{"id":2127,"date":"2025-05-29T14:06:21","date_gmt":"2025-05-29T14:06:21","guid":{"rendered":"https:\/\/www.polipolina.com\/?p=2127"},"modified":"2025-05-29T14:06:22","modified_gmt":"2025-05-29T14:06:22","slug":"annie-ernaux-vuodet","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/2025\/05\/29\/annie-ernaux-vuodet\/","title":{"rendered":"Annie Ernaux &#8211; Vuodet"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Pitk\u00e4st\u00e4 aikaa otin luettavakseni fiktiota. Kirjastosta tarttui mukaan ranskalaisen Annie Ernauxin Vuodet (Les ann\u00e9es), joka julkaistiin alunperin 2008. Ernauxin nimi oli h\u00e4m\u00e4r\u00e4sti j\u00e4\u00e4nyt mieleen, koska h\u00e4n sai muutamia vuosia sitten Nobelin kirjallisuuspalkinnon.<\/p>\n\n\n\n<figure data-wp-context=\"{&quot;imageId&quot;:&quot;6a2de6c26bf35&quot;}\" data-wp-interactive=\"core\/image\" data-wp-key=\"6a2de6c26bf35\" class=\"wp-block-image aligncenter size-large is-resized wp-lightbox-container\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"768\" height=\"1024\" data-wp-class--hide=\"state.isContentHidden\" data-wp-class--show=\"state.isContentVisible\" data-wp-init=\"callbacks.setButtonStyles\" data-wp-on--click=\"actions.showLightbox\" data-wp-on--load=\"callbacks.setButtonStyles\" data-wp-on--pointerdown=\"actions.preloadImage\" data-wp-on--pointerenter=\"actions.preloadImageWithDelay\" data-wp-on--pointerleave=\"actions.cancelPreload\" data-wp-on-window--resize=\"callbacks.setButtonStyles\" src=\"https:\/\/www.polipolina.com\/wp-content\/uploads\/2025\/05\/1000004617-2-768x1024.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-2233\" style=\"width:289px;height:auto\" srcset=\"https:\/\/www.polipolina.com\/wp-content\/uploads\/2025\/05\/1000004617-2-768x1024.jpg 768w, https:\/\/www.polipolina.com\/wp-content\/uploads\/2025\/05\/1000004617-2-225x300.jpg 225w, https:\/\/www.polipolina.com\/wp-content\/uploads\/2025\/05\/1000004617-2-1152x1536.jpg 1152w, https:\/\/www.polipolina.com\/wp-content\/uploads\/2025\/05\/1000004617-2-1536x2048.jpg 1536w, https:\/\/www.polipolina.com\/wp-content\/uploads\/2025\/05\/1000004617-2-scaled.jpg 1920w\" sizes=\"auto, (max-width: 768px) 100vw, 768px\" \/><button\n\t\t\tclass=\"lightbox-trigger\"\n\t\t\ttype=\"button\"\n\t\t\taria-haspopup=\"dialog\"\n\t\t\tdata-wp-bind--aria-label=\"state.thisImage.triggerButtonAriaLabel\"\n\t\t\tdata-wp-init=\"callbacks.initTriggerButton\"\n\t\t\tdata-wp-on--click=\"actions.showLightbox\"\n\t\t\tdata-wp-style--right=\"state.thisImage.buttonRight\"\n\t\t\tdata-wp-style--top=\"state.thisImage.buttonTop\"\n\t\t>\n\t\t\t<svg xmlns=\"http:\/\/www.w3.org\/2000\/svg\" width=\"12\" height=\"12\" fill=\"none\" viewBox=\"0 0 12 12\">\n\t\t\t\t<path fill=\"#fff\" d=\"M2 0a2 2 0 0 0-2 2v2h1.5V2a.5.5 0 0 1 .5-.5h2V0H2Zm2 10.5H2a.5.5 0 0 1-.5-.5V8H0v2a2 2 0 0 0 2 2h2v-1.5ZM8 12v-1.5h2a.5.5 0 0 0 .5-.5V8H12v2a2 2 0 0 1-2 2H8Zm2-12a2 2 0 0 1 2 2v2h-1.5V2a.5.5 0 0 0-.5-.5H8V0h2Z\" \/>\n\t\t\t<\/svg>\n\t\t<\/button><\/figure>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Tiivistelm\u00e4<\/h3>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kirja ei ole kovin pitk\u00e4. Reilu parisataa sivua etenev\u00e4 teos kulkee jouhevan kronologisesti Ernauxin lapsuudesta 1940-luvun alusta 2000-luvun ensimm\u00e4isen vuosikymmenen puoliv\u00e4liin. Kirja on mielenkiintoinen yhdistelm\u00e4 Ernauxin oman el\u00e4m\u00e4n kokemuksia, joita peilataan ranskalaisten &#8221;kollektiiviseen muistiin&#8221; 1900-luvun tapahtumista niin politiikan, maailman tapahtumien ja kulttuurin kuin uusien tuotteiden kautta.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Satunnaiset muistot ja oudot kiinnekohdat<\/h3>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kirja kuvaa varsin kattavasti ranskalaisten &#8221;kollektiivisia&#8221; kokemuksia toisen maailmansodan lopusta uuden vuosituhannen alkuun asti. Merkitt\u00e4vien Ranskan ja l\u00e4nsimaiden historian tapahtumien ja kokemusten ohella aikakautea kuvataan teknisen kehityksen tuomien uusien tuotteiden, mutta my\u00f6s v\u00e4hemm\u00e4n merkitt\u00e4v\u00e4lt\u00e4 tuntuvien tuotteiden br\u00e4ndien kautta. N\u00e4m\u00e4 olivat tietysti minulle Ranskaa v\u00e4hemm\u00e4n hyvin tuntevana hieman vieraampia.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><br>Tekninen kehitys toimii kirjassa yhten\u00e4 mittarina. Se, mink\u00e4 innovaation viel\u00e4 omaksui ja mit\u00e4 ei, kertoi luonnollisesti jotain vanhenemisesta. Ainakin 90-luvulla tietokone alkoi jo olla Ernauxille liikaa. Kirjassa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n lyhyesti hahmoja Zidanesta Sartreen ja Piaf&#8217;sta Mitterandiin sek\u00e4 toki itselleni tuntemattomampia henkil\u00f6it\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Ranskan ja Maailman historia 1940-2005.<\/h3>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ernauxin sukupolvi kasvoi sodan j\u00e4lkeisten ongelmien keskell\u00e4, mik\u00e4 oli kuitenkin nyt pikkuhiljaa vanhuuteen kuoleville ranskalaisille kultaista lapsuusaikaa. Taudit tappoivat viel\u00e4 nykyist\u00e4 enemm\u00e4n lapsia, asuttiin ahtaasti eik\u00e4 useilla ollut ollenkaan juoksevaa vett\u00e4. Ernaux kasvoi kuitenkin l\u00e4hes t\u00e4ysin kultaisten 30 vuoden, Trente Glorieuses (1945\u20131975), keskell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><br>Primitiivinen, naiivi rasismi n\u00e4kyi suhtautumisessa Algerian sotaan, joka h\u00e4ilyi lapsena ja nuorena taustalla. Ernaux kuului provinssiaalisempaan ty\u00f6v\u00e4enluokkaiseen vasemmistoon, joka oli v\u00e4h\u00e4n liian vanha vuoden 1968 opiskelijakapinointiin, mutta suhtautui siihen kuitenkin suhteellisen positiivisesti. Suhtautuminen tuon vuoden tapahtumiin jakoi ranskalaisia ja m\u00e4\u00e4ritti paljon sit\u00e4, mit\u00e4 ihminen oli seuraavina vuosina.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><br>Ernaux kuuluu my\u00f6s sukupolveen, jolle Mitterandin vaalivoitto n\u00e4ytt\u00e4ytyi suurena mahdollisuutena, jolloin Ranska oli eri suunnassa neoliberalismin trendin kanssa. Vaikka Mitterand ei tuonut sellaista sosialistista ihannevaltiota kuin ehk\u00e4 toivottiin, olivat h\u00e4nen vuotensa kaiken amerikkalaistumisen keskell\u00e4 positiivinen hetki.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Naisinen n\u00e4k\u00f6kulma roisiuteen ja seksualisuuteen<\/h3>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Vaikkei naisen roisikko kielenk\u00e4ytt\u00f6 korkeakirjallisessa kontekstissa ole minulle t\u00e4ysin vierasta, se oli ehdottomasti yksi teema, joka t\u00e4ss\u00e4 kirjassa pisti silm\u00e4\u00e4n. Kirja alkaa lyhyell\u00e4 maininnalla naisesta kyykkypissalla. Seksuaalisuudella oli my\u00f6s merkitt\u00e4v\u00e4 rooli kirjassa. Lapsuuden kuvausten j\u00e4lkeen siirryt\u00e4\u00e4n pian teini-ik\u00e4isen 50-luvun ilmeisen rajoittavan konservatiivisuuden ja seksuaalisuuden tukahduttamisen maailmaan. My\u00f6hempien teini-ik\u00e4isten kes\u00e4leirien maailmassa neitsyyden k\u00e4site oli oraaliseksin takia h\u00e4ilyv\u00e4. Osittain kyse on kuvauksesta siit\u00e4, miten oikeasti tiukkaan maailmaan seksuaalinen vapautuminen tuli. Ernaux meni kuitenkin jo v\u00e4h\u00e4n yli 20-vuotiaana naimisiin ja sai lapsia kohtuu pian sen j\u00e4lkeen.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Yhteenveto<\/h3>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Jos etsii lyhyehk\u00f6\u00e4 ja varsin helppolukuista, mutta kovin arvostettua kaunokirjallista tuotosta lukulistalleen, niin t\u00e4m\u00e4 on mielest\u00e4ni eritt\u00e4in hyv\u00e4. Pakkolukemisena pit\u00e4isin jos Ranskan l\u00e4hihistoria kiinnostaa. Eroja on toki jos monenlaista, mutta v\u00e4h\u00e4n samankaltaisena kirjana minulle tuli t\u00e4st\u00e4 mieleen Gunter Grassin Minun vuosisatani.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Pitk\u00e4st\u00e4 aikaa otin luettavakseni fiktiota. Kirjastosta tarttui mukaan ranskalaisen Annie Ernauxin Vuodet (Les ann\u00e9es), joka julkaistiin alunperin 2008. Ernauxin nimi oli h\u00e4m\u00e4r\u00e4sti j\u00e4\u00e4nyt mieleen, koska&hellip;<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_customify_content_layout":"","_customify_sidebar":"","_customify_page_header_display":"default","_customify_disable_header":"","_customify_disable_header_top":"","_customify_disable_header_main":"","_customify_disable_header_bottom":"","_customify_disable_page_title":"","_customify_disable_content_vertical_padding":"","_customify_disable_footer_top":"","_customify_disable_footer_main":"","_customify_disable_footer_bottom":"","_customify_breadcrumb_display":"","_customify_header_transparent_display":"","footnotes":""},"categories":[3],"tags":[10,19,87,63],"class_list":["post-2127","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirja","tag-1900-luku","tag-kirjallisuus","tag-nobel-palkinto","tag-ranska"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2127","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2127"}],"version-history":[{"count":17,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2127\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2247,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2127\/revisions\/2247"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2127"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2127"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2127"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}