{"id":1687,"date":"2025-04-26T15:19:00","date_gmt":"2025-04-26T15:19:00","guid":{"rendered":"https:\/\/www.polipolina.com\/?p=1687"},"modified":"2025-04-26T15:20:23","modified_gmt":"2025-04-26T15:20:23","slug":"unkarin-historia-katkennut-silta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/2025\/04\/26\/unkarin-historia-katkennut-silta\/","title":{"rendered":"Unkarin historia – Katkennut silta"},"content":{"rendered":"\n

Kirjastosta tarttui Euroopan historian hyllyst\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 kertaaa her\u00e4telainana Attila Cserkokin<\/strong> kirja Katkennut Silta- Unkarin unohdettu historia<\/strong>. En kiinnitt\u00e4nyt tarkemmin huomiota, silm\u00e4ilin vain takakannen ja ajattelin, ett\u00e4 kaipa sit\u00e4 voisi lukea kirjan Unkarin historiastakin. Varsinkin kun itsell\u00e4ni on kuitenkin varsin pintapuolinen k\u00e4sitys Unkarin ja sen nykyorbanistoja hiert\u00e4vist\u00e4 kipupisteist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"Unkarin\n\t\t\t\n\t\t\t\t\n\t\t\t<\/svg>\n\t\t<\/button><\/figure>\n\n\n\n

Tiivistelm\u00e4<\/h3>\n\n\n\n

Kirja alkaa lyhyell\u00e4 suomentajan esipuheella, jossa k\u00e4yd\u00e4\u00e4n l\u00e4pi Unkarin historiaa. Toinen kappale on itse Csernokin esipuhe, jossa h\u00e4n kuvaa lyhyesti omaa sukuhistoriaansa ja el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 varhaisia vuosia. Sitten alkavat kirjan ehk\u00e4 mehukkaimmat sis\u00e4ll\u00f6t, jossa aihettaaan kiistatta tunteva ja sen my\u00f6s kokenut kirjoittajamme suomii kovin sanoin suurta osaa Unkarin historiasta ja sen hahmoista 10:n kappaleen verran. Luku II kuvaa Unkarin varhaisempaa historiaa, sen historiaa osana Hambsburgien imperiumia, lopulta ensimm\u00e4ist\u00e4 maailmansotaa ja Triannonin rauhaa. Kappale II kuvaa kattavasti 1920-luvulta l\u00e4htien Horthyn fasistista hallintoa, Unkaria toisessa maailmansodassa ja holokaustia. Luku III on edellisi\u00e4 lyhyempi kuvaus Unkarin toisen maailmansodan j\u00e4lkeisist\u00e4 varhaisemmista sosialistisista vuosista. Luku on IIII on taas pidempi ja ehk\u00e4 omassa mieless\u00e4ni kontroverisaalein keskittyen 1956 tapahtumiin ja melko kriittisell\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmalla unkarilaisiin. <\/p>\n\n\n\n

Kappaleet VI-VII kuvaavat sosialistien Unkarin, tuon it\u00e4blokin ”iloisimman parakin” el\u00e4m\u00e4\u00e4 50-luvun j\u00e4lkipuolelta 1980-luvun alkuun ja kirjoittajamme ammatillista nousua hallinnon hierarkiassa ja lopulta turhautumista tehottomaan hallintoon. Lopulta h\u00e4n l\u00e4htee Brasiliaan ja tekee reilu 50-vuotiaasta alkaen parinkymmenen vuoden melko onnistuneen liikemiesuran Riossa, joskaan ei unohda Unkaria ja t\u00e4st\u00e4 kertoo kirjan viimeinen kappale.<\/p>\n\n\n\n

Unkarin pidempi historia ja Triannon<\/h3>\n\n\n\n

Kirjoittajamme syntyi 1929 eli vuosikymmen Triannonin j\u00e4lkeen, mutta omaa henkik\u00f6historiaansa koskettavien aiheiden ohella h\u00e4n suomii my\u00f6s Unkarin varhaismpaa historiaa, esitt\u00e4en kuinka Unkarin varhaisesta yhten\u00e4isyydest\u00e4 on esitetty varsin liioiteltuja n\u00e4k\u00f6kulmia. Eri kuninkaat ja herrat eiv\u00e4t esimerkiksi kyenneeet tekem\u00e4\u00e4n yhteisty\u00f6t\u00e4 aitoa ottomaanien uhkaa vastaan. Hieman liikaa feodaaliaikaa haikailevat suurtilalliset eiv\u00e4t olleet eturintamassa modernisoimassa maata ja 1700-luvulta alkaen Unkari j\u00e4i viel\u00e4 enemm\u00e4n L\u00e4nsi-Eurooppa j\u00e4lkeen. Herrojen v\u00e4hemmistokansoihin kohdistuneen sorron ohella h\u00e4n my\u00f6s muistaa, ett\u00e4 k\u00f6yhempi\u00e4 perusunkarilaisiakin sorrettiin melkeinp\u00e4 samalla mitalla.<\/p>\n\n\n\n

Minua kiinnostavalla tavalla kirjoittajamme kiinnitt\u00e4\u00e4 my\u00f6s huomiota demograafisiin faktoihin. 1700-luvun lopulla Unkarin kuningaskunnassa vain 30-35% v\u00e4est\u00f6st\u00e4 oli unkarilaisia. Suureen sotaan l\u00e4htiess\u00e4 koko It\u00e4valta-Unkarin valtakunnasta 46% oli slaaveja ja unkarilasia vain noin 20%, ja jos juutalaiset miinustettiin, niin viel\u00e4 hieman v\u00e4hemm\u00e4n. Cserkok my\u00f6s huomauttaa, ett\u00e4 It\u00e4valta-Unkari tai edes Unkari olisi saattanut voida irtautua sodasta hieman aiemmin ja s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 enemm\u00e4n joitain alueita itsell\u00e4\u00e4n. Unkarin oikeiston katkeroittaneessa Triaonnin rauhassakin olisi voinut toimia n\u00f6yremmin, yritt\u00e4en saada joitain pieni\u00e4 raja-alueita osaksi Unkaria, mutta Cserkokin n\u00e4kemyksen mukaan Unkarin toimija vain paasasi tarpeettomalla innolla omaa n\u00e4kemyst\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Unkari toisessa maailmansodassa ja holokaustissa<\/h3>\n\n\n\n

Unkari oli monien joukossa yksi maita, joka maailmansotien v\u00e4lisen\u00e4 aikana suuntautui kohti fasisimia, mutta ehk\u00e4 keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 selvemmin. Cserkok antaakin aika tekstiss\u00e4\u00e4n aika t\u00e4yslaidallisen Mikl\u00f3s Horthy kauden Unkarin fasismille. Toisen maailmansodan unkarilaisista tragedioista h\u00e4n nostaa esiin erityisesti kolme.<\/p>\n\n\n\n

Ensimm\u00e4isen\u00e4 h\u00e4n mainitsee kuinka Triannonin ”h\u00e4pe\u00e4rauhan” katkeroittamat unkarilaiset l\u00e4htiv\u00e4t innokkaina apajille kun Natsi-Saksa alkoi muodostaa uuttaa Eurooppa. Tsekkoslovakian miehityksen j\u00e4lkeen Unkari sai ensin Slovakian etel\u00e4osia(1938) ja sitten nykyisen Ukrainan Taka-Karpatian(1939). Toisena laajennuksena tuli Pohjois-Transilvania Romanialta(1940). Kolmantena ja viimeisen\u00e4 laajennuksena tuli Novi Sadin ymp\u00e4rist\u00f6 Jugoslavialta(1941). Triannnonin katkeroittamat unkarilaiset tulivat Cserkok n\u00e4kymyksen mukaan paikalle aikaalailla herraskansan elkein. Alempia kansoja ei tietenk\u00e4\u00e4n kohdeltu kunnioittavasti, mutta kirjoittajamme mukaan paikalliset unkarilaisetkaan eiv\u00e4t aina saaneet parasta mahdollista kohtelua \u00c4it\u00e4-Unkarista tulleilta miehitt\u00e4jilt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"Unkarin\n\t\t\t\n\t\t\t\t\n\t\t\t<\/svg>\n\t\t<\/button><\/figure>\n\n\n\n

Natsi-Saksa tarvitsi liittolaisiltaan enemm\u00e4n tukea kun 1941 aikana Neuvostoliittoa ei oltu saatu heti polvilleen. Saksalaiset vaativat liittolaisiltaan enemm\u00e4n apuja it\u00e4rintamalle. N\u00e4in syntyi Unkarin 2. armeija, joka l\u00e4hetettiin vuonna 1942 osaksi Saksan kes\u00e4rintaman hy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4 (operaatio Sininen). Heid\u00e4t sijoitettiin Don-joen <\/strong>varrelle suojaamaan Saksan armeijan pohjoista sivustaa \u2013 eli Stalingradin taistelua tukemaan. Unkarin 2. armeija oli huonosti varustettu. Tammikuussa 1943 <\/strong>Neuvostoliiton Voroone\u017ein rintama <\/strong>murskasi unkarilaisten linjat Ostrogo\u017esk\u2013Rosso\u0161-hy\u00f6kk\u00e4yksess\u00e4. Tulos oli katastrofaalinen:Unkarin 2. armeijasta, noin 200 000 miehest\u00e4, 50 000\u201380 000 kuoli.<\/p>\n\n\n\n

\"Unkari\n\t\t\t\n\t\t\t\t\n\t\t\t<\/svg>\n\t\t<\/button><\/figure>\n\n\n\n

Kolmas tragdia oli holokausti…Unkarissa oli kirjoitettu antisemitistisi\u00e4 lakeja jo 1920 eik\u00e4 juutalaisia todellakaan oltu kohdeltu maassa erityisen hyvin. T\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 Unkari oli ollut juutalaisvastaisuudessa natseja edell\u00e4. Toisaalta meni pitk\u00e4\u00e4n ennen kuin holokausti l\u00e4hti kovimmalla voimallaan Unkarissa k\u00e4yntiin. Lopulta 1944 se tehtiin sitten kuitenkin viimeisen p\u00e4\u00e4lle tehokkaasti ja Unkarin parisataatuhansinen juutalaisv\u00e4est\u00f6 tapettiin tehokkaasti muutamissa kuukausissa. <\/p>\n\n\n\n

Kommunistinen unkari 1956<\/h3>\n\n\n\n

Kirjoittajamme k\u00e4rsi unkarilaisten tapaan sotien aikana ja sen j\u00e4lkeisin\u00e4 vuosina, mutta ei tyk\u00e4nnyt Horthysta ja my\u00f6s ymm\u00e4rsi, ett\u00e4 Unkarin herraskansan h\u00e4vi\u00f6 toi v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 my\u00f6s ik\u00e4vi\u00e4 asioita. Puna-armeija n\u00e4ytt\u00e4ytyi useille miehitt\u00e4j\u00e4n\u00e4 ja raiskaajana, mutta joillekin my\u00f6s vapauttajana. Kommunistien valtaannousun j\u00e4lkeen seurasi M\u00e1ti\u00e1s R\u00e1kosin stalinistisella kaudella (1945\u20131956) kostoa, vankileirej\u00e4 ja teloituksia. Maareformilla maata my\u00f6s jaettiin maattomille, mutta monet entiset s\u00e4\u00e4tyl\u00e4iset k\u00f6yhtyiv\u00e4t<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittajamme ehk\u00e4 kontroversiaalein, tai ainakin omissa silmiss\u00e4ni kommmenti oli Nagyn kritisointi sek\u00e4 unkarilaisten ylioptimistinen n\u00e4k\u00f6kulma, ett\u00e4 kommunistinen hallinto voitaisiin kokonaan kaataa, eik\u00e4 Neuvostoliitto reagoisi t\u00e4h\u00e4n 1956. Csernok mu\u00f6d katsoo, ett\u00e4 ulkomaiset radiokanavat lietsoivat kapinaa ja ett\u00e4 Yhdysvallat k\u00e4ytti Unkarin kriisi\u00e4 hyv\u00e4kseen kommunistien vastaiseen propagandaan, vaikkei puuttunut tilanteeseen aseellisesti. Csernok kyseenalaistaa vuoden 1956 tapahtumien luonteen. H\u00e4n uskoo, ett\u00e4 jos Imre Nagy olisi saanut jatkaa uudistusohjelmaansa rauhassa, vuoden 1956 verenvuodatusta olisi voitu v\u00e4ltt\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Gulassikomunnismi ja It\u00e4-Euroopan iloisin parakki<\/h3>\n\n\n\n

Unkari oli historiallisesti vauraampi kuin Ven\u00e4j\u00e4, Romania ja Balkan ja se antoi hieman mukavammat l\u00e4ht\u00f6kohdat sosialismin alla el\u00e4miseen kuin jossain muualla. Traagisen 1956 vuoden ja sen v\u00e4litt\u00f6mien j\u00e4lkilaineiden j\u00e4lkeen Unkari kuitenkin muodostui puheessa usein ”It\u00e4blokin iloisimmaksi parakiksi. Csernok my\u00f6s puolustaa J\u00e1nos K\u00e1d\u00e1rria. 1960-luvulla Unkari koki toivon kauden verrattuna ankaraan 1950-lukuun: vaikka maa pysyi tiukasti Neuvostoliiton otteessa, arkiel\u00e4m\u00e4ss\u00e4 oli enemm\u00e4n vapautta, esimerkiksi maatalouden yksityispalstoilla ja l\u00e4nsiyhteyksiss\u00e4. T\u00e4t\u00e4 alettiin kutsua gulassikommunismiksi. Csernokin mukaan K\u00e1d\u00e1r hy\u00f6dynsi Unkarin rajalliset mahdollisuudet hyvin ja ansaitsee tulla mainituksi valtiomiehen\u00e4, vaikka T\u0161ekkoslovakian miehitys 1968 jarrutti h\u00e4nen uudistusohjelmiaan.<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittajamme loi tuona aikana se menestyksekk\u00e4\u00e4n uran Unkarin tilastokeskuksessa ja sittemin talousministeri\u00f6iss\u00e4 yritt\u00e4en tuoda hienovaraisesti lis\u00e4\u00e4 markkinatalouden elementtej\u00e4 Unkarin talouteen siin\u00e4 varovaisesti onnistuen, mutta alkaen ly\u00f6d\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n yh\u00e4 enenmm\u00e4n sein\u00e4\u00e4n 70-luvun aikana ja tuon j\u00e4lkeen h\u00e4n lopetti uransa talousminister\u00f6iss\u00e4 ja yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n ratkaisuna l\u00e4hti Brasiliaan, jossa teki semimenestyksekk\u00e4\u00e4n uran yritysjohtajana Riossa.<\/p>\n\n\n\n

Yhteenveto<\/h3>\n\n\n\n

Kirja oli suurelta osin melko helppolukuinen ja ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4hk\u00f6 tiivistys Unkarin historiasta, jossa kirjoittajan omat n\u00e4k\u00f6kulmat tulivat my\u00f6s selv\u00e4sti ensiin. En sanoisi akateemisimmaksi tai puolueettomammaksi yhteenvedoksi unkarilaisesta historiasta, mutta t\u00e4m\u00e4 oli mielest\u00e4ni ihan mielenkiintoinen ja osittain viihdytt\u00e4v\u00e4kin tiivistys Unkarin historiasta kunhan ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 kirjoittajan vahvan henkil\u00f6kohtaisen tulokulman.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kirjastosta tarttui Euroopan historian hyllyst\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 kertaaa her\u00e4telainana Attila Cserkokin kirja Katkennut Silta- Unkarin unohdettu historia. En kiinnitt\u00e4nyt tarkemmin huomiota, silm\u00e4ilin vain takakannen ja ajattelin,…<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_customify_content_layout":"","_customify_sidebar":"","_customify_page_header_display":"default","_customify_disable_header":"","_customify_disable_header_top":"","_customify_disable_header_main":"","_customify_disable_header_bottom":"","_customify_disable_page_title":"","_customify_disable_content_vertical_padding":"","_customify_disable_footer_top":"","_customify_disable_footer_main":"","_customify_disable_footer_bottom":"","_customify_breadcrumb_display":"","_customify_header_transparent_display":"","footnotes":""},"categories":[3],"tags":[54,5,14,15,51,83],"class_list":["post-1687","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirja","tag-fasismi","tag-ita-eurooppa","tag-keski-eurooppa","tag-kommunismi","tag-nationalismi","tag-unkari"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1687","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1687"}],"version-history":[{"count":28,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1687\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1962,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1687\/revisions\/1962"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1687"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1687"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1687"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}