella oli my\u00f6s t\u00e4ysin juutalaisia kyli\u00e4. Juutalaiset vakiinnuttivat monissa paikoissa aseman kauppiaina, monet my\u00f6s ehk\u00e4 yll\u00e4tt\u00e4en alkoholin myyjin\u00e4, joilla oli tavernoissa paikallinen vodkamonopoli.<\/p>\n\n\n\n

\"It\u00e4<\/figure>\n\n\n\n

Euroopassa on tietysti my\u00f6s merkitt\u00e4v\u00e4 muslimihistoria. Toki ennen kaikkea Balkanilla islam on s\u00e4ilynyt merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 uskontona Bosniasta Albaaniaan ja Bulgarian kautta Istanbuliin. Muslimien n\u00e4k\u00f6kulmasta Eurooppa n\u00e4ytt\u00e4ytyi kuitenkin vuosisatojen ajan harmaana ja ankeana reuna-alueena vrt. Bagdadin puutarhat. Kerettil\u00e4isten osalta k\u00e4yd\u00e4\u00e4n l\u00e4pi mm. Jan Hussin tarinaa ja kuinka Praha oli hetkeen ennen valistusta alkemian ja vastaavien veivailujen p\u00e4\u00e4kaupunki aikana jona tiedett\u00e4 ei kukaan erottanut kansantaruista.<\/p>\n\n\n\n

Imperiumit ja ihmiset<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Seuraavassa kokonaisuudessa kappaleita ovat imperiumit, ihmiset, vaeltajat ja valtiot. Osion ensimm\u00e4inen kappale imperiumit k\u00e4y mielenkiintoisesti l\u00e4pi kolmea imperiumia, jotka pitk\u00e4\u00e4n hallitsivat It\u00e4-Eurooppaa. Ottomanit oli pitk\u00e4\u00e4n vahva ja teknologisesti edistyksellinenkin suurvalta, jonka p\u00e4\u00e4kaupunki Istanbul oli todellakin aikansa maailmannapoja, ja Balkan toimi pitk\u00e4aikaisena \u201dsiirtomaana\u201d. Ven\u00e4j\u00e4 oli tietysti monin tavoin takaperoinen ja tsaarivetoinen valtakunta, jonka asevoimat kuitenkin pitiv\u00e4t j\u00f6\u00f6t\u00e4 suuressa osassa it\u00e4isint\u00e4 Eurooppaa. Kolmantena tulee ehk\u00e4 heterogeenisin, jossain m\u00e4\u00e4rin kirjan perusteesej\u00e4 parhaiten kuvaava heterogeeninen, \u201dmitteleuropan\u201d Habsburgien imperiumi.<\/p>\n\n\n\n

\"It\u00e4<\/figure>\n\n\n\n

Seuraavassa kappaleessa k\u00e4yd\u00e4\u00e4n kuvienkin avulla l\u00e4pi It\u00e4-Euroopan monimuotoisia kansanryhmi\u00e4. Vaeltajat kappaleessa merkitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 roolissa ovat usein unohdetut romanit, joiden liikkuva el\u00e4m\u00e4ntapa osittain kuvaa my\u00f6s It\u00e4-Eurooppaa, jossa eri kansanryhm\u00e4t olivat pidemp\u00e4\u00e4n liikkeess\u00e4 vaeltaen alueelta toiselle.<\/p>\n\n\n\n

Osion viimeinen kappale valtiot, on sitten taas kirjan mielenkiintoisempia. It\u00e4-Euroopan valtiot ovat tietysti keskim\u00e4\u00e4rin L\u00e4nsi-Eurooppa nuorempia. It\u00e4valta-Unkari kuvataan kananmunaa, jossa on kaksi keltuaista. Heikompi ja syrj\u00e4isempi keltuainen eli Unkari piti kuitenkin j\u00f6\u00f6ti\u00e4 laajalla alueella Kroaatista Romaniaan. Koska monien valtioiden historia on lyhyt ja on eletty alistetussa asemassa ei siit\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 l\u00f6ydy niin selkeit\u00e4 kiintopisteit\u00e4. Siksi kieli on monille korostetun keskeinen osa kansallisidentiteetti\u00e4. Esim. Moldovan <\/strong><\/a>kansallislaulu on \u201dKieleni\u201d. Kroatiaa, tsekki\u00e4 ja viroa kuuli pitk\u00e4\u00e4n paljon todenn\u00e4k\u00f6isimmin pelloilla kuin kalustetuissa huoneissa. Siksi monien maiden itsen\u00e4isyystaistelun osa ollut, ett\u00e4 merkityksellist\u00e4 kulttuuria on pyritty luomaan omalla kielell\u00e4 esim. \u00a0saksan sijaa.<\/p>\n\n\n\n

1900-luku. Modernit profeetat, sodat, stalinismi, sosialismi ja sulaminen<\/strong><\/h4>\n\n\n\n

Kolmas ja pisin osio muodostuu kuudesta kappaleesta: modernit, profeetat, sota, stalinismi, sosialismi ja sulaminen.<\/p>\n\n\n\n

Ensimm\u00e4inen kappale alkaa yll\u00e4tt\u00e4en Pripiatin soilta, joita kirjoittaja pit\u00e4\u00e4 l\u00e4hes Euroopan syrj\u00e4isimp\u00e4n\u00e4 pisteen\u00e4, jotka on my\u00f6hemmin mainittu mediassa ehk\u00e4 vain Tsernobylin possahduksen ja 2022 Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4yksen yhteydess\u00e4. Toisaalta t\u00e4ll\u00e4 soisella syrj\u00e4seudullakin asui1900-luvun alussa moderniin maailmaan kytkeytynyt porvarisuku kirjoittajan kuvaamalla tavalla. Budapest oli my\u00f6s tuolloin belle epoquen t\u00e4rkein kaupunki Pietarin ja Wienin v\u00e4lill\u00e4, johon mm. tuli Manner-Euroopan ensimm\u00e4inen metroj\u00e4rjestelm\u00e4. Kiinnostavana anekdoottina mainitaan my\u00f6s mm. ett\u00e4 nykyisen L\u00e4nsi-Romanian Timisoara oli ensimm\u00e4inen Euroopan kaupunki, johon tuli s\u00e4hk\u00f6iset katulamput.<\/p>\n\n\n\n

\"Trianon<\/figure>\n\n\n\n

Sitten unissa k\u00e4veltiin ensimm\u00e4iseen maailmansotaan. Kirjassa kuvataan kuinka Hamsburgin upseeri uiskenteli lomalla Kroatian rannikolla sodasta yll\u00e4ttyen, mutta herrasmiess\u00e4\u00e4nn\u00f6ill\u00e4 p\u00e4\u00e4si takaisin rintaman l\u00e4pi joukkojensa luo johtamaan sotaa. Sodassa tietysti kaatuivat imperiumit, n\u00e4htiin outoja rajasotia ja itsen\u00e4istymiskamppailuja, mutta iso m\u00e4\u00e4r\u00e4 valtioita Baltiasta, Puolaan, Tsekkoslovakiaan, Unkariin Jugoslaviaan ja Romaniaan itsen\u00e4istyi. It\u00e4-Eurooppa saavutti enemm\u00e4n nykymaailmaa muistuttavat rajansa ja Unkari sai arpensa.<\/p>\n\n\n\n

Profeetat oli ei niin mielenkiintoinen kappale ja liittyy enemm\u00e4n sekulaareihin profeettoihin. Marx oli tietynlainen profeetta kuten olivat sotienv\u00e4lisen ajan fasistiset vahvat johtajat.<\/p>\n\n\n\n

Sitten tuli toinen maailmansota, joka l\u00e4hes lopullisesti tuhosi kirjoittajan kuvaaman vanhan It\u00e4-Euroopan ja tietysti holokaustin kautta merkitt\u00e4vilt\u00e4 osin yhden osan sen isosta palikasta eli juutalaisista. Kirjoittajaan sukuun kuului toiselta puolelta juutalaisia ja n\u00e4idenkin tarinoiden kautta k\u00e4yd\u00e4\u00e4n l\u00e4pi holokaustia, ei sit\u00e4 tietysti It\u00e4-Euroopan historiasta puhuttaessa unohtaakaan voi. Mielenkiintoisina nostoina voisi mainita, ett\u00e4 vaikka populaarihistoriassa holokausti kiteytyy usein Auschwitzin persoonattomiin piippuihin, joihin banaali paha kirjoitusp\u00f6yd\u00e4n takaa ihmisi\u00e4 l\u00e4hetti, tapahtui suuri osa eritt\u00e4in persoonallisesti aseen piipun kautta. Toisena nostona holokaustista voisi mainita, ett\u00e4 piileskelev\u00e4n juutalaisen henki oli halpa ja n\u00e4it\u00e4 saatettiin ilmiantaa muutamista kiloista jauhoja tai korillisesta vodkaa. Maakellareissa ja metsiss\u00e4 jo vuosia piileskelleet juutalaiset, olivat likaantuneina ja n\u00e4lkiintynein\u00e4 my\u00f6s viel\u00e4 helpommin ep\u00e4inhimillistett\u00e4vi\u00e4. Toisen maailmansodan isojen linjojen taustalle ovat usein j\u00e4\u00e4neet my\u00f6s ukrainalaisten ja puolalaisten rajataistelut sek\u00e4 kroatian Usta\u0161a  terrori ja Balkanin verisyys.<\/p>\n\n\n\n

Toisen maailmansodan j\u00e4lkeisen ajan kirjoittaja jakaa stalinistisiin varhaisvuosiin, jolloin kadottiin leireille ja it\u00e4blokin \u201dMini-Stalien\u201d totalitarismi oli totalit\u00e4\u00e4risen tappavaa ja n\u00e4htiin koomisia n\u00e4yt\u00f6soikeudenk\u00e4yntej\u00e4, mutta kommunismiin oli my\u00f6s aitoa uskoa. Talous my\u00f6s kasvoi kun valtavat ter\u00e4stehtaat ja uudet kommunistiset betonikolossit kohosivat ja tarjosivat kansalle uusia teknologioita helpottamaan arkiel\u00e4m\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"It\u00e4-Eurooppa<\/figure>\n\n\n\n

Sittemmin usko kommunismiin rakoili, kun talous alkoi taantua. Totalitarismi hieman pehmeni reunoilta ja leirien sijaan kriittiset intellektuellit hiljennettiin pehme\u00e4mmin viem\u00e4lt\u00e4 heilt\u00e4 kanavat ja mahdollisuus harjoittaa luovutaan pist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 heid\u00e4t ankeaan manuaaliseen ty\u00f6h\u00f6n. Ymp\u00e4ri It\u00e4-blokkia oli my\u00f6s valtaisa kansalaisten valvonta- ja vakoilukoneisto. Leikkis\u00e4sti todetaan kansalaisista kansioiden luomisen olleen it\u00e4blokin sosialismin ainoa uusi merkitt\u00e4v\u00e4 tuotannonmuoto.<\/p>\n\n\n\n

Sosialistinen It\u00e4-Eurooppa tuli kuitenkin tiens\u00e4 p\u00e4\u00e4h\u00e4n 1989. Vaikka Neuvostoliitto oli luonut menestyksekk\u00e4\u00e4sti laajan vaikutuspiirin ja vy\u00f6hykkeen sen itsens\u00e4 ja l\u00e4nnen v\u00e4liin toimi se my\u00f6s toiseen suuntaan. L\u00e4ntiset vaikutteet levisiv\u00e4t kivuttomammin l\u00e4ntisemp\u00e4\u00e4n it\u00e4blokkiin ja sit\u00e4 kautta my\u00f6s Neuvostoliittoon. N\u00e4htiin Puolan ensimm\u00e4inen irtiotto, Baltian laulavat vallankumoukset, samettisempi T\u0161ekkoslovakian siirtym\u00e4, sammettomampi Ceausescun teloitus ja raa\u2019aksi veril\u00f6ylyksi muuttunut Jugoslavian hajoaminen.<\/p>\n\n\n\n

Useimmat halusivat vanhasta systeemist\u00e4 eroon, mutta el\u00e4tteliv\u00e4t ehk\u00e4 my\u00f6s ep\u00e4realistisia ajatuksia siit\u00e4, miten nopeasti vaurastuttaisiin ja tultaisiin l\u00e4nnen kaltaiseksi. Shokkiterapia ei ollut monin paikoin kaunista. Varsinkin monien vanhempien ihmisten oli tuskalista sopeutua markkinatalouteen sen varsin raoissakin muodoissa, kun oli totuttu sosialismin ankeaan mutta usein leppoisahkoon ja turvattuun ty\u00f6paikkaan. Kommunismin katoaminen sai parissa vuodessa jotkut liitt\u00e4m\u00e4\u00e4n siihen sellaisia positiivisia ajatuksia, joihin puolue ei vuosikymmeniss\u00e4 pystynyt. Kommunismin romahtamisen j\u00e4lkeisin\u00e4 vuosin Baltian maissa ja Unkarissa oli my\u00f6s maailman korkeimmat itsemurhaluvut. Kaoottisina aikoina kaupunkeihin syntyi ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isi\u00e4 basaareja, joissa ihmiset yrittiv\u00e4t saada rahaa myym\u00e4ll\u00e4 mit\u00e4 vaan omaisuuttaan ja esim. Romaniassa ja Albaniassa vedettiin merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 osaa koko kansasta koskettaneita ponzihuijauksia.<\/p>\n\n\n\n

Yhteenveto<\/strong><\/h4>\n\n\n\n

Suosittelen kirjaa kaikille \u201dIt\u00e4-Euroopasta\u201d kiinnostuneille ja ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n mielenkiintoista historia- tai vaan tietokirjaa etsiv\u00e4lle. Hieman p\u00e4\u00e4lle 300 sivuun onnistutaan antamaan kattava, mutta monipuolisista n\u00e4k\u00f6kulmista muodostuva kuva It\u00e4-Eurooppaan.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Jatkoin Euroopan historiaan perehtymist\u00e4 puolalaisamerikkalaisen Jacob Mikanowskin kirjalla Goodbye, Eastern Europe(2023). Aiempiin kirjoihin verrattuna t\u00e4m\u00e4 on sek\u00e4 maantieteelliselt\u00e4 alueeltaan ett\u00e4 k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4lt\u00e4 ajaltaan laajempi. Tiivistelm\u00e4 Goodbye,…<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[3],"tags":[6,5,14,15,16,51],"class_list":["post-36","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirja","tag-eurooppa","tag-ita-eurooppa","tag-keski-eurooppa","tag-kommunismi","tag-modernisaatio","tag-nationalismi"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/36","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=36"}],"version-history":[{"count":12,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/36\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2548,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/36\/revisions\/2548"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=36"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=36"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=36"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}