{"id":356,"date":"2024-11-03T06:39:00","date_gmt":"2024-11-03T06:39:00","guid":{"rendered":"https:\/\/www.polipolina.com\/?p=356"},"modified":"2024-11-03T08:25:42","modified_gmt":"2024-11-03T08:25:42","slug":"balttian-maiden-historia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/2024\/11\/03\/balttian-maiden-historia\/","title":{"rendered":"Baltian maiden historia"},"content":{"rendered":"\n

T\u00e4ll\u00e4 kertaa Euroopan historian kirjojen lukuprojektini <\/a>suuntautui maantieteelliesti l\u00e4hemm\u00e4ksi kuin viel\u00e4 kertaakaan aiemmin. Aiheena on Baltian maiden historia. It\u00e4-Euroopan ja Euroopan pienempien maiden kontekstissa n\u00e4m\u00e4 ovat minulle hieman tutumpia, mutta toki aiemmat tietoni painottuvat erityisesti Viroon ja erityisen v\u00e4h\u00e4n Liettuaan. Kirja on Andres Kasekampin Baltian historia.<\/p>\n\n\n

\n
\"Baltian<\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Tiivistelm\u00e4<\/h2>\n\n\n\n

Kirja kertoo nimens\u00e4 mukaisesti Baltian maiden historian. T\u00e4m\u00e4 tosin alkaa aiemmalta ajalta kuin muut nyt projektissani lukemistani kirjoista sill\u00e4 alussa kerrotaan lyhyesti j\u00e4\u00e4kauden loppumisesta ja It\u00e4meren muotoutumisesta. Kirja jakautuu yhteens\u00e4 kahdeksaan kappaleeseen, jotka kuvaavat: alueen varhaishistoriaa ja kristinuskon saapumista, my\u00f6h\u00e4ist\u00e4 keskiaikaa, Puola Liettuan kansanyhteis\u00f6\u00e4 sek\u00e4 Baltiaa Ven\u00e4j\u00e4n ja Ruotsin pelikentt\u00e4n\u00e4, Tsaarinvallan aikaa, ensimm\u00e4isi\u00e4 itsen\u00e4isyystaisteluista ja ensimm\u00e4isi\u00e4 itsen\u00e4isyyksi\u00e4, toista maailmansotaa ja sit\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6ivi\u00e4 vuosia, Neuvostovuosia ja lopulta uutta itsen\u00e4istymist\u00e4 ja sen noin kahta ensimm\u00e4ist\u00e4 vuosikymment\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

J\u00e4\u00e4kaudelta keskiaikaan<\/h3>\n\n\n\n

Kirja alkaa kuvauksella It\u00e4meren alueen varhausvaiheista Anculusj\u00e4rvest\u00e4 nykyiseen It\u00e4mereen ja miten j\u00e4\u00e4n vet\u00e4ytyess\u00e4 eri ihmiset liikkuivat ja kuinka porot suuntasivat pohjoiseen ja villisikoja tuli etel\u00e4st\u00e4. Sen j\u00e4lkeen kerrotaan hieman tarkemmin erilaisista esihistoriallisista yhteis\u00f6ist\u00e4. Alue oli my\u00f6s Euroopan viimeisimpi\u00e4 pakakansojen asuinalueita, jonne suuntasi ristiretkel\u00e4isi\u00e4 viel\u00e4 pitk\u00e4lle keskiajalla ja monet keskiajan vallan keskukset olivat paikallisia kukkulalinnoituksia. Liettuan erottaa Virosta ja Latviasta ,ett\u00e4 se oli historiallinen suurvalta, joka tuli tutuksi my\u00f6s Valko-Ven\u00e4j\u00e4-kirjoja lukiessani<\/a>. Viimeinen Euroopan merkitt\u00e4v\u00e4 pakanakansa k\u00e4\u00e4ntyi kuitenkin lopulta naapuri-Puolan vaikuttamana katolisuuteen.<\/p>\n\n\n\n

Siin\u00e4 miss\u00e4 Liettua oli jo keskiajalla v\u00e4h\u00e4n selvemmin hahmotettava kokonaisuus, jakautui nykyinen Latvia silloin ja viel\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n Kuurinmaahan ja Liivinmaahan. Toki kansallisvaltioiden tai alueiden sijaan kaupungit. erityisesti hansakaupungit olivat tuolloin monella tavalla merkitt\u00e4v\u00e4mpi\u00e4 pelureita. Riika oli jo tuolloin Baltian merkitt\u00e4vin kaupunki. mutta Tallinna ja jopa Tarttokin olivat tuolloin jo tunnustettavia paikallispelureita ja esim Tallinnan Olevisten kirkon torni oli aikansa korkeimpia rakennuksia maailmassa. T\u00e4m\u00e4 on j\u00e4nn\u00e4 vertailukohta, kun muistaa miten periferinen paikka Suomi oli tuolloin.<\/p>\n\n\n\n

Liettuan pohjoispuolella valtaa k\u00e4ytti tosin pitk\u00e4lti saksalainen ylimist\u00f6 tilanomistajina ja kaupunkikiltojen vallank\u00e4ytt\u00e4jin\u00e4. Uskonpuhdistus hieman heikensi saksalaisten valtaa keskell\u00e4 Baltiaa ja Moskovan vaikutus vahvistui 1500-luvulta l\u00e4htien. Uskonpuhdistus tosin toi my\u00f6s ajatuksen, ett\u00e4 kansan tulisi pysty\u00e4 lukemaan jumalan sanaa omalla kielell\u00e4\u00e4n ja sik\u00e4li loi baltian kielille ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa jonkinlaisen kirjakielen aseman.<\/p>\n\n\n\n

1500-luvulta 1700-luvulle k\u00e4ytiin alueella verisi\u00e4 sotia: oli kolme p\u00e4\u00e4sotaa ja kasa pienempi\u00e4 yhteenottoja. Liettua vaikutti edelleen paikallisen kaksoimonarkin pienemp\u00e4n\u00e4 osana, mutta ep\u00e4suhta alkoi vaikuttaa siin\u00e4, miss\u00e4 Liettua oli vain noin 1\/3 Puolasta. Liettua-Puolan sijaan Ven\u00e4j\u00e4n ohella my\u00f6s Ruotsi eli tuolloin kulta-aikaansa Pohjois-Euroopan suurvaltana, joka vaikutti paljon my\u00f6s Baltian asioihin.<\/p>\n\n\n\n

\"Baltia<\/figure>\n\n\n\n

Baltian saksalaiset olivat vaikuttaneet alueella merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 yl\u00e4luokkana l\u00e4pi keskiajan, mutta Baltian ajautuminen Tsaarin Ven\u00e4j\u00e4n ikeeseen ei kuitenkaan kauheasti muuttanut t\u00e4t\u00e4, vaan n\u00e4m\u00e4 pitk\u00e4lti s\u00e4ilyttiv\u00e4t asemansa eliittin\u00e4. Monet Baltian saksalaiset my\u00f6s toimivat merkitt\u00e4viss\u00e4 rooleissa Tsaarin antamissa asemissa. Pietarin rakentuminen l\u00e4hialueille my\u00f6s hieman lis\u00e4si Baltian merkityst\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Tuolloim Puola my\u00f6s jaettiin kolmen aikansa suurvallan kesken. Ja Liettua putosi siin\u00e4 samassa nykyiseen asemaansa pikkuiseksi Koillis-Euroopan kansaksi. Liettua oli jo pitk\u00e4\u00e4n ollut merkitt\u00e4v\u00e4 juutalaisv\u00e4est\u00f6n keskus, Vilnaan saatetiin viitata jopa pohjoisena Jeruslameina, mutta juutalaisia alkoi sittemmin siirty\u00e4 my\u00f6s Latviaan ja hyvin paljon pienemmiss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin Viroonkin.<\/p>\n\n\n\n

Tsaarinvallta ja itsen\u00e4istyminen.<\/h3>\n\n\n\n

Lienee vaikea sanoa el\u00e4m\u00e4\u00e4 Tsaarin Ven\u00e4j\u00e4n alla hyv\u00e4ksi, mutta se oli aiempaan ja my\u00f6hemp\u00e4\u00e4n verrattuna ainakin v\u00e4hemm\u00e4n sotaista. Napoleon marssi toki alussa alueen l\u00e4pi majoittuen hetken aikaa Vilnassa, Kuitenkin 1800-luvulta l\u00e4htien aikansa hengess\u00e4 nationalismi nousi ja my\u00f6s baltit kokivat olevansa omia kansojaa. Tuotettiin Viron Kalevala ”Kalevipoeg ja Latvian L\u0101\u010dpl\u0113sis, johon Ven\u00e4j\u00e4 my\u00f6hemmin vastasi jonkinasteisilla ven\u00e4l\u00e4ist\u00e4mistoimilla. Toki edelleen 1800-luvullakin Latvia jakautui yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n selv\u00e4sti viel\u00e4 Kuurinmaahan ja Liivinmaahan.<\/p>\n\n\n\n

K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 edelleen Baltian saksalaiset hallitsivat Latviaa ja Viroa siin\u00e4 miss\u00e4 aiemminkin ja suhtautuivat paikallisiin alempana kastina,, vaikka vain noin 7% v\u00e4est\u00f6st\u00e4 oli saksalaisia. Tuolloin alkoi ilmeenty\u00e4 kolmisuuntainen vastakkainasettelu Ven\u00e4j\u00e4n, saksalaisten ja baltien v\u00e4lill\u00e4. 1800-luvun loppunpuolen teollistumisen aikakausi oli kuitenkin rajua kasvun aikaa alueelle, varsinkin Riiasta muodostui aikansa teollistunut suurkaupunki, jossa mm. Isaiah Berlin kasvoi. Toisaalta Riiassa kasvoi muihin verrattuna merkitt\u00e4v\u00e4mpi kaupunkien ty\u00f6l\u00e4isv\u00e4est\u00f6.<\/p>\n\n\n\n

Ensimm\u00e4inen maailmansota koetteli kovasti koko aluetta, pahiten kuitenkin Latviaa, jossa rintamalinjat pitk\u00e4\u00e4n kulkivat ja jonka teollisuutta evakuoitiin it\u00e4\u00e4n. Saksan valtakunnan romahtamista seurasivat monitutkaiset itsen\u00e4istymissodat, jotka meniv\u00e4t osittain p\u00e4\u00e4llekk\u00e4in Ven\u00e4j\u00e4n sis\u00e4llissodan kanssa. Niiden keskell\u00e4 alueella oli edelleen merkitt\u00e4v\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4 saksalaisia joukkoja jotka osallistuivat yhteydenottoihin ja oli my\u00f6s paikallisia kommunistiyritt\u00e4ji\u00e4 ja lis\u00e4ksi viel\u00e4 Puola h\u00e4mment\u00e4m\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"Baltia<\/figure>\n\n\n\n

Kaikki kolme Baltian maata kuitenkin sitten itsen\u00e4istyiv\u00e4t ja saatiin my\u00f6s merkitt\u00e4v\u00e4 maareformi. Baltian saksalaiset aika pitk\u00e4lti j\u00e4iv\u00e4t alueelle asumaan, mutta nyt keskiajalta peritty eliitinasema oikeasti v\u00e4h\u00e4n heikkeni. Liettua p\u00e4\u00e4tyi auktorit\u00e4\u00e4rikseksi melko pian 1924, mutta Latvia ja Viro sinnitteliv\u00e4r demokraattisina 30-luvuilla, kunnes paradoksaalisesti fasismin paineen alla vahvat johtajat ottivat vallan. Kuitenkin ennen n\u00e4it\u00e4 maat olivat aikansa mittareilla yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n monipuolisesti demokraattisia. Viro ja Latvia tulivat hyvin toimeen kesken\u00e4\u00e4n ja suhtautuivat samankaltaisesti kaikkiin muihin ulkopolitiikassa, mutta Liettua oli poikkeus, jota hiersi Vilnan j\u00e4\u00e4minen Puolan puolelle ja Puola vihamielisyys teki maan my\u00f6s suhteessa Ven\u00e4j\u00e4-my\u00f6nteisemm\u00e4ksi,<\/p>\n\n\n\n

Toinen maailmansota, neuvostovuodet ja uusi itsen\u00e4istyminen<\/h3>\n\n\n\n

Kute me suomalaiset hyvin tied\u00e4mme, t\u00e4\u00e4ll\u00e4 sodittiin Neuvostoliittoa vastaan siin\u00e4 miss\u00e4 Baltian maat antoivat Neuvostoliiton perustaa alueilleen sotilastukikohtia. T\u00e4m\u00e4 tosin tapahtui osittain vaiheittain, totaalinen kontrolli tuli vasta vajaata vuotta my\u00f6hemmin 1940 ja 1939 ei ollut viel\u00e4 ihan selv\u00e4\u00e4 mink\u00e4laiseen asemaan Baltian maat lopulta j\u00e4\u00e4v\u00e4t. Baltian saksalaisille homma oli kuitenkin nopeasti ohi ja valtaisa enemmist\u00f6 heist\u00e4 p\u00e4\u00e4tyi heti 1939 pakenemaan Saksaan.<\/p>\n\n\n\n

Sitten alkoivat todenteolla it\u00e4rintaman taistelut toisessa maailmansodassa ja Baltian maat tietysti k\u00e4rsiv\u00e4t kovasti. Ne my\u00f6s julistettiin juutalaisvapaiksi ja natsit onnistuivat oikeasti eritt\u00e4in tehokkaasti tappaamaan Liettuan ja Latvian, sek\u00e4 Viron hyvin pienen juutalaisv\u00e4est\u00f6n. Baltialaiset kuitenkin keskim\u00e4\u00e4rin suhtautuivat saksalaisiin hieman pienemp\u00e4n\u00e4 pahana miehitt\u00e4j\u00e4ksi, jonka kontrolli oli ennustettavampaa eik\u00e4 ollut sattumanvaraisemmalta tuntuvampia kyydityksi\u00e4 Sipertiaan. Kuitenkin siin\u00e4 miss\u00e4 1918 oli suomalaisille hirvitt\u00e4v\u00e4 veljessota, p\u00e4\u00e4tyi baltialaisia taisteli molempien osapuolten joukoissa ja kohtuullinen osa ihmisi\u00e4 ehti jopa opportunisesti ehti\u00e4 vet\u00e4m\u00e4\u00e4n molempien osapuolien univormut niskaan noiden vuosien aikana.<\/p>\n\n\n\n

Sodan lopputuloksena Baltian maista my\u00f6s katosi l\u00e4hes kokonaan nelj\u00e4 siell\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n vaikuttanutta historiallista v\u00e4hemmist\u00f6\u00e4. Kaksi n\u00e4ist\u00e4 suurelta osin karkasi: iso Baltian saksalaisten v\u00e4hemmist\u00f6 ja pieni rantaruotsalaisten v\u00e4hemmist\u00f6. Kaksi suurelta osin taptettiin: suuri juutalaisv\u00e4hemmist\u00f6 ja pieni romaniv\u00e4hemmist\u00f6.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Vaikka viimeisetkin varsinaiset sotatoimet Baltiassa loppuivat toukokuussa 1945, p\u00e4\u00e4tyi rypp\u00e4it\u00e4 Neuvostovastaisia partisaaneja leiriym\u00e4\u00e4n metsikk\u00f6ihin ja tehden sielt\u00e4 pieni\u00e4 tihut\u00f6it\u00e4 miehitt\u00e4ji\u00e4 vastaan. Varsinkin ensimm\u00e4isin\u00e4 toisen maailmansodan j\u00e4lkeisin\u00e4 vuosina n\u00e4iss\u00e4 ryhmiss\u00e4 vaikutti merkityksellinen m\u00e4\u00e4r\u00e4 ihmisi\u00e4. Vaikka Neuvostoliitto ei saanut eliminoitua kaikkia mets\u00e4velji\u00e4, korvattiin t\u00e4t\u00e4 sitten kyyditsem\u00e4ll\u00e4 v\u00e4h\u00e4n ket\u00e4 sattuu ja milloin sattuu. Stalinin vuosina Baltiasta rahdattiin ”neuvostovihamielisi\u00e4” Siperiaan useassa otteessa melkoisia m\u00e4\u00e4ri\u00e4<\/p>\n\n\n\n

Stalinin kuoleman j\u00e4lkeen tilanne kuitenkin hieman helpotti ja kyydittyjen m\u00e4\u00e4r\u00e4t muuttuivat tuhansista kymmeniin. Varsinkin Virossa ja Latviassa n\u00e4htiin 40- ja 50-luvulta l\u00e4htien iso demografinen muutos kun maihin muutti Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4, mutta my\u00f6s muista Neuvostotasavalalloista uusia ihmisi\u00e4 ja varsinkin paikallisesti baltien osuus v\u00e4est\u00f6st\u00e4 saattoi laskea dramaattisesti. Baltia oli kuitenkin k\u00f6yh\u00e4n Neuvostoliiton himpun verran vauraampi luoteiskulma, mik\u00e4 oli tietysti osasyy muista Neuvostotasavalloista tulevaan maahanmuuttoon. Muun it\u00e4blokin tapaan raskasta teollisuutta tuli toki, mutta Baltiassa oli j\u00e4lleen himpunverran hienostunempaa tuotantoa ja se oli lis\u00e4ksi merkitt\u00e4v\u00e4 maidon ja porsaanlihan tuotannon alue Neuvostoliitossa.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4pi Hrutsein ja repaleisen Breznevin, Gorbatsov toi sitten lopulta mahdollisuuden my\u00f6s balteille T\u00e4m\u00e4 oli my\u00f6s ajanjakso, jossa aina allekkain sijainneet Baltian maat lopulta yhdistyv\u00e4t saumattomasti samaan koriin yhteisty\u00f6ss\u00e4 itsen\u00e4isyytt\u00e4\u00e4n etsien. Neuvostoliiton raskas teollisuus ja ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 piittaamaton toiminta aidosti riepoi monia, mutta antoi my\u00f6s hieman perusteellumman suojakilven Neuvostoliiton kritisoimiseen ja itselleni yll\u00e4tt\u00e4en jonkinlainen ymp\u00e4rist\u00f6liike oli 80-luvun varhaisia semi\u00e4\u00e4nekk\u00e4it\u00e4 Neuvostoj\u00e4rjestelm\u00e4n kriitikoita Balt<\/p>\n\n\n\n

iassa. Berliinin muurin murentuminen antoi lopullisen sys\u00e4yksen itsen\u00e4istymiselle, mutta baltit olivat olleet vauhdissa jo ennen sit\u00e4 laulujuhlineen ihmisketjuinen kaikkineen ja toisaalta my\u00f6s osaltaan antoivat vauhtia koko Neuvostoliiton heilahteluille.<\/p>\n\n\n\n

\"Baltia<\/figure>\n\n\n\n

Uusien itsen\u00e4isyyksien alku oli tietysti taloudellisesti rankkaa ja sopeutuminen markkinatalouteen shokkihoidalla kovaa. Moni l\u00e4hti etsim\u00e4\u00e4n parempaa el\u00e4m\u00e4\u00e4 my\u00f6s ulkomailta kuin se oli mahdollista ja mafia sai my\u00f6s paljon valtaa. Viro oli Maihin saatiin kuitenkin l\u00e4ht\u00f6kohtiin n\u00e4hden nopeasti varsin toimivat. oikeusvaltiot. Joskin puolukentt\u00e4 eli my\u00f6s alkuvuosina paljon kunnes alkoi hieman vakiintumaan<\/p>\n\n\n\n

Erityisesti Virolle ja Latvialle haasteita tuottivat my\u00f6s suuret ven\u00e4l\u00e4isv\u00e4est\u00f6t. 90-luvulla ajateltiin pitk\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 muuttaisivat pitk\u00e4lle takaisin Ven\u00e4j\u00e4n puolelle ja vaikka pient\u00e4 muuttoliikett\u00e4 tapahtui, selvisi, pian ett\u00e4 valtaisa enemmist\u00f6 t\u00e4st\u00e4 v\u00e4est\u00f6st\u00e4 ei tule muuttamaan pois. T\u00e4t\u00e4 vastakkainasettelua symboloi erityisesti patsaskiista Tallinnassa 2007. Kirjan loppupuolella k\u00e4yd\u00e4\u00e4n viel\u00e4 l\u00e4pi maiden EU- ja NATO-prosessit, sek\u00e4 finanssikriisi ja siit\u00e4 seurannut syv\u00e4, joskaan ei niin pitk\u00e4 taantuma, vaan Baltit olivat pian taloudellisesti takaisin kohtuullisella kasvu-uralla. Kirja on kuitenkin kirjoitettu jo 2013, eli t\u00e4h\u00e4n ei ole saatu mukaan edes vuosikymmenen takaisia Ukrainan hulinoita, Krimin riistoa ja siit\u00e4 seuranneita j\u00e4nnitteit\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n suhtee.<\/p>\n\n\n\n

Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset ja yhteenveto<\/h3>\n\n\n\n

Kirja oli mukavahkon helppolukuinen ja pitk\u00e4st\u00e4 tarkasteltavasta ajanjaksosta ja kolmen eri maan k\u00e4sittelyst\u00e4 se pysyi mielest\u00e4ni hyvin kasassa. T\u00e4t\u00e4 lukiessa oli tietysti mielenkiintoista peilata l\u00e4heisen alueen kehityskulkuja Suomeen ja ajatella esim. merkitt\u00e4vi\u00e4 kaupunkeja Vilna, Riika ja Tallinna on ollut jo keskiajalta l\u00e4htien verrattuna Suomen suurimpiin kaupunkeihin. Suosittelen kirjaa Baltiasta kiinnostuneille tai vaan kohtuuhelppolukuista historiakirjaa kaipaaville.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

T\u00e4ll\u00e4 kertaa Euroopan historian kirjojen lukuprojektini suuntautui maantieteelliesti l\u00e4hemm\u00e4ksi kuin viel\u00e4 kertaakaan aiemmin. Aiheena on Baltian maiden historia. It\u00e4-Euroopan ja Euroopan pienempien maiden kontekstissa n\u00e4m\u00e4…<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[3],"tags":[57,10,52,6,5,53],"class_list":["post-356","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirja","tag-1800-luku","tag-1900-luku","tag-baltia","tag-eurooppa","tag-ita-eurooppa","tag-venaja"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/356","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=356"}],"version-history":[{"count":33,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/356\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":817,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/356\/revisions\/817"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=356"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=356"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=356"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}