{"id":273,"date":"2024-10-29T08:30:00","date_gmt":"2024-10-29T08:30:00","guid":{"rendered":"https:\/\/www.polipolina.com\/?p=273"},"modified":"2026-04-20T17:22:18","modified_gmt":"2026-04-20T17:22:18","slug":"modernin-kreikan-historia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/2024\/10\/29\/modernin-kreikan-historia\/","title":{"rendered":"Modernin Kreikan historia"},"content":{"rendered":"\n

T\u00e4m\u00e4 kirja ei totisesti muistuta edellist\u00e4 lukemaani ja muistuttaa projektin <\/strong><\/a>aiemmista kirjoista eniten John Footin kirjaa The Archipelago: Italy Since 1945<\/a><\/strong>. Taustalla on my\u00f6s samanlainen halu: tutustua sellaisen V\u00e4limeren valtion moderniin historiaan, jota en tunne erityisen hyvin. Tosin Kreikan historiaa tunnen viel\u00e4 hyvin paljon Italiaakin heikommin, joten ajattelin, ett\u00e4 t\u00e4st\u00e4 varmasti oppii paljonkin. Kyseess\u00e4 on brittihistorioitsija Roderick Beatonin kirja Greece – Biography of a modern nation.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Motivaationa toimii my\u00f6s se, ett\u00e4 Kreikka on monista eroista huolimatta muutamilla mielenkiintoisilla tavoilla Suomen kaltainen valtio. Se on pienehk\u00f6 valtio maantieteellisesti hyvin id\u00e4ss\u00e4, joka kuitenkin kylm\u00e4n sodan aikana p\u00e4\u00e4tyi rautaesiripun l\u00e4nsipuolelle.<\/p>\n\n\n

\n
\"Modernin<\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Tiivistelm\u00e4<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kirja kertoo nimens\u00e4 mukaiseesti modernin Kreikan valtion historian sen synnytysyrityksist\u00e4 finanssikriisin j\u00e4lkeisiin vuosiin asti. Toisin kuin yleens\u00e4 Kreikasta puhuttaessa antiikki ei ole osa t\u00e4t\u00e4 kirjaa. Muinaiseen Kreikkaan viitataan vain sik\u00e4li kun se liittyy my\u00f6hempiin tapahtumiin. Kirjan nimen el\u00e4m\u00e4nkertaosa(Biography) on kirjoittajan mukaan valittu siksi, ett\u00e4 h\u00e4n ei itse ole kreikkalainen ja kuvaa el\u00e4m\u00e4nkerran kirjoittajan tapaan kohdettaan tietyn et\u00e4isyyden p\u00e4\u00e4st\u00e4 ulkopuolisena.<\/p>\n\n\n\n

Kirja jakautuu intron j\u00e4lkeen yhteens\u00e4 12:sta kappaleeseen, jotka kuvaavat kappaleesta riippuen noin vuosikymment\u00e4 tai joitakin vuosikymmeni\u00e4. Kirjan otteen voisi sanoa olevan kohtuullisen perinteinen historiankirjoille. Kreikan historiaa k\u00e4yd\u00e4\u00e4n l\u00e4pi kronologisesti, keskittyen sotiin ja suuriin poliittisiin mullistuksiin sek\u00e4 aikojensa mahtimiehiin.<\/p>\n\n\n\n

Varhaish\u00e4m\u00e4r\u00e4st\u00e4 moderniin valtioon ja sis\u00e4llissotaan<\/h3>\n\n\n\n

Kirjan kaksi ensimm\u00e4ist\u00e4 varsinaista kappaletta kuvaavat sataa vuotta ennen modernin Kreikan valtion synty\u00e4 vuodesta 1718 vuoteen 1821. Noina vuosina nykyinen Kreikka oli tukevasti osa aikansa suurvalta Ottomaanien imperiumia. Toisaalta kreikkaa puhuvia ortodokseja asui merkitt\u00e4vi\u00e4 m\u00e4\u00e4ri\u00e4 selv\u00e4sti Nyky-Kreikkaa laajemmalla alueella nykyisten Turkin, Bulgarian, Romanian, Ukrainan ja Balkanin maidenkin alueella, joissa kreikalla oli jossain m\u00e4\u00e4rin sivistyskielen asema ja kreikkalaisia saattoi olla hallinnossa melko korkeissakin asemissa. Vastaavasti monilla Nyky-Kreikan saarilla vaikutti suuret muslimipopulaatiot.<\/p>\n\n\n\n

Kuten about koko Eurooppaa, my\u00f6s Kreikkaa heilutteli Ranskan vallankumous ja sit\u00e4 seuranneet Napoleonin sotaretket. N\u00e4iden j\u00e4lkimainingeissa monien muiden maiden tapaan Kreikankin yll\u00e4 alkoi 1800-luvun alussa leijua kansallisaatteen haamu ja aikansa muutosvoimat. Munap\u00e4\u00e4t kirjoittelivat niin romanttisia kuin rationaalisia hajatelmia siit\u00e4, miten kreikan kansa ansaitsee oman valtionsa.<\/p>\n\n\n\n

Suunnittelematon vallankumous p\u00e4\u00e4si valloilleen 1821. Melkein koko 1820-luvun jossain jatkunut verinen itsen\u00e4istymissota p\u00e4\u00e4ttyi lopulta 1829 ja Englannnin sek\u00e4 muiden aikansa mahtimaiden tunnustama itsen\u00e4inen Kreikka syntyi virallisesti lopulta 1830.<\/p>\n\n\n\n

1800-luvun kuninkaat<\/h3>\n\n\n\n

Seuraavat kolme kappaletta kuvaavat vuosia 1832-1913. 1830-luvun moderni Kreikka oli kuitenkin merkitt\u00e4v\u00e4sti nykyist\u00e4 pienempi. Nykyisen Manner-Kreikan noin pohjoisempi puolisko ei kuulunut Kreikkaan kuten ei kuulunut Kreeta, tai suuri osa nykyisist\u00e4 pienemmist\u00e4k\u00e4\u00e4n saarista. Kreikkaa voikin ehk\u00e4 hieman yll\u00e4tt\u00e4en pit\u00e4\u00e4 ensimm\u00e4isen\u00e4 1800-luvun uutena kansallisvaltiona, josta vasta my\u00f6hemmin yhdistyneet Italia ja Saksa ottivat mallia.<\/p>\n\n\n\n

Aikansa hengess\u00e4 uuteen valtioon haettiin kruunup\u00e4\u00e4t\u00e4 jostain Euroopan jalosuvuista ja t\u00e4llainen l\u00f6ytyi Baijerista. Kreikan ensimm\u00e4iseksi kuninkaaksi(1832-1862) valittiin Otto I. Toki saksalainen teini ei t\u00e4ysin sopeutunut Etel\u00e4-Eurooppaan, vaikka toisaalta onnistui pysym\u00e4\u00e4n vallassa 30 vuotta. H\u00e4net kuitenkin syrj\u00e4ytettiin 1862.<\/p>\n\n\n

\n
\"Kreikan<\/figure>\n<\/div>\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Elettiin kuitenkin 1800-lukua eli pakkohan se oli uusi kruunup\u00e4\u00e4 l\u00f6yt\u00e4\u00e4 ja t\u00e4ll\u00e4 kertaa sellainen rahdattiin Tanskasta. Kyseess\u00e4 oli Yrj\u00f6 I, joka onnistuikin sitten pitelem\u00e4\u00e4n kruunua koko 1800-luvun lopun ja vuoteen 1913 asti. 1863 alkoi my\u00f6s Kreikan laajeneminen kun siihen liitettiin Jooniansaaret ja laajentuminen jatkui 1881 kun se sai haltuunsa my\u00f6s laajan Manner-Kreikan nykyisen Thessalian maakunnan. 1800-luvun lopulla alettiin my\u00f6s n\u00e4hd\u00e4 suuria muuttoliikkeit\u00e4, toisaalta maalta Ateenaan ja Pireukseen, mutta my\u00f6s ulkomaille erityisesti Yhdysvaltoihin.<\/p>\n\n\n\n

Ensimm\u00e4inen maailmansota ja Kreikan ekstrasodat<\/h3>\n\n\n\n

Vuosikymmeni\u00e4 Kreikka oli ollut alueen ””sympaattinen altavastaaja pikkuvaltio, joka halusi vain suojella kreikkalaisia, mutta kansallisuusaate oli saapunut 1900-luvun alussa vahvasti my\u00f6s muualle Balkanille ja Kreikka joutui miettim\u00e4\u00e4n rajoja my\u00f6s ”ortodoksiveljiens\u00e4” Bulgarian ja Serbian kanssa.<\/p>\n\n\n\n

Kreikka totisesti soti 1900-luvun ensimm\u00e4isell\u00e4 puoliskolla. Ensimm\u00e4iseen maailmansotaan se otti varasl\u00e4hd\u00f6n kun 1913 se taisteli Serbian ja Bulgarian kanssa Ottomaaneja vastaan, menestyksekk\u00e4\u00e4sti karkottaen n\u00e4iden joukot Balkanilta. Jakolinjoista ei kuitenkaan p\u00e4\u00e4sty yksimielisyyteen vaan sitten Kreikka, Serbia ja Romania myllyttiv\u00e4t Bulgariaa vastaan ja loppujen lopuksi Kreikka laajeni suuresti mantereella karkeasti nykyrajoilleen saaden itselleen my\u00f6s Kreetan ja muita saaria.<\/p>\n\n\n\n

Muslimeja karkotettiin, mink\u00e4 seurauksena my\u00f6s kreikkalaisten kyli\u00e4 ja asumuksia terrorisoitiin systemaattisesti niiss\u00e4 monissa Ottomaanien valtakunnan paikoissa ,joissa kreikkalaisia viel\u00e4 asui. Muitakin v\u00e4est\u00f6nvaihtoja Balkanin alueiden maiden kanssa n\u00e4htiin. T\u00e4llaisista tapahtumista puhuttiin paljon Jaco Mikanowskin kirjassa<\/a><\/strong>, kuinka kansallisvaltioistuminen tuhosi 1900-luvun alussa monia It\u00e4-Euroopan monikulttuurisuuden taskuja.<\/p>\n\n\n\n

Juuri sotineena ja pienen\u00e4 maana suurvaltojen keskell\u00e4 Kreikka yritti ensin pysy\u00e4 puolueettomana ensimm\u00e4isess\u00e4 maailmansodassa. Kreikan historian suurmies p\u00e4\u00e4ministeri Veniz\u00e9los ja tuoreehko uusi kuningas Konstantin I olivat my\u00f6s v\u00e4h\u00e4n eri mielt\u00e4 mink\u00e4 blokin puolelle pit\u00e4isi menn\u00e4 jos menn\u00e4\u00e4n. Konstantilla oli sukuyhteyksi\u00e4 Saksaan, joten keskusvallat tuntuivat luontevammalta valinnalta kun taas Veniz\u00e9los oli Churchillin kavereita. N\u00e4m\u00e4 muodostivat hetkeksi omat hallintonsa ja t\u00e4m\u00e4 aiheutti vakavan kansallisen kahtiajaon. Liittoutuneet pakottivat lopulta Konstantinin luopumaan kruunusta 1917 ja Kreikka toimi loppusodan liittoutuneiden apurina.<\/p>\n\n\n

\n
\"Kreikka<\/figure>\n<\/div>\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

”Sodan loputtua” Kreikka sai itselleen suuren osan nykyist\u00e4 Euroopan puolista Turkkia sek\u00e4 merkitt\u00e4vi\u00e4 alueita Izmirin kaupungin ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 nykyisest\u00e4 Anatoliasta. Taistelut jatkuivat kuitenkin viel\u00e4 Anatoliassa, jossa kreikkalaisenklaavilla ei ollut mahdollisuuksia Ottomaaneja vastaan. Tapahtumia on Kreikassa kutsuttu V\u00e4h\u00e4n-Aasian katastrofiksi. Valtava m\u00e4\u00e4r\u00e4 kreikkalasia, ehk\u00e4 noin 1,5 miljoona joutui pakenemaa Nyky-Turkin alueelta Kreikkaan ja puolisen miljoona turkkilaista l\u00e4hti vaihdossa Kreikasta toiseen suuntaan.<\/p>\n\n\n\n

Sotien v\u00e4linen aika ja pitk\u00e4 toinen maailmansota<\/h3>\n\n\n\n

Yksi V\u00e4h\u00e4-Aasian katastrofin seurauksia kuitenkin oli, ett\u00e4 nyt valtaisa enemmist\u00f6 kreikan puhujista asui ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa Kreikan valtion alueella. Joskin uusia tulokkaita p\u00e4\u00e4tyi my\u00f6s melko slummimaisiin olosuhteisiin Ateenaan, Pireukseen ja Thessalonikiin. Monien muiden maiden tapaan kommunismi teki pient\u00e4 nousua Kreikassakin, mutta se oli sotienv\u00e4lisen\u00e4 aikana faktisesti kuitenkin suht heikko voima, jota vipuvartena k\u00e4ytt\u00e4en valtaan nousi, j\u00e4lleen aikansa trendien mukaisesti, fasistinen Ioannis Metaxas. Aidon fasistiseksi hallinnoksi Metaxasin hallinto oli kuitenkin yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4nkin ep\u00e4ekspansiivinen, mik\u00e4 varmaan osittain selittyy sen asemasta pienehk\u00f6n\u00e4 valtioina suurvaltojen puristuksessa.<\/p>\n\n\n\n

Jos jotain Kreikan modernista historiasta historian tunneilta muistavat, niin sen ett\u00e4 kun Mussolini l\u00e4hti tekem\u00e4\u00e4n Italiasta uutta V\u00e4limeren mahtivaltiota, niin kreikkalaiset pistiv\u00e4t ansiokkaasti vastaan ja lopulta Mussolini tarvitsi isoveli Aatua apuun murskaamaan kreikkalaisten vastarinnan. Ja natsimiehitys oli tietysti raaka ja loppuaikoina alkoi ruuasta olla pulaa. Partisaaneja vet\u00e4ytyi vuoristoon ja kommunistit saavuttivat miehitt\u00e4jien vastavoimana vahvempaa asemaa. Kreikkalaisten v\u00e4lille tuli lis\u00e4\u00e4 ja osittain aiemmasta erilaisia jakolinjoja. Ja toisaalta Neuvostojoukkojen edetess\u00e4 It\u00e4-Euroopassa ei ollut mitenk\u00e4\u00e4n mahdoton skenaario, ett\u00e4 ne olisivat edenneet Bulgariasta viel\u00e4 Kreikkaankin asti.<\/p>\n\n\n

\n
\"Kreikan<\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Ja jakolinjat johtivat lopulta sis\u00e4llissotaan. Siin\u00e4 miss\u00e4 Euroopassa pitk\u00e4lti j\u00e4lleenrakennus alkoi 1945, Kreikka k\u00e4vi pitk\u00e4\u00e4 verist\u00e4 sis\u00e4llissotaa vuoteen 1949, kunnes lopulta viimeisetkin Pohjois-Kreikan kommunistit olivat ly\u00f6ty ja rippeet paenneet pohjoiseen.<\/p>\n\n\n\n

Demokratia juntta demokratia ja finanssikriisi<\/h3>\n\n\n\n

Kreikka p\u00e4\u00e4si lopulta toisesta maailmansodasta yli vasta 1950 kun sis\u00e4llissota oli p\u00e4\u00e4ttynyt. Kommunismi oli onnistuneesti padottu ja maassa b\u00e4nn\u00e4tty, johon liittyen maa my\u00f6s oli ensimm\u00e4isi\u00e4 ja merkitt\u00e4vimpi\u00e4 Marshall-avusta hy\u00f6tyneit\u00e4. 50-luvulla Kreikkalaisille syntyikin selv\u00e4sti aiempaa l\u00e4mpim\u00e4mm\u00e4t suhteet Yhdysvaltoihin. Monien muiden Euroopan maiden tapaan 50- ja 60-luku olivat Kreikassa vahvan talouskasvun aikaa ja maa modernisoitui sek\u00e4 kaupungistui nopeasti. Toisaalta televisio ei viel\u00e4 ollut mill\u00e4\u00e4n lailla valtavirtaa ja noina vuosikymmenin\u00e4 n\u00e4htiin Kreikassa merkitt\u00e4v\u00e4 kotimaisen elokuvatuotannon ja paikallisen populaarimusiikin r\u00e4j\u00e4hdys(kommunimista ja joistain muistakin historiallisista jutuista oli kuitenkin syyt\u00e4 olla taiteessa hiljaa).<\/p>\n\n\n\n

1967 Kreikka p\u00e4\u00e4tyi kuitenkin taas sotilasjuntan haltuun. Kuuden vuoden kuuliaisuus p\u00e4\u00e4ttyi 1974. 1973 Ateenassa oli ollut jo rajuja opiskelijoiden protesteja, mutta homma p\u00e4\u00e4ttyi lopulta 1974. 1973 opiskelijoiden tapahtumiin saatetaan viitata polyteknikkojen sukupolvena. N\u00e4ihin aikoihin sijoittuu my\u00f6s Kyproksen kriisi. Kypros olisi muiden alueen saarien tapaan voinut p\u00e4\u00e4ty\u00e4 osaksi Kreikka, mutta saari p\u00e4\u00e4tyi kuitenkin kahtiajakoon ja maailman syntyi toinen kreikankielinen valtio.<\/p>\n\n\n\n

1980-luvulla valtaan nousi lopulta vasemmistolainen PASOK ja toisen maailmansodan sek\u00e4 sotilasjuntan likapyykki\u00e4 lopulta k\u00e4ytiin l\u00e4pi, mutta vaikka PASOK:ia ja vasemmistoa ei voi pit\u00e4\u00e4 yksin syyllisen\u00e4 Kreikan my\u00f6hempiin talouskriiseilyyn, oli 80-luvun politiikka ja silloin kylvetyt siemenet merkitt\u00e4v\u00e4 osasyy. Kreikalle rautaesiripun romahdus toi mahdollisuuden tiiviimp\u00e4\u00e4n yhteisty\u00f6h\u00f6n Balkanin maiden kanssa, mutta t\u00e4m\u00e4 j\u00e4i suureelta osin tekem\u00e4tt\u00e4 ja n\u00e4in suomalaisille oudon lapsellinen tappelu Makedonia-nimest\u00e4. Itse opi lapsuudessani, ett\u00e4 Makedonia on se valtio ja Balkanilla ja ett\u00e4 Kreikallakin on sitten vaan samanniminen maakunta.<\/p>\n\n\n\n

Kreikan modernin historian viimeisin kriisi onkin sitten varmaan tuttu jokaiselle yli 20-vuotiaalle. Kreikan finanssikriisi oli niit\u00e4 asioita, jotka hallitsivat suomalaistakin poliittista keskustelua 2010-luvun alussa. Kreikassa ei Amerikan finanssikriisin alussa ja kriisin startattua kotimaassakaan ihan heti hahmotettu tilanteen vavkavuutta, mutta sittemmin siell\u00e4 on ”totuttu jatkuvaa kriisiin”, joka aikalailla tuhosi oman ik\u00e4luokkani ihmisten mahdollisuudet ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Kreikka alkaa vasta pikku hiljaa olla osittain ohi t\u00e4st\u00e4 kriisist\u00e4. Ehk\u00e4 hieman yll\u00e4tt\u00e4en Economist muuten valitsi Kreikan <\/a>vuoden <\/a>maaksi<\/a>, joten ehk\u00e4 kriisi oikeasti alkanut nyt lopulta helpottaa.<\/p>\n\n\n\n

Yhteenveto<\/h3>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 oli Euroopan historian kirjojen lukemisprojektini hitaimmin luettu kirja. T\u00e4m\u00e4 ei johdu siit\u00e4, ett\u00e4 olisi ollut huono ta ei kiinnostava, mutta se oli pitk\u00e4, englanniksi ja my\u00f6s aika tiivist\u00e4 tavaraa. Mutta t\u00e4m\u00e4 on kuitenkin eritt\u00e4in hyv\u00e4 ”perinteisempi” historian kirja. Se my\u00f6s opetti aika paljon uutta sill\u00e4 en kauheasti tuntenut Kreikan tai Kaakkois-Euroopan historiaa. Kirja vaati hieman enemm\u00e4n kirjana, mutta suosittelen sit\u00e4 henkil\u00f6lle, joka haluaa tutustua suomalaisten yleens\u00e4 heikommin tuntemaan kulmaan Euroopassa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

T\u00e4m\u00e4 kirja ei totisesti muistuta edellist\u00e4 lukemaani ja muistuttaa projektin aiemmista kirjoista eniten John Footin kirjaa The Archipelago: Italy Since 1945. Taustalla on my\u00f6s samanlainen…<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[3],"tags":[10,9,50,16,51],"class_list":["post-273","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirja","tag-1900-luku","tag-etela-eurooppa","tag-kreikka","tag-modernisaatio","tag-nationalismi"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/273","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=273"}],"version-history":[{"count":34,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/273\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":775,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/273\/revisions\/775"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=273"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=273"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=273"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}