{"id":2668,"date":"2025-08-15T11:19:56","date_gmt":"2025-08-15T11:19:56","guid":{"rendered":"https:\/\/www.polipolina.com\/?p=2668"},"modified":"2025-08-15T11:19:56","modified_gmt":"2025-08-15T11:19:56","slug":"pileggi-goodfellas","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/2025\/08\/15\/pileggi-goodfellas\/","title":{"rendered":"Nicholas Pileggi – Wiseguy – Goodfellas-kirja"},"content":{"rendered":"\n

Monia Yhdysvaltoja k\u00e4sittelevien kirjojen jatkoksi p\u00e4\u00e4tin nyt lukea klassikon asemaan nousseen gangsteritarinan. Martin Scoursesen Goodfellas<\/strong>(Mafiaveljet) saattaa olla p\u00e4tk\u00e4, jonka olen n\u00e4hnyt useammin kuin mink\u00e4\u00e4n muun elokuvan. Kaikki eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kuitenkaan tied\u00e4, ett\u00e4 se pohjautuu kirjaan. Vuonna 1985 Nicholas Pileggi<\/strong> kirjoitti Henry Hillin el\u00e4m\u00e4n pohjalta kirjan Wiseguy<\/strong>. Lukemassani pokkarissa nimi on kuitenkin Goodfellas<\/strong>. Elokuva on nyky\u00e4\u00e4n niin paljon tunnetumpi, ett\u00e4 julkaisija on kai vaan ajatellut, ett\u00e4 Goodfellas myy paremmin n\u00e4iss\u00e4 uudemmissa painoksissa.<\/p>\n\n\n

\n
\"mafiaveljet<\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Tiivistelm\u00e4<\/h3>\n\n\n\n

Kirja on varsin napakka v\u00e4h\u00e4n reilu 200-sivuinen paketti gangsteri Henry Hillin uhosta, noususta ja tuhosta. Hill oli puoliksi irlantilainen puoliksi sisilialainen, joka kasvoi toisen maailmansodan j\u00e4lkeisess\u00e4 New Yorkissa Brooklynissa. Kirjassa kerrotaan Hillin el\u00e4m\u00e4st\u00e4 t\u00e4m\u00e4n 50-luvun lapsuudesta siihen asti kun h\u00e4n 1980 j\u00e4\u00e4 FBI:n haaviin ja ryhtyy todistajaksi ”vasikoiden” koko laajan tuntemansa rikollisyhteis\u00f6ns\u00e4. Kirjassa liikutaan elokuvassa tutuissa maisemissa Brooklynin taksiasemalla, kaduilla, ravintoloissa, klubeilla, ry\u00f6st\u00f6keikoilla ja vankilassa siin\u00e4 sivussa kertoen Hillin kautta kattavasti mink\u00e4 kaikenlaisessa mahdollisessa laillisessa ja laittomassa busineksess\u00e4 mafia oli mukana. Henry Hill ei ollut mafian j\u00e4sen, korkealla hierarkiassa tai erityisen v\u00e4kivaltainen, mutta h\u00e4n oli mafian palveluksessa oleva osaava jokapaikanh\u00f6yl\u00e4, joka tunsi laajasti mafian ihmisi\u00e4 ja bisnest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kirjan ja elokuvan erot<\/h3>\n\n\n\n

Joskus vertaillessani lukemaani kirjaa ja katsomaani elokuvaa erot saattavat olla isoja. Kirjassa on valtavasti paljon enemm\u00e4n asioita ja t\u00e4rkeit\u00e4 p\u00e4\u00e4juonia, joita leffassa ei ole. Hahmoja puuttuu tai lis\u00e4t\u00e4\u00e4n, tai elokuvaan lis\u00e4t\u00e4\u00e4n asioita, joita kirjassa ei ollut. T\u00e4ss\u00e4 kohtaa eroja kirjan ja elokuvan v\u00e4lill\u00e4 on mahdollisesti v\u00e4hemm\u00e4n kuin miss\u00e4\u00e4n aiemmassa omalle kohdalleni sattuneessa tapauksessa. Maininnanarvoisia asioita kirjassa, joita elokuvassa ei nosteta esiin ovat ehk\u00e4:<\/p>\n\n\n\n

    \n
  • Mafia ja sen juoksupojat olivat mukana monenlaisissa ja my\u00f6s pikkuhuijauksissa. Paljon tehtiin esim. luottokorttihuijauksia, mutta my\u00f6s autovarkauksia ja vedonly\u00f6ntivilppia joita ei leffassa nosteta esiin<\/li>\n\n\n\n
  • Henry Hill vietti muutaman vuoden armeijassa Pohjois-Carolinassa lapsuuden mafia-assistentin roolin ja vakavampien rikoksiensa v\u00e4lisen\u00e4 aikana<\/li>\n\n\n\n
  • Kirjassa maininnanarvoisessa sivuroolissa on Henrya muutamia vuosia nuorempi mafiapomo Paul Varion poika Lenny, jonka kassa Henry py\u00f6rii ja viett\u00e4\u00e4 paljon aikaa. H\u00e4nt\u00e4 ei n\u00e4y elokuvassa. Sen sijaan elokuvassa Joe Pescin n\u00e4yttelem\u00e4 Tommy on kirjassa pienemm\u00e4ss\u00e4 roolissa.<\/li>\n\n\n\n
  • Monien avainhahmojen kuten Paulin, Jimmyn ja Tommyn sukunimet on my\u00f6s leffassa muutettu.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n

    1950-luvun Brooklyn ja teinigangsteri<\/h3>\n\n\n\n

    Ensimm\u00e4inen kappale kuvaa Henryn lapsuutta Brooklynin Brownsvillessa kertoen aika paljon samaa kuin elokuvassa. Henry ihaili kaukaa isopomo Varion veljen py\u00f6ritt\u00e4m\u00e4 naapuruston taksiasemaa, jossa paikalliset gangsterit ja silm\u00e4\u00e4tekev\u00e4t py\u00f6riv\u00e4t ja tekiv\u00e4t bisnest\u00e4. Henry p\u00e4\u00e4si sinne t\u00f6ihin ja alkoi jo 12-vuotiaana parkkeerata autoja. H\u00e4nen tiukka irlantilainen is\u00e4ns\u00e4 oli aluksi tyytyv\u00e4inen, ett\u00e4 Henrylla oli ty\u00f6moraalia, mutta nopeasti pettyi kun tajusi h\u00e4nen ty\u00f6skentelev\u00e4n harmaalla alueella mafiosojen pikkuapulaisena. <\/p>\n\n\n\n

    Mutta kuten elokuvan ja kirjan alussa Hill sanoo ”As long as i can remember i always wanted to be a gangster”. Henry siirtyi jo nuorena autojen parkkeeraamisesta my\u00f6s kilpailijan autojen poltteluun ja autteli normaaleissa asunnoissa siirtyvien uhkapelipaikkojen j\u00e4rjestelyiss\u00e4 ja teki pikkuostoksia ymp\u00e4ri l\u00e4hialueita varastetuilla tai v\u00e4\u00e4rennetyill\u00e4 luottokorteilla ja j\u00e4i ensimm\u00e4isen kerran poliisin haaviin 16-vuotiaana. T\u00e4st\u00e4 nuorisorikollisuudesta tuli nykyhetkess\u00e4 mieleen Ruotsin nykyiset teinigangsterit ja hiljattain uudelleen katsomani, l\u00e4hes Mafiaveljien tasoinen gangsteriklassikko Once Upon a time in America. Kunika \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen nuoret ihmiset tekev\u00e4t \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen raakoja rikoksia.<\/p>\n\n\n\n

    \"Goodfellas<\/figure>\n\n\n\n

    17-vuotiaana Hill l\u00e4hti muutamaksi vuodeksi armeijaan Pohjois-Carolinaan ja tavallaan jopa tykk\u00e4si siit\u00e4. Armeijassakin h\u00e4n py\u00f6ritti pienimuotoista rahanlainausta, uhkapelirinkej\u00e4 ja myi ker\u00e4ili ylij\u00e4\u00e4m\u00e4ruokia, jotka olisi muuten heitetty pois. Hill kuitenkin tappeli armeijassa k\u00e4nnip\u00e4iss\u00e4\u00e4n ja h\u00e4net heitettiin ulos ja h\u00e4n palasi kaduille, jossa py\u00f6ri paljon mafiajohtaja Varion suosikkipojan kanssa. He saivat parikymppisin\u00e4 AY-yhteyksien kautta raksamiehen no show duunit, eiv\u00e4tk\u00e4 jaksaneet itse edes k\u00e4yd\u00e4 hakemassa palkkojaan, puhumattakaan siit\u00e4 ett\u00e4 heit\u00e4 olisi n\u00e4hdetty ty\u00f6mailla. T\u00e4ss\u00e4 kohtaa Hillin portfolio laajeni enemm\u00e4n tupakan myyntiin, autovarkauksiin ja suojelurahojen ker\u00e4\u00e4miseen. Tupakasta Hill my\u00f6s j\u00e4i kiinni Varion pojan kanssa ja sai ensimm\u00e4isen varsinaisen vankilatuomionsa.<\/p>\n\n\n\n

    Henry ja Karen: Mafiavaimon el\u00e4m\u00e4\u00e4<\/h3>\n\n\n\n

    Elokuvan ja kirjan t\u00e4rkein naishahmo on tietysti Henryn vaimo Karen, joka saa my\u00f6s kirjassa melko paljon \u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4n esiin. Henry oli 22 vuotiaaksi asti sinkku kunnes 1965 tapasi silloin 18-vuotiaan tulevan vaimonsa Karenin. T\u00e4m\u00e4 oli naaiivi 18-vuotias, eik\u00e4 edes ajatellut miksi rakennusmiehell\u00e4 oli sellaiset pehme\u00e4t k\u00e4det eik\u00e4 Karen todellakaan aluksia tajunnut mink\u00e4laisissa porukoissa Hill liikkui. Mielenkiintoisesti my\u00f6s kerrotaan kuinka 60-luvun alussa monet ulkopuoliset ihmiset, joiden el\u00e4m\u00e4\u00e4 mafia ei suoraan koskettanut eiv\u00e4t tienneet siit\u00e4 juuri mit\u00e4\u00e4n. Mafia ei oltu viel\u00e4 popularisoitu ja Kummiset\u00e4-elokuva oli vasta tulossa.<\/p>\n\n\n\n

    Karen oli kuitenkin paremmasta perheest\u00e4 ja h\u00e4n katsoi monien mafiosojen tai Hillin kavereiden vaimoja alasp\u00e4in. Kuinka mauttomia vaatteita ja kampauksia heill\u00e4 oli ja miten hammashygieniakaan ei ollut kunnossa. N\u00e4ilt\u00e4 naisilta kuulemistaan jutuista Karen kuitenkin tajusi, miten syv\u00e4ll\u00e4 v\u00e4kivaltaisissa rikoskuvioissa Henry oli ja miten monen miehet olivat vankilassa. Muiden mafiosojen tapaan Henryllakin oli kuitenkin tytt\u00f6yst\u00e4v\u00e4, joka aiheutti kitkaa Karenin kanssa ja muiden mafiosojen tapaan Henry ei ep\u00e4illyt k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 v\u00e4kivaltaa jos joku l\u00e4henteli h\u00e4nen vaimoaan ja elokuvan tapaan h\u00e4n hakkasi l\u00e4hitalon miehen pistoolinper\u00e4ll\u00e4<\/p>\n\n\n\n

    JFK:n ry\u00f6stelyt ja v\u00e4kivalta<\/h3>\n\n\n\n

    V\u00e4kivalta oli luontainen osa mafiosojen el\u00e4m\u00e4\u00e4. Siihen sitoudut mafian kanssa toimivana. Toisaalta jotkut olivat aidompia psykopaatteja ja nauttivat v\u00e4kivallasta. Billy Bats my\u00f6s oikeasti murhattiin v\u00e4h\u00e4n sill\u00e4 tavalla kuten elokuvassa juuri kuvattiin, mutta ”get your shine box” oli aiempi kommentaari ja h\u00e4net tapettiin vasta my\u00f6hemmin kun h\u00e4net oli houkuteltu Henryn ravintolaan. Sivullinen Spider ammuttiin my\u00f6s todellisuudessa samankaltaisesti kuin elokuvassa. Joe Pescin esitt\u00e4m\u00e4 Tomy vaikka oli raamikkaampi kaveri kuin Pesci, mutta aikalailla juuri niin psykopaatti kuin elokuvassa n\u00e4hty hahmo oli.<\/p>\n\n\n\n

    Sittemmin JFK:si nimetty lentokentt\u00e4 avattiin Quensiin 1953. Sill\u00e4 oli valtava paikallinen vaikutus Queensissa erityisesti l\u00e4hiymp\u00e4ristoss\u00e4\u00e4n. Sen sivuvaikutus oli, ett\u00e4 mafia lonkeroineen otti kaiken hy\u00f6dyn mit\u00e4 se saattoi irti saada kaikesta lentokent\u00e4lt\u00e4 liikkuvasta lastista. Erityisesti erikoistuttiin ry\u00f6st\u00e4m\u00e4\u00e4n sielt\u00e4 l\u00e4htevi\u00e4 rekkoja. T\u00e4m\u00e4 oli merkitt\u00e4v\u00e4 osa mafian ja erityisesti elokuvassa Robert De Niron hahmo Jimmy Burken toimintaa. Henry Hill sai kannuksiaan toteuttamalla merkit\u00e4v\u00e4n AirFrance-ry\u00f6st\u00f6n, josta h\u00e4n ansaitsi riitt\u00e4v\u00e4sti raahaa saadakseeen oman pikku ravintolansa\/klubinsa. H\u00e4n ajattelin, ett\u00e4 t\u00e4st\u00e4 saa vakautta ja vakaata tuloa, mutta mafiosot py\u00f6riv\u00e4t h\u00e4nen paikassaan ja aiheuttivat my\u00f6s ongelmia. JFK:lla tehtiin my\u00f6s tarinan loppupuolella tapahtuva massiivinen Lufthansa-ry\u00f6st\u00f6, joka kokonsa takia ja siit\u00e4 seuranneiden murhien takia oli lopun Henry Hillin jengille.<\/p>\n\n\n\n

    Vankila, huumet ja todistajaksi ryhtyminen<\/h3>\n\n\n\n

    Hill joutui vankilaan osittain yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4st\u00e4 ja oudosta tapahtumasta Floridan Tampassa, jossa hakattiin FBI:n l\u00e4heinen ja sen takia viranomaiset ottivat rikoksen erityisen tosissaan. Keski-Pennsylvanian vankilassa mafiamiehill\u00e4 oli kuitenkin lokoisat oltavat elokuvan kuvaamaan tapaan. Sinne saatin viinaa, viini\u00e4, pihvej\u00e4 ja hyvi\u00e4 italialaisia raaka-aineita. Henry oli osallisena vankilan huumekaupassa, josta jotkut pomot eiv\u00e4t tyk\u00e4nneet kaikkien riskien takia, mutta mafia ei kuitenkaan suoraan rahallisesti auttanut vankilassa ollutta Hilli\u00e4, joten h\u00e4n toimi itse aktiivisesti ja Karen toi vankilaan perhetapaamisissa sis\u00e4\u00e4n kaiken mink\u00e4 pystyi. Henry p\u00e4\u00e4si ulos kes\u00e4\u00e4ll\u00e4 1978 reilu kolme vuotta vankilaan astumisensa j\u00e4lkeen<\/p>\n\n\n\n

    Vankilasta vapauduttuaan h\u00e4n oli kuitenkin heti mukana taas kaikissa bisneksiss\u00e4 erityisesti Pittsburg-huumekontaktin kautta, mutta teki my\u00f6s asekauppaa ja merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 uhkapelibisnest\u00e4 yliopistourheilun ymp\u00e4rill\u00e4. V\u00e4h\u00e4merkitysellisempi huumekontakti kuitenkin vasikoi h\u00e4net. Hilliln kontolle pistettiin niin pitk\u00e4 lista kaikenlaisia mahdollisia rikoksia, ett\u00e4 h\u00e4n olisi saanut tolkuttoman pitk\u00e4n tuomion ja alkoi kallistua sille kannalle, ett\u00e4 kannattaa tehd\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 viranomaisten kanssa.<\/p>\n\n\n\n

    Yhteenveto<\/h3>\n\n\n\n

    Kirja oli ihan viihdytt\u00e4v\u00e4 ja sik\u00e4li outo lukukokemus kun elokuvan on n\u00e4hnyt niin monta kertaa ja osaa juonen ulkoa ja sitten kirja on kuitenkin todella l\u00e4hell\u00e4 leffaa, eik\u00e4 mielikuvitukselle j\u00e4\u00e4 niin paljon tilaa kun kaiken miettii elokuvan kuvamaailman kautta. T\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 en tied\u00e4 miten paljon kirjaa suosittelen, koska ei siit\u00e4 saa niin paljon irti, jos on n\u00e4hnyt ja muistaa elokuvan hyvin.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    Monia Yhdysvaltoja k\u00e4sittelevien kirjojen jatkoksi p\u00e4\u00e4tin nyt lukea klassikon asemaan nousseen gangsteritarinan. Martin Scoursesen Goodfellas(Mafiaveljet) saattaa olla p\u00e4tk\u00e4, jonka olen n\u00e4hnyt useammin kuin mink\u00e4\u00e4n muun…<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[3],"tags":[70,95,102,96,39],"class_list":["post-2668","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirja","tag-klassikot","tag-mafia","tag-new-york","tag-rikollisuus","tag-usa"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2668","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2668"}],"version-history":[{"count":42,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2668\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2899,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2668\/revisions\/2899"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2668"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2668"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2668"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}