{"id":21,"date":"2024-09-01T12:49:00","date_gmt":"2024-09-01T12:49:00","guid":{"rendered":"https:\/\/www.polipolina.com\/?p=21"},"modified":"2026-04-20T17:21:50","modified_gmt":"2026-04-20T17:21:50","slug":"italian-historia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/2024\/09\/01\/italian-historia\/","title":{"rendered":"Italian moderni historia"},"content":{"rendered":"\n

Jatkoin Euroopan l\u00e4hihistoriaan perehtymist\u00e4<\/strong><\/a> brittihistorioitsija John Footin kirjalla The Archipelago: Italy Since 1945(<\/strong>2018)<\/strong>. Italia on Euroopan merkitt\u00e4vimpi\u00e4 maita, joka toisaalta on j\u00e4\u00e4nyt Saksan, Britannian ja Ranskan varjoon. Italia ollut itselleni kuitenkin V\u00e4limeren maista aina se kiistatta mieleniintoisin, joten t\u00e4m\u00e4 tuntui hyv\u00e4lt\u00e4 jatkolta Euroopan historian kirjojen lukemiselle.<\/p>\n\n\n

\n
\"Italian<\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Tiivistelm\u00e4<\/strong><\/h4>\n\n\n\n

Kirja kuvaa nimens\u00e4 mukaaisesti Italian historiaa vuodesta 1945 aina 2018 asti, jolloin se on alun perin julkaistu. Reilu 400-sivuinen kirja koostuu seitsem\u00e4st\u00e4 kappaleesta, jotka kuvaavat jotakuinkin vuosikymmenen ajanjaksoja. Kappaleet koostuvat kuitenkin kymmenist\u00e4 lyhyist\u00e4 osioista, joissa kuvaillaan Italian poliittisia taloudellisia ja kulttuurisia kehityskulkuja. T\u00e4m\u00e4 pitk\u00e4st\u00e4 kirjasta osaltaan helppolukuisemman. Monet n\u00e4ist\u00e4 osioista kytkeytyiv\u00e4t edelli(seen\/siin), mutta monet olivat my\u00f6s irtonaisempia tapahtumien ja ilmi\u00f6iden kuvaamista.<\/p>\n\n\n\n

Italia 1945<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kirja alkaa lyhyill\u00e4 anekdooteilla v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti toisen maailmansodan j\u00e4lkeisest\u00e4 Italiasta mm. keskitysleireilt\u00e4 palaavan juutalaisen intellektuellin ja Italian ymp\u00e4riajon voittajan henkil\u00f6tarinoista. Mussolini oli hirtetty, fasistinen hallinto kaadettu, mutta maa oli melkoisen raunioina, sek\u00e4 kirjaimellisesti ett\u00e4 henkisesti. Ja osa partisaaneista ei edes ollut ihan varma pit\u00e4isik\u00f6 aseet edes laskea vai jatkaa kohti kommunistista vallankumousta. Sodan j\u00e4lkeinen Italia oli kaaos.<\/p>\n\n\n\n

\"Mussolini<\/figure>\n\n\n\n

Italiassa ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n n\u00e4hty mit\u00e4\u00e4n N\u00fcrnbergin oikeudenk\u00e4yntien kaltaista tapahtumaa. Sodan loppuessa jotkut innokkaimmat ehtiv\u00e4t hieman k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 oman k\u00e4den oikeutta fasisteja kohtaan, mutta muuten Italiassa ei tehty ollenkaan samalla tavalla tili\u00e4 fasismin kanssa ja suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 fasisteja jatkoi merkitt\u00e4viss\u00e4 rooleissa sodan j\u00e4lkeen. Uusfasistiset puolueet jatkoivat hyvin pian my\u00f6s toimintaansa.<\/p>\n\n\n\n

Enp\u00e4 tiennyt, ett\u00e4 pian sodan j\u00e4lkeen 1946 Italiassa oikeasti my\u00f6s \u00e4\u00e4nestettiin pit\u00e4isik\u00f6 maasta tulla tasavalta vai kuningaskunta. Tasavalta voitti kohtuullisella, muttei mill\u00e4\u00e4n valtavalla marginaalilla. Toisaalta kommunistit olivat monien muiden maiden tapaan sotien merkitt\u00e4v\u00e4 voima, p\u00e4\u00e4sem\u00e4tt\u00e4 kuitenkaan vallan huipulle. Sen sijaan pian sodan j\u00e4lkeen puoluesekamelskasta nousi melko pian 1900-luvun j\u00e4lkipuoliskona kristillisdemokraatit joka oli kiistatta 1900-luvun j\u00e4lkipuoliskon italialainen mahtipuolue.<\/p>\n\n\n\n

1950 ja talousihme<\/strong><\/h4>\n\n\n\n

Melko pian sodan j\u00e4lkeen maan j\u00e4lleenrakennus l\u00e4hti vauhdilla k\u00e4yntiin ja 50-luvun lopulla Italian talouskasvu oli valtaisan nopeaa, kaikista maailman maista vain Japanissa talouskasvu oli kovempaa. Tuohon ajankohtaan yhdistyy Italian maaseudun (erityisesti etel\u00e4ss\u00e4) tyhjentyminen, kaupunkien(erityisesti pohjoisen teollisuuskolmion Genoa-Milano-Torino) voimakas kasvu sek\u00e4 modernin el\u00e4m\u00e4n perusteknologian kuten auton, television ja j\u00e4\u00e4kaapin sek\u00e4 yleisen kulutuskulttuurin saapuminen tavallisen ihmisen ulottuville. Kaupungistuminen ja modernisaatio johti tietysti my\u00f6s kirkon aseman ja uskonnon merkityksen heikkenemiseen ja uusiin pohdintoihin naisen roolista.<\/p>\n\n\n\n

\"Italia<\/figure>\n\n\n\n

Politiikan puolella kristillisdemokraatit nousivat maan ylivoimaisesti vahvimmaksi puolueeksi, jota kaikkein kovimmin kirittiv\u00e4t kommunistit, jotka eiv\u00e4t koskaan kunnolla p\u00e4\u00e4sseet vallankahvaan, mutta olivat kiistattoman merkitt\u00e4v\u00e4 poliittinen voima Italiassa<\/p>\n\n\n\n

60-luvun mullistukset ja lyijyn vuodet<\/strong><\/h4>\n\n\n\n

Italian 1900-luvun j\u00e4lkipuoliskon teollistumisen ja talouskasvun symbolina voidaan varmasti pit\u00e4\u00e4 FIAT:ia. Anglennin suvun autotehtaat olivat v\u00e4h\u00e4n kuin tuon ajan Italian Nokia ja samalla tavalla auto oli tuon ajan symbolinenkin kulutushy\u00f6dyke, kuten matkapuhelin vuosituhannen vaihteessa. FIAT ja muutkin teollisuusyritykset vetiv\u00e4t tehtaisiinsa ty\u00f6voimaa, ja 60-luvulla Italiassakin tehdasty\u00f6l\u00e4inen oli todellinen ty\u00f6v\u00e4enluokan symboli. <\/p>\n\n\n\n

70 luvun alussa asemia alkoi tosin saavuttaa my\u00f6s muuan Milanon kiinteist\u00f6moguli Silvio Berlusconi. Kulttuurisesti televisiosta alkoi tulla merkitt\u00e4v\u00e4 v\u00e4line ja todella takaperoiset ja uskontoon perustuvat n\u00e4kemykset naisten asemasta ja abortista sek\u00f6 avioerosta alkoivat nousta toden teolla keskusteluun ja muuttua. Italiassa 68-sukupolven t\u00e4ht\u00e4imess\u00e4 oli korostetun merkitt\u00e4v\u00e4sti my\u00f6s katolisen kirkon instituutio.<\/p>\n\n\n\n

\"Lyijyn<\/figure>\n\n\n\n

V\u00e4hemm\u00e4n Italian historiasta tiet\u00e4v\u00e4tkin ehk\u00e4 muistavat lyijyn vuodet. 1969-1980 kun punaiset prikaatit ja neofasistti turvautuivat n\u00e4kyv\u00e4sti v\u00e4kivaltaan politiikan jatkeena. Tunnetuimpia n\u00e4ist\u00e4 tapahtumista ovat varmasti kiistanalaiset Piazza Fontanan ja Bolognan rautatieaseman pommit sek\u00e4 Aldo Moron kidnappaus ja teloitus. 1977 nuori laitavasemmisto my\u00f6s nousi erityisesti Bolognassa huomattavan v\u00e4kivaltaisiin mielenilmauksiin.<\/p>\n\n\n\n

Berlusconi, televisio, korruptio ja kylm\u00e4n sodan loppu<\/strong><\/h4>\n\n\n\n

Lyijynvuosien terrori kuitenkin loppui tai k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 hiljeni heti 80-luvun alussa. Kylm\u00e4n sodan loppu ja 90-luvun alku r\u00e4j\u00e4ytti sotienj\u00e4lkeisen poliittisen hegemonian. \u00a0Niin sanottu Tangentopoli paljasti<\/strong> l\u00e4pi poliittisen el\u00e4m\u00e4n kulkevan korruptioj\u00e4rjestelm\u00e4n. Skandaalista k\u00e4rsi erityisesti maata pitk\u00e4\u00e4n hallinneet krisitillisdemokraatit. Karkeasti samaan aikaan massiiviset mafiaoikeudenk\u00e4ynnit tapahtuivat Sisiliassa ja t\u00e4ss\u00e4 tuli selv\u00e4ksi my\u00f6s puolueiden kytk\u00f6kset La cosa nostraan. Vasemmisto ei aivan kristillisdemokraattien tapaan ryvettynyt tangentopolissa, mutta sai sekin siit\u00e4 osansa. Sen kriisi\u00e4 kuitenkin vauhditti kylm\u00e4n sodan loppu eik\u00e4 aiemmin mahtava Italian vasemmisto en\u00e4\u00e4 tuntunut tiet\u00e4v\u00e4n mihin se pyrkii ja miten ihmisi\u00e4 kannattaisi puhutella.<\/p>\n\n\n\n

\"Berlusconi\"<\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4st\u00e4 kriisist\u00e4 politiikan paraatipaikalle nousi kiinteist\u00f6bisneksist\u00e4 mediabisneksen ja h\u00f6mpp\u00e4teeven kuninkaaksi siirtynyt Silvio Berlusconi, jonka tyhj\u00e4 populismi puhutteli Italialaisia ja h\u00e4n nousi ensimm\u00e4isen kerran maan johtoon 90-luvun alkupuoliskolla. T\u00e4m\u00e4 oli skandaalink\u00e4ryinen hallitus sekin, eik\u00e4 Berlusconi onnistunut johtamaan maata pitk\u00e4\u00e4n, mutta nousi kuitenkin suureksi hahmoksi. Donald Trumpia on verrattu moniin muihin autorit\u00e4\u00e4risiin johtajiin Bolsonarosta Orbaniin ja mutta populistinen mediamoguli Italiasta on tietyill\u00e4 tavoilla ehk\u00e4 jopa osuvin vertaus.<\/p>\n\n\n\n

Tangentopoli <\/strong>ja Berlusconin nousu toivat politiikan kartalle uudella tavalla my\u00f6s muita voimia. Laitaoikeiston neofasistit olivat sodan j\u00e4lkeen jatkaneet toimintaansa, mutta olivat olleet verrattain heikko voima ja ulkona hallituksesta. Berlusconi muutti t\u00e4m\u00e4n. Toinen valtavirtaan 90-luvun alussa noussut voima oli Etel\u00e4-Italian poispotkimista tai rahahanojen sulkemista toivonut Lega Nord.<\/p>\n\n\n\n

Vuosituhannen vaihteesta nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n<\/strong><\/h4>\n\n\n\n

Todellinen Berlusconi show-alkoi kuitenkin vasta 2000-luvulla. Detaljeihin menem\u00e4tt\u00e4 mies nousi takaisin valtaan 2001, v\u00e4lill\u00e4 \u00e4\u00e4nestettiin pois mutta oli 2000-luvulla p\u00e4\u00e4ministerin\u00e4 2001-2011 v\u00e4lill\u00e4 kahteen otteeseen yhteens\u00e4 kahdeksan vuoden ajan. H\u00e4n varasti suuren osan poliittisesta keskustelusta (varasti ehk\u00e4 muutakin) vet\u00e4en omaa mediashowtaan, v\u00e4hemm\u00e4n v\u00e4litti varsinaisesta politiikasta, oli jatkuvasti oikeudessa erilaisista businessdiileist\u00e4\u00e4 ja esiintyi politiikan ja puolueiden yl\u00e4puolella olevana johtajana, joka saattoi varallisuutensa ansiosta toimia kuten piti ja \u201duhrasi\u201d itsens\u00e4. Kuulostaa jollain pelottavan tutulta. Berlusconin haamu ja kaaos leijunut edelleen Italian yll\u00e4 ja t\u00e4t\u00e4 kirjoittaessa uutisoitiin juuri keskusteluista Milanon Malpensan lentokent\u00e4n nime\u00e4miseksi uudelleen Berlusconin mukaan. <\/p>\n\n\n\n

Berlusconin aikakausi kuitenkin sotki Italian politiikkaa entisest\u00e4\u00e4n ja taloudellisia uudistuksia olisi totisesti ollut hyv\u00e4 tehd\u00e4 ennen finanssi- ja eurokriisej\u00e4, mutta eip\u00e4 oikein tehty ja Italia s\u00e4ilyi vanhempia ihmisi\u00e4 suojelevana geriatriana, jossa nuorisoty\u00f6tt\u00f6myys on ollut h\u00e4lytt\u00e4v\u00e4 korkea ja nuoria italialaisia, t\u00e4ll\u00e4 kertaa hyvin koulutettujakin, on muuttanut merkitt\u00e4viss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin ulkomailla maan ummehtuneiden ty\u00f6markkinoiden takia.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Ja vaikka Berlusconi on nyt jo konkreettisesti haudattukin ovat poliittiset kriisit jatkuneet. 2010-luvun kriisej\u00e4 heijastelee ehk\u00e4 parhaiten komiikan puolelta politiikkaan noussut populistinen Pepe Grillo. Toisaalta maahanmuutto ja islam nousivat my\u00f6s Italiassa keskusteluun 2000-luvulla. Muistan itsekin jo melkein 20 vuotta sitten lueskelleeni netti\u00e4, kuinka jotkut Suomessakin viittailivat italialaisen Oriana Fallacin tulikivenkatkuisiin islamin ja muslimien vastaisiin paalutuksiin, joiden sis\u00e4ll\u00f6n paikkansapit\u00e4vyys ja j\u00e4rkevyys oli kuitenkin kiltisti sanottu kiiistanalaista.<\/p>\n\n\n\n

Italia maana, johon ei pitk\u00e4\u00e4n tullut kovin merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 maahanmuuttoa ja jolla ei ollut monien muiden Euroopan maiden tasoista kolonialismin historiaa s\u00e4ilyi pitk\u00e4\u00e4n v\u00e4hemm\u00e4n maahanmuuttajia kiinnostaneena maana, mutta sittemmin maahanmuuttajia on tullut, mutta Italian meininki ollut melkoisen rasistista. Kielenk\u00e4yt\u00f6st\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n asioihin asti. Pohjois-Italian itsen\u00e4isyytt\u00e4 ajanut Lega Nordkin on sittemmin siirtynyt selvemmin maahanmuuttovastaisuuteen.<\/p>\n\n\n\n

Yhteenveto<\/strong><\/h4>\n\n\n\n

Suosittelen kirjaa kaikille Italian historiasta kiinnostuneille. Kirja on historialliseksi tiiliskiveksi kuitenkin kohtuu kevyt ja helppolukuinen. Itselleni mielenkiintoisia ajatuksia oli my\u00f6s mietti\u00e4 kuinka Italian viimeisen 80 vuoden kehityskulut ovat monilla tavoilla olleet samanlaisia kuin muualla l\u00e4nsimaissa(Toisen maailmansodan j\u00e4lkeinen sekaannus, 50-70-lukujen huima talouskasvu, kaupungistuminen, \u00e4\u00e4rivasemmiston nousu ja tuho, deindustrialisaatio, maahanmuutto, populismin nousu), mutta omilla paikallismausteilla.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Jatkoin Euroopan l\u00e4hihistoriaan perehtymist\u00e4 brittihistorioitsija John Footin kirjalla The Archipelago: Italy Since 1945(2018). Italia on Euroopan merkitt\u00e4vimpi\u00e4 maita, joka toisaalta on j\u00e4\u00e4nyt Saksan, Britannian ja…<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[3],"tags":[10,9,12,8,13],"class_list":["post-21","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirja","tag-1900-luku","tag-etela-eurooppa","tag-eurokriisi","tag-italia","tag-populismi"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/21","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=21"}],"version-history":[{"count":9,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/21\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":120,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/21\/revisions\/120"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=21"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=21"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=21"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}