{"id":1631,"date":"2025-04-18T14:34:08","date_gmt":"2025-04-18T14:34:08","guid":{"rendered":"https:\/\/www.polipolina.com\/?p=1631"},"modified":"2025-04-18T14:34:08","modified_gmt":"2025-04-18T14:34:08","slug":"supermacy","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/2025\/04\/18\/supermacy\/","title":{"rendered":"Supermacy &#8211; ChatGPT ja teko\u00e4lyn lyhyt historia"},"content":{"rendered":"\n<p><strong>Olen ollut pitk\u00e4\u00e4n jossain m\u00e4\u00e4rin kiinnostunut teko\u00e4lyst\u00e4.<\/strong> Ei minulla toki ole mit\u00e4\u00e4n l\u00e4hellek\u00e4\u00e4n asiantuntijatason tiet\u00e4myst\u00e4 aiheesta, mutta olen kiinnostuneena seuraillut kehityst\u00e4 \u2013 aina vuosikymmenen takaisista Coursera-kurssien aloituksista ChatGPT:n lanseeraukseen ja nyt muihin tuoreempiin suuriin kielimalleihin. T\u00e4m\u00e4n takia otin sitten luettavakseni tuoreehkon Parmy Olsonin kirjan <em>Supermacy \u2013 AI, ChatGPT, and the Race that Will Change the World<\/em>, jonka muun muassa <a href=\"https:\/\/www.ft.com\/content\/66753879-fcb9-4baf-a1d7-7790439255f2\"><strong>Financial Times <\/strong>valitsi viime vuoden parhaaksi bisneskirjaksi<\/a>.<\/p>\n\n\n<div class=\"wp-block-image\">\n<figure class=\"aligncenter size-large is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"768\" height=\"1024\" src=\"https:\/\/www.polipolina.com\/wp-content\/uploads\/2025\/04\/1000004442-768x1024.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1724\" style=\"width:271px;height:auto\" srcset=\"https:\/\/www.polipolina.com\/wp-content\/uploads\/2025\/04\/1000004442-768x1024.jpg 768w, https:\/\/www.polipolina.com\/wp-content\/uploads\/2025\/04\/1000004442-225x300.jpg 225w, https:\/\/www.polipolina.com\/wp-content\/uploads\/2025\/04\/1000004442-1152x1536.jpg 1152w, https:\/\/www.polipolina.com\/wp-content\/uploads\/2025\/04\/1000004442-1536x2048.jpg 1536w, https:\/\/www.polipolina.com\/wp-content\/uploads\/2025\/04\/1000004442-scaled.jpg 1920w\" sizes=\"auto, (max-width: 768px) 100vw, 768px\" \/><\/figure>\n<\/div>\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Tiivistelm\u00e4<\/h3>\n\n\n\n<p>Kirja seuraa teko\u00e4lyn kehityst\u00e4 noin viimeisen 15 vuoden ajalta. Alkup\u00e4\u00e4n kappaleet keskittyv\u00e4t kahteen alan suureen hahmoon: Sam Altmaniin ja Demis Hassabisiin. My\u00f6hemmin tarkastellaan laajemmin heid\u00e4n perustamiensa yritysten, OpenAI:n ja DeepMindin, matkaa niche-toimijoista nykyiseen teko\u00e4lyhuumaan. Matkan varrella vilahtavat my\u00f6s Piilaakson suurimmat nimet \u2013 kuten Peter Thiel, Elon Musk, Mark Zuckerberg, Sergey Brin, Sundar Pichai ja muut \u2013 joiden roolit teko\u00e4lyn kehityksess\u00e4 sivutaan lyhyesti.<\/p>\n\n\n\n<p>Molempien suurten yritysten tarinassa keskeiseksi nousee jatkuva tasapainottelu: halu tehd\u00e4 jotain merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 ja positiivista maailmassa, mutta samalla ymm\u00e4rrys siit\u00e4, ettei se onnistu ilman v\u00e4hint\u00e4\u00e4n &#8221;strategista yhteisty\u00f6t\u00e4&#8221; aikamme teknologiaj\u00e4ttien kanssa. Kirjan loppupuolella k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n enemm\u00e4n teko\u00e4lyn nousuun liittyvi\u00e4 eettisi\u00e4 ja moraalisia kysymyksi\u00e4 sek\u00e4 tuoreempia tapahtumia, kuten Anthropicin irtautumista ja Sam Altmanin vuoden 2023 draamaa.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Altman ja Hassabis<\/h3>\n\n\n\n<p><strong>Sam Altman <\/strong>on homoseksuaali ja kotoisin varsin konservatiivisesta St. Louisista. Reportaasien perusteella h\u00e4n vaikuttaa melko sympaattiselta hahmolta. Vaikka h\u00e4nell\u00e4 oli n\u00f6rttej\u00e4 piirteit\u00e4, h\u00e4n oli my\u00f6s sosiaalisesti taitava ja l\u00f6ysi teknologian kautta vapautta \u2013 erityisesti AOL-chathuoneiden kautta. Jo nuorena h\u00e4n tuntui ymm\u00e4rt\u00e4neen verkostoitumisen merkityksen ja sen, miten solmia diilej\u00e4 itse\u00e4\u00e4n vaikutusvaltaisempien ihmisten kanssa.<\/p>\n\n\n\n<p>Stanfordin yliopistossa opiskellessaan pokerista tuli toinen tapa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 paremmin ihmisten k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4. Altman tutustui Paul Grahamiin ja Y Combinatoriin. H\u00e4nen oma startupinsa, Loopt, pyrki yhdist\u00e4m\u00e4\u00e4n varhaisten \u00e4lypuhelimien lokaatiotiedon ja sosiaaliset verkostot hittisovellukseksi. Loopt ei ollut mik\u00e4\u00e4n j\u00e4ttimenestys, mutta Altman sai sen myynnist\u00e4 miljoonia ja nousi tunnetuksi hahmoksi Piilaaksossa. H\u00e4n p\u00e4\u00e4si my\u00f6s sijoittamaan Y Combinatorin kautta yrityksiin, kuten sittemmin menestyneet Reddit ja Asana.<\/p>\n\n\n\n<p>Altman vietti Piilaakson mittapuulla oudon v\u00e4livuoden, jonka aikana h\u00e4nen kiinnostuksensa teko\u00e4lyyn kasvoi. Graham pyysi h\u00e4net lopulta Y Combinatorin vet\u00e4j\u00e4ksi, jolloin Altman p\u00e4\u00e4si todelliselle n\u00e4k\u00f6alapaikalle seuraamaan uusia startup-ideoita. V\u00e4hitellen h\u00e4nen kiinnostuksensa siirtyi populaarisovelluksista kunnianhimoisempiin yritt\u00e4jiin. Altman on my\u00f6s meditoinnin puolestapuhuja, ja kirjassa h\u00e4nt\u00e4 verrataan siihen ajatukseen, ett\u00e4 meditoinnin kautta voi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ettei ihmisell\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole mit\u00e4\u00e4n &#8221;ydinitse\u00e4&#8221; \u2013 aivan kuten teko\u00e4lyll\u00e4k\u00e4\u00e4n ei ole.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Demis Hassabis<\/strong> puolestaan on kyproksensingaporelaistaustainen britti ja shakin lapsinero, joka shakin kautta innostui my\u00f6s digitaalisista peleist\u00e4. H\u00e4nest\u00e4 tuli pelisuunnittelija, ja h\u00e4n loi vuoden 1994 hittipelin Theme Park. Jo 19-vuotiaana h\u00e4n oli pelifirmansa huipputeht\u00e4viss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Hankalana nerona tunnettu Hassabis l\u00e4hti yrityksest\u00e4 ja yritti pitk\u00e4\u00e4n toteuttaa omaa peli\u00e4\u00e4n Republic: The Revolution, joka julkaistiin lopulta, mutta j\u00e4i flopiksi. N\u00e4iden niin sanottujen hukkaan heitettyjen vuosien j\u00e4lkeen h\u00e4n suuntautui vahvemmin teko\u00e4lyn pariin. H\u00e4nen n\u00e4kemyksens\u00e4 mukaan ei kannata tehd\u00e4 teko\u00e4lyn avulla hyv\u00e4\u00e4 peli\u00e4 \u2013 vaan suoraan hyv\u00e4\u00e4 teko\u00e4ly\u00e4. Peleist\u00e4 ja teko\u00e4lyst\u00e4 kiinnostuneena h\u00e4n alkoi tutkia my\u00f6s ihmisaivoja ja neurotiedett\u00e4. H\u00e4n v\u00e4itteli tohtoriksi neurotieteest\u00e4 vuonna 2005 ja on julkaissut alalta merkitt\u00e4v\u00e4sti siteerattuja tutkimuksia.<\/p>\n\n\n<div class=\"wp-block-image\">\n<figure class=\"aligncenter size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"751\" height=\"395\" src=\"https:\/\/www.polipolina.com\/wp-content\/uploads\/2025\/04\/saml-altman-demis-hassabis.jpg\" alt=\"Teko\u00e4lyperustajat\" class=\"wp-image-1696\" srcset=\"https:\/\/www.polipolina.com\/wp-content\/uploads\/2025\/04\/saml-altman-demis-hassabis.jpg 751w, https:\/\/www.polipolina.com\/wp-content\/uploads\/2025\/04\/saml-altman-demis-hassabis-300x158.jpg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 751px) 100vw, 751px\" \/><\/figure>\n<\/div>\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Deepmind ja ChatGPT<\/h3>\n\n\n\n<p>Demis Hassabis perusti DeepMindin yhdess\u00e4 Mustafa Suleymanin ja Shane Leggin kanssa. Yrityksen ideana oli kunnianhimoinen visio: ratkaistaan ensin \u00e4lykkyys, ja sen avulla kaikki muu. Pian he kuitenkin ymm\u00e4rsiv\u00e4t, ett\u00e4 &#8221;big techill\u00e4&#8221; oli tarvittava teknologinen kapasiteetti, jota teko\u00e4lyn kehitys vaati. Niinp\u00e4 yhteisty\u00f6 teknologiaj\u00e4ttien kanssa alkoi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4lt\u00e4 kompromissilta.<\/p>\n\n\n\n<p>Britanniassa ei ollut tarpeeksi p\u00e4\u00e4omaa, joten Hassabis suuntasi Piilaaksoon ja onnistui hurmaamaan yhden sen erikoisimmista rahoittajista, Peter Thielin, heid\u00e4n jaetun shakkiharrastuksen kautta. Ensimm\u00e4isen\u00e4 Hassabista l\u00e4hestyi Facebook, mutta yhteisty\u00f6 ei toteutunut. My\u00f6hemmin h\u00e4n sai yll\u00e4tt\u00e4en s\u00e4hk\u00f6postin Googlen Larry Pagelta.<\/p>\n\n\n\n<p>Googlella teko\u00e4ly\u00e4 aiemmin kehitt\u00e4nyt Andrew Ng oli jo \u201dottanut luodin\u201d \u2013 h\u00e4n ohjattiin kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n teko\u00e4ly\u00e4 Googlen ydinmainosliiketoiminnan tueksi, mik\u00e4 esti kunnianhimoisempien projektien toteuttamisen. T\u00e4m\u00e4 loi DeepMindille tilaisuuden: kun se lopulta hyv\u00e4ksyi Googlen tarjouksen, Hassabis sai enemm\u00e4n vapautta \u2013 ja nyt h\u00e4nen ei en\u00e4\u00e4 tarvinnut pel\u00e4t\u00e4, ett\u00e4 big tech veisi h\u00e4nen lahjakkaita ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4\u00e4n. P\u00e4invastoin, h\u00e4n pystyi itse rekrytoimaan muualta.<\/p>\n\n\n\n<p>DeepMind houkutteli monia akateemisia huippuja tarjoamalla kovia palkkoja ja mahdollisuuden keskitty\u00e4 teko\u00e4lytutkimukseen. Pelikehitt\u00e4j\u00e4taustansa ansiosta Hassabis my\u00f6s treenasi teko\u00e4ly\u00e4\u00e4n kompleksisten pelien avulla. H\u00e4nen suuri hetkens\u00e4 koitti, kun DeepMindin AlphaGo voitti oikean ihmismestarin. Toisaalta Googlen riippuvuus mainosbisneksest\u00e4 \u2013 varsinkin Larry Pagen l\u00e4hd\u00f6n j\u00e4lkeen \u2013 hillitsi innostusta perustutkimukseen ja kunnianhimoisempiin kokeiluihin.<\/p>\n\n\n\n<p>Sam Altman puolestaan solmi OpenAI:n alkuaikoina yhteisty\u00f6n Elon Muskin kanssa, joka tuolloin vaikutti olevan selke\u00e4sti AI-doomeri. Vuonna 2015 perustettiin OpenAI:n verkkosivusto, ja taustalle saatiin joukko tunnettuja sijoittajia. N\u00e4in varmistettiin, ett\u00e4 teko\u00e4lyn kouluttamiseen tarvittava laskentateho saatiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Tuohon aikaan uskottiin viel\u00e4 vahvasti, ett\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4n suurella datam\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 ja monimutkaisella neuroverkolla saavutetaan l\u00e4pimurto.<\/p>\n\n\n\n<p>Hassabis oli my\u00f6hemmin katkera siit\u00e4, ett\u00e4 useita DeepMindin entisi\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 siirtyi OpenAI:n riveihin. OpenAI onnistui my\u00f6s k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisemmin hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n DeepMindin kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4 transformeria ja sen avulla rakentamaan teknologian, joka lopulta johti ChatGPT:n syntyyn. Teko\u00e4lyn kehitys kuitenkin vaati valtavasti rahaa, ja Altmanin oli lopulta teht\u00e4v\u00e4 yhteisty\u00f6sopimus Microsoftin kanssa. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen OpenAI ja ChatGPT nousivat teko\u00e4lymaailman kiistattomaksi johtajaksi, ohittaen DeepMindin. Viime vuosina kent\u00e4lle on kuitenkin noussut uusia kilpailijoita.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Teko\u00f6lyjen maailma ja moraaliset haasteet<\/h3>\n\n\n\n<p>Teko\u00e4ly on tuonut mukanaan uudenlaisia moraalisia haasteita, jotka voidaan karkeasti jakaa kahteen luokkaan. Toisaalta on pelko teko\u00e4lyst\u00e4, joka joutuu v\u00e4\u00e4riin k\u00e4siin tai alkaa toimia omien, kontrollista karanneiden tavoitteidensa mukaisesti \u2013 mahdollisesti tuottaen jopa eksistentiaalista tuhoa. Tunnettu esimerkki t\u00e4st\u00e4 on ns. <em>paperclip maximizer<\/em> -ajatuskoe.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"585\" src=\"https:\/\/www.polipolina.com\/wp-content\/uploads\/2025\/04\/paper-clip-maximizer-1024x585.webp\" alt=\"Paper clip maximizer\" class=\"wp-image-1832\" srcset=\"https:\/\/www.polipolina.com\/wp-content\/uploads\/2025\/04\/paper-clip-maximizer-1024x585.webp 1024w, https:\/\/www.polipolina.com\/wp-content\/uploads\/2025\/04\/paper-clip-maximizer-300x171.webp 300w, https:\/\/www.polipolina.com\/wp-content\/uploads\/2025\/04\/paper-clip-maximizer-768x439.webp 768w, https:\/\/www.polipolina.com\/wp-content\/uploads\/2025\/04\/paper-clip-maximizer-1536x878.webp 1536w, https:\/\/www.polipolina.com\/wp-content\/uploads\/2025\/04\/paper-clip-maximizer.webp 1792w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p>Toisaalta on arkip\u00e4iv\u00e4isempi, mutta yht\u00e4 lailla vakava huoli teko\u00e4lyn sis\u00e4ist\u00e4mist\u00e4 vinoumista, jotka voivat vaikuttaa meihin kaikkiin jatkuvasti. Karkeana esimerkkin\u00e4 tapaus, jossa teko\u00e4ly luokitteli tummaihoisia ihmisi\u00e4 apinoiksi. Jos teko\u00e4lyn harjoitusaineistossa tietyt ihmisryhm\u00e4t tai ilmi\u00f6t ovat aliedustettuina, j\u00e4rjestelm\u00e4 voi helposti p\u00e4\u00e4ty\u00e4 uusintamaan \u2013 tai jopa vahvistamaan \u2013 ihmismaailman rakenteellisia vinoumia.<\/p>\n\n\n\n<p>Teknologiamaailman kovimmat koodarit, vaikka olisivatkin hyv\u00e4ntahtoisia, eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 aina pid\u00e4 n\u00e4it\u00e4 kysymyksi\u00e4 mieless\u00e4\u00e4n \u2013 tai ainakaan aseta niit\u00e4 korkeimmalle prioriteetille. Pian saatamme my\u00f6s saada lis\u00e4\u00e4 tietoa siit\u00e4, heikent\u00e4\u00e4k\u00f6 laajamittainen teko\u00e4lyn k\u00e4ytt\u00f6 esimerkiksi ty\u00f6muistiamme. Ja jos erilaisia tietoty\u00f6n osa-alueita automatisoidaan nopeasti, on pakko pys\u00e4hty\u00e4 miettim\u00e4\u00e4n kasvavan ty\u00f6tt\u00f6myyden ja taloudellisen eriarvoisuuden riskej\u00e4. Joudumme ehk\u00e4 my\u00f6s kysym\u00e4\u00e4n mik\u00e4 tekee ihmisest\u00e4 &#8221;aidosti&#8221; tietoisen \u2013 toisin kuin teko\u00e4ly? Vai tekeek\u00f6 mik\u00e4\u00e4n? <em>\u201cI am a stochastic parrot, and so r u?\u201d<\/em><\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Yhteenveto<\/h3>\n\n\n\n<p>Kirja kuvaa hyvin, kuinka teko\u00e4ly ja erityisesti suuret kielimallit ovat nousseet megatrendiksi viime vuosina. Se tarjoaa kiinnostavan katsauksen t\u00e4m\u00e4n kehityksen taustaan ja historiaan muutaman keskeisen hahmon \u2013 kuten Sam Altmanin ja Demis Hassabiksen \u2013 kautta. Teos on varmasti mielenkiintoinen lukukokemus kenelle tahansa, joka on kiinnostunut teko\u00e4lyst\u00e4 tai Piilaakson dynamiikasta.<\/p>\n\n\n\n<p>Kirjalla on ehdottomasti ansionsa. Henkil\u00f6kohtaisesti odotin kuitenkin viel\u00e4 hieman enemm\u00e4n \u2013 aihe on superajankohtainen ja kirja on valittu <em>Financial Timesin<\/em> vuoden bisneskirjaksi, joten odotukset olivat korkealla.<\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Olen ollut pitk\u00e4\u00e4n jossain m\u00e4\u00e4rin kiinnostunut teko\u00e4lyst\u00e4. Ei minulla toki ole mit\u00e4\u00e4n l\u00e4hellek\u00e4\u00e4n asiantuntijatason tiet\u00e4myst\u00e4 aiheesta, mutta olen kiinnostuneena seuraillut kehityst\u00e4 \u2013 aina vuosikymmenen takaisista&hellip;<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[3],"tags":[82,66,81,39],"class_list":["post-1631","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirja","tag-chatgpt","tag-piilaakso","tag-tekoaly","tag-usa"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1631","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1631"}],"version-history":[{"count":55,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1631\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1833,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1631\/revisions\/1833"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1631"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1631"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1631"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}