{"id":1565,"date":"2025-04-10T13:12:12","date_gmt":"2025-04-10T13:12:12","guid":{"rendered":"https:\/\/www.polipolina.com\/?p=1565"},"modified":"2025-04-10T13:12:12","modified_gmt":"2025-04-10T13:12:12","slug":"paluu-lembergiin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/2025\/04\/10\/paluu-lembergiin\/","title":{"rendered":"Paluu Lembergiin &#8211; Lviv, rikokset ihmisyytt\u00e4 vastaan ja kansanmurha"},"content":{"rendered":"\n<p>Hetken tauon j\u00e4lkeen sain tartuttua kirjaan ja luettua sen loppuun. Kirjastosta tarttui mukaani Philippe Sandsin teos <strong>Paluu Lembergiin \u2013 Kansanmurha ja rikos ihmisyytt\u00e4 vastaan \u2013 k\u00e4sitteiden juurilla<\/strong>. Kirja on ollut pitk\u00e4\u00e4n lukulistallani, muistan hypistelleeni sit\u00e4 useaan otteeseen kirjakaupoissa ja kirjastoissa, mutta nyt tartuin tiiliskiveen liepeest\u00e4 ja aloitin lukemisen. Ja onneksi aloitin. Kirja on tiiliskivim\u00e4isyydest\u00e4\u00e4n ja aiheiden raskaudesta sek\u00e4 akateemisesta luonteestaan huolimatta yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n helppolukuinen ja viihdytt\u00e4v\u00e4.<\/p>\n\n\n<div class=\"wp-block-image\">\n<figure class=\"aligncenter size-large is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"768\" height=\"1024\" src=\"https:\/\/www.polipolina.com\/wp-content\/uploads\/2025\/04\/1000004436-2-768x1024.jpg\" alt=\"Paluu Lembergiin\" class=\"wp-image-1614\" style=\"width:334px;height:auto\" srcset=\"https:\/\/www.polipolina.com\/wp-content\/uploads\/2025\/04\/1000004436-2-768x1024.jpg 768w, https:\/\/www.polipolina.com\/wp-content\/uploads\/2025\/04\/1000004436-2-225x300.jpg 225w, https:\/\/www.polipolina.com\/wp-content\/uploads\/2025\/04\/1000004436-2-1152x1536.jpg 1152w, https:\/\/www.polipolina.com\/wp-content\/uploads\/2025\/04\/1000004436-2-1536x2048.jpg 1536w, https:\/\/www.polipolina.com\/wp-content\/uploads\/2025\/04\/1000004436-2-scaled.jpg 1920w\" sizes=\"auto, (max-width: 768px) 100vw, 768px\" \/><\/figure>\n<\/div>\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Tiivistelm\u00e4<\/h3>\n\n\n\n<p>Kirjan otsikon mukaisesti teoksessa k\u00e4yd\u00e4\u00e4n l\u00e4pi k\u00e4sitteiden &#8221;kansanmurha&#8221; ja &#8221;rikos ihmisyytt\u00e4 vastaan&#8221; historiallista taustaa ja holokaustia, mutta hyvin mukaansatempaavasti. Kirja keskittyy erityisesti muutamiin p\u00e4\u00e4henkil\u00f6ihin. Tarinaa 1900-luvun alun It\u00e4-Euroopasta, holokaustista ja sen j\u00e4lkimainingeista kerrotaan voimakkaasti n\u00e4iden hahmojen el\u00e4m\u00e4ntarinoiden kautta. Lukijana p\u00e4\u00e4tyy my\u00f6s yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4lle tutkimusmatkalle kirjoittajan kanssa, kun sivuilla seuraa h\u00e4nen yrityst\u00e4\u00e4n j\u00e4ljitt\u00e4\u00e4 erilaisten tiedonmurujen kautta ihmisi\u00e4 ymp\u00e4ri maailmaa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4kseen kirjansa p\u00e4\u00e4hahmoja paremmin.<\/p>\n\n\n\n<p>Kirjan nimess\u00e4 oleva Lemberg viittaa nykyiseen Lvivin kaupunkiin. Kirjan nelj\u00e4 p\u00e4\u00e4henkil\u00f6\u00e4 ovat:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Kirjoittajan juutalainen id\u00e4st\u00e4 Wieniin ja sittemmin Pariisiin muuttanut isois\u00e4 <strong>Leo<\/strong><\/li>\n\n\n\n<li>Juutalainen Lviviss\u00e4 opiskellut juristi <strong>Hersch Lauterpacht<\/strong>, joka loi k\u00e4sitteen &#8221;rikos ihmisyytt\u00e4 vastaan&#8221;<\/li>\n\n\n\n<li>Toinen juutalainen Lviviss\u00e4 opiskellut juristi <strong>Raphael Lemkin<\/strong>, joka loi k\u00e4sitteen &#8221;kansanmurha&#8221;<\/li>\n\n\n\n<li><strong>Hans Frank<\/strong>, kuuluisa juristi ja natsipuolueen palveluksessa toiminut Puolan kenraalikuvermentin johtaja.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Lviv ja 1900-luvun juutalaisuuus sek\u00e4 diaspoira<\/h3>\n\n\n\n<p>Kirja alkaa kuvauksella Lembergist\u00e4, tai Lw\u00f3wista, tai Lvivist\u00e4 \u2013 miten sit\u00e4 on milloinkin kutsuttu. Lemberg oli osa It\u00e4valta-Unkaria ja Natsi-Saksaa, Lw\u00f3w osa Puolaa ja Lviv Neuvostoliiton sek\u00e4 Ukrainan aikana. It\u00e4-Euroopan syd\u00e4mess\u00e4 sijaitseva kaupunki toimii my\u00f6s mielenkiintoisena esimerkkin\u00e4 koko alueen monimutkaisille v\u00e4est\u00f6nvaihdoille ja identiteettien muutoksille (ks. <strong><a href=\"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/2024\/09\/10\/hyvasti-ita-eurooppa\/\" data-type=\"post\" data-id=\"36\">Goodbye, Eastern Europe<\/a><\/strong>).<\/p>\n\n\n\n<p>Kirjoittajan oma isois\u00e4 Leo ei kuitenkaan vaikuttanut Lviviss\u00e4, vaan syntyi pikkukaupunki Zolkiewissa (nyky\u00e4\u00e4n \u017dovkva ja osa Ukrainaa), kyll\u00e4kin aivan Lvivin l\u00e4hell\u00e4. Se oli 1900-luvun alussa esimerkki yhdest\u00e4 niist\u00e4 lukuisista Puolan, Ukrainan ja Valko-Ven\u00e4j\u00e4n alueen pikkukaupungeista, joissa oli suuri juutalaisv\u00e4est\u00f6. Isois\u00e4 Leo kuitenkin muutti jo teini-ik\u00e4isen\u00e4 Wieniin, menetetty\u00e4\u00e4n merkitt\u00e4v\u00e4n osan sukulaisistaan ensimm\u00e4isess\u00e4 maailmansodassa. Leo vietti parisenkymment\u00e4 vuotta Wieniss\u00e4 nousten mukavan keskiluokkaiseksi viinantislaaja-yritt\u00e4j\u00e4ksi, mutta p\u00e4\u00e4tyi Anschlusiin liittyviss\u00e4 j\u00e4lkimainingeissa pakenemaan pikkulapsensa kanssa Pariisiin. Naimisiin Leo meni vain vajaa vuosi ennen Anschlusia.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"945\" height=\"346\" src=\"https:\/\/www.polipolina.com\/wp-content\/uploads\/2025\/04\/Ita-Euroopan-juutalaiset.jpg\" alt=\"It\u00e4-Euroopan juutalaiset\" class=\"wp-image-1634\" srcset=\"https:\/\/www.polipolina.com\/wp-content\/uploads\/2025\/04\/Ita-Euroopan-juutalaiset.jpg 945w, https:\/\/www.polipolina.com\/wp-content\/uploads\/2025\/04\/Ita-Euroopan-juutalaiset-300x110.jpg 300w, https:\/\/www.polipolina.com\/wp-content\/uploads\/2025\/04\/Ita-Euroopan-juutalaiset-768x281.jpg 768w\" sizes=\"auto, (max-width: 945px) 100vw, 945px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p>Pariisissa Leo onnistui toimimaan juutalaisten maanalaisessa vastarintatoiminnassa ja piilottamaan my\u00f6s lapsensa juutalaiset sukujuuret. Vaimo joutui viett\u00e4m\u00e4\u00e4n paljon pidemp\u00e4\u00e4n aikaa Wieniss\u00e4, mutta lopulta h\u00e4nkin onnistui pakenemaan Pariisiin. Ja hyv\u00e4 niin, koska juuri kukaan muu sukulaisista tai lapsuuden kotikaupungin Zolkiewin juutalaisista ei selvinnyt sodasta. T\u00e4tej\u00e4 ja muita vanhempia sukulaisia rahdattiin muun muassa Theresienstadtiin. Kaikesta t\u00e4st\u00e4 traumatisoitunut isois\u00e4 oli kirjoittajallemme rakas ja l\u00e4heinen, mutta kaikki n\u00e4m\u00e4 tapahtumat olivat selv\u00e4sti j\u00e4tt\u00e4neet j\u00e4lkens\u00e4. Kirjoittajamme mets\u00e4st\u00e4ess\u00e4 elossa olevia eri p\u00e4\u00e4hahmojen sukulaisia, n\u00e4kyy my\u00f6s It\u00e4-Euroopan sodan j\u00e4lkeinen diaspora. Pariisin, Lontoon ja Wienin ohella kirjassa mets\u00e4stet\u00e4\u00e4n johtolankoja my\u00f6s muun muassa Yhdysvalloissa ja Tel Avivissa.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Lauterpacht vs Lemin &#8211; Kansanmurha vs. rikokset ihmisyytt\u00e4 vastaan<\/h3>\n\n\n\n<p>Hersch Lauterpacht ja Raphael Lemkin olivat kaksi juutalaista, vaatimattomista oloista l\u00e4htenytt\u00e4 miest\u00e4, jotka p\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t Lvivin oikeustieteelliseen ja nousivat arvostetuiksi lakimiehiksi. He onnistuivat v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4\u00e4n holokaustin, samalla kun monet heid\u00e4n l\u00e4heisist\u00e4\u00e4n ja perheenj\u00e4senist\u00e4\u00e4n joutuivat sen uhreiksi. Lauterpacht l\u00e4hti It\u00e4-Euroopasta jo aikaisemmin ja p\u00e4\u00e4tyi Lontooseen, jossa teki uraa arvostettuna lakimiehen\u00e4. Lemkinin pakeneminen oli todellinen pakomatka natsien edetess\u00e4, ja h\u00e4n pakeni Liettuan, Tukholman ja Siperian radan kautta Yhdysvaltoihin.<\/p>\n\n\n\n<p>Lauterpacht syntyi vuonna 1897 Zolkiewissa ja muutti 13-vuotiaana Lviviin. \u00c4lyk\u00e4s poika uppoutui kirjoihin, vaikka ensimm\u00e4inen maailmansota oli k\u00e4ynniss\u00e4. Vuonna 1918 valta kaupungissa vaihtui viikottain, kun puolalaiset ja ukrainalaiset ottivat yhteen, ja juutalaiset seurasivat pelokkaana v\u00e4hemmist\u00f6n\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 tilanteessa vallan vaihtuessa ja eri ryhmien hallitessa, v\u00e4hemmist\u00f6jen oikeudet tulivat my\u00f6s Lauterpachtille mietitt\u00e4v\u00e4ksi. Kaiken kokemansa j\u00e4lkeen Lauterpacht l\u00e4hti Wieniin, joka (vrt. Zweig) oli ensimm\u00e4isen maailmansodan j\u00e4lkeisess\u00e4 kriisiss\u00e4kin Lauterpachtin tapaiselle &#8221;id\u00e4n juutalaiselle&#8221; hieno monikulttuurinen kaupunki. Wienist\u00e4 Lauterpachtin tie vei Lontooseen, jossa h\u00e4n puhui useita kieli\u00e4 sujuvasti, mutta englantia heikosti. H\u00e4n oppi nopeasti, kotiutui ja nousi Britanniassa arvostetuksi juristiksi. H\u00e4n my\u00f6s huolestui natseista ajoissa, yritt\u00e4en ep\u00e4onnistuneesti saada vanhempiaan muuttamaan Britanniaan. Sodan aikana h\u00e4n loi suhteita Amerikkaan ja nousi N\u00fcrnbergin oikeudenk\u00e4ynteihin vaikuttaneeksi juristiksi.<\/p>\n\n\n\n<p>Lemkin syntyi pikkupaikkakunnalla nykyisen Valko-Ven\u00e4j\u00e4n l\u00e4nsiosissa. El\u00e4m\u00e4 oli tasapainottelua juutalaisena Ven\u00e4j\u00e4n ja Puolan v\u00e4liss\u00e4. H\u00e4n oli nuorena lukutoukka, mutta n\u00e4ki my\u00f6s pogromeja. Kieliss\u00e4 lahjakas Lemkin opiskeli Bialystokissa lukiossa ja h\u00e4nen syntym\u00e4paikkansa liitettiin sodan j\u00e4lkeen Puolaan, jolloin h\u00e4nest\u00e4 tuli Lauterpachtin tapaan Puolan kansalainen. H\u00e4n opiskeli Lviviss\u00e4 oikeustiedett\u00e4, ja h\u00e4nen opettajinaan oli monia samoja henkil\u00f6it\u00e4 kuin Lauterpachtilla. H\u00e4n valmistui vuonna 1926 ja l\u00e4hti liikejuristiksi Varsovaan, jossa teki vuosikymmenen menestyksek\u00e4st\u00e4 uraa. H\u00e4n l\u00e4hti kuitenkin pakoon etenevi\u00e4 saksalaisia ja j\u00e4i Puolan jaon my\u00f6t\u00e4 Neuvostoliiton puolelle. Sielt\u00e4 h\u00e4n suuntasi Vilnaan ja sitten Tukholmaan. Tukholmassa odotellessaan Lemkin alkoi ker\u00e4t\u00e4 tietoja Tukholman yritysten haarakonttorien kautta natsien toiminnasta Euroopassa. Lopulta h\u00e4n sai paikan Duken yliopistosta Yhdysvalloista ja suuntasi Moskovan, Siperian ja Tyynenmeren kautta Amerikkaan. Kirjallaan Axis Rule in Occupied Europe h\u00e4n yritti her\u00e4tt\u00e4\u00e4 tietoisuutta natsien toiminnasta, mutta t\u00e4m\u00e4 ei saanut suurta huomiota holokaustin ollessa jo t\u00e4ydess\u00e4 vauhdissa. H\u00e4nen suhteensa Jacksoniin oli my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4. Lemkin yritti voimakkaasti saada kansanmurhan m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n osaksi N\u00fcrnbergin oikeudenk\u00e4yntej\u00e4.<\/p>\n\n\n<div class=\"wp-block-image\">\n<figure class=\"aligncenter size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"599\" height=\"265\" src=\"https:\/\/www.polipolina.com\/wp-content\/uploads\/2025\/04\/Lemkin-ja-juutalaiset-Yhdysvalloissa.jpg\" alt=\"Lemkin ja USA\" class=\"wp-image-1637\" srcset=\"https:\/\/www.polipolina.com\/wp-content\/uploads\/2025\/04\/Lemkin-ja-juutalaiset-Yhdysvalloissa.jpg 599w, https:\/\/www.polipolina.com\/wp-content\/uploads\/2025\/04\/Lemkin-ja-juutalaiset-Yhdysvalloissa-300x133.jpg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 599px) 100vw, 599px\" \/><\/figure>\n<\/div>\n\n\n<p>N\u00e4ill\u00e4 Lviviss\u00e4 opiskelleill\u00e4 juutalaisjuristeilla oli omat osittain kesken\u00e4\u00e4n kilpailevat k\u00e4sitteens\u00e4 &#8221;kansanmurha&#8221; ja &#8221;rikokset ihmissyytt\u00e4 vastaan&#8221;, jolle he l\u00e4htiv\u00e4t k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n natsien tekemisi\u00e4. Keskeisimp\u00e4n\u00e4 erona ehk\u00e4 oli, ett\u00e4 kohdistuitko rikos yksil\u00f6\u00e4 vai ryhm\u00e4\u00e4 vastaan. Lauterpachtin rikos ihmisyytt\u00e4 vastaan nousu kuitenkin N\u00fcrnbergiss\u00e4 kansanmurhaa merkityksellisemm\u00e4ksi. Molemmat olivat kuitenkin kansainv\u00e4lisen oikeuden synnyn merkitt\u00e4vimpi\u00e4 perustajaisi\u00e4. Kielt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 nyt 2025, 80-vuotta my\u00f6hemmin t\u00e4m\u00e4n hetken maailmantapahtumien keskell\u00e4 alkaa v\u00e4h\u00e4n olla fiilis, ett\u00e4 mik\u00e4k\u00f6h\u00e4n kansainv\u00e4lisen oikeuden mahdollisuudet tulevaisuudessa?<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Frank, Puola, holokausti ja N\u00fcrnberg<\/h3>\n\n\n\n<p>Kirjan nelj\u00e4s p\u00e4\u00e4henkil\u00f6 on Hans Frank, joka oli aiemmin itselleni tuntematon natsien merkkihahmo. H\u00e4nell\u00e4 oli ehk\u00e4p\u00e4 pisin ura natsina, mutta h\u00e4nen merkitt\u00e4vimpiin rikoksiinsa kuului toimiminen Puolan kenraalikuvern\u00f6\u00f6rin\u00e4. Frankin el\u00e4m\u00e4\u00e4 valottavat kirjassa h\u00e4nen poikansa kommentit. Poika oli pieni, mutta sen verran vanha, ett\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 oli muistoja el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n Krakovassa sek\u00e4 lopulta N\u00fcrnbergin oikeudenk\u00e4ynnist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Frank syntyi Karlsruhessa vuonna 1900, mutta perhe muutti pian M\u00fcncheniin. H\u00e4n oli liian nuori ensimm\u00e4iseen maailmansotaan, mutta kiinnostui natsipuolueesta jo hyvin pian sen synnyn j\u00e4lkeen. H\u00e4n valmistui juristiksi vuonna 1924 ja puolusti natseja oikeudenk\u00e4ynniss\u00e4 jo 1927. Frank saavutti natsien valtaannousun aikana kuuluisuutta puolustavana asianajajana. H\u00e4nell\u00e4 oli jopa henkil\u00f6kohtaisia suhteita F\u00fchreriin, ja Frank on valokuvissa yhdess\u00e4 Hitlerin kanssa. Natsien valtaannousun j\u00e4lkeen h\u00e4n oli mukana laatimassa N\u00fcrnbergin lakeja, ja Saksan marssiessa Puolaan h\u00e4net nimettiin Puolan kenraalikuvern\u00f6\u00f6riksi.<\/p>\n\n\n<div class=\"wp-block-image\">\n<figure class=\"aligncenter size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"659\" height=\"454\" src=\"https:\/\/www.polipolina.com\/wp-content\/uploads\/2025\/04\/Natsien-puolan-kenraalikuvermentti-2.jpg\" alt=\"Natsien miehitt\u00e4m\u00e4 Puolan kenraalikuvermentti\" class=\"wp-image-1620\" srcset=\"https:\/\/www.polipolina.com\/wp-content\/uploads\/2025\/04\/Natsien-puolan-kenraalikuvermentti-2.jpg 659w, https:\/\/www.polipolina.com\/wp-content\/uploads\/2025\/04\/Natsien-puolan-kenraalikuvermentti-2-300x207.jpg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 659px) 100vw, 659px\" \/><\/figure>\n<\/div>\n\n\n<p>Frank asettui Krakovan Wawelin linnaan ja toimi kuin siirtomaaherrana, mahdollisimman armottomasti riist\u00e4en aluetta. My\u00f6hempien tutkijoiden onneksi h\u00e4n my\u00f6s dokumentoi tekemisi\u00e4\u00e4n hyvin, kirjoihin ja kansiin. Frankin hallittava alue laajeni vuonna 1941, jolloin Lviv ja my\u00f6s Zolkiew tulivat h\u00e4nen valtapiiriins\u00e4. Seuraavan vuoden, 1942 alussa, h\u00e4n ei kuitenkaan l\u00e4htenyt Wannseehen, vaan l\u00e4hetti sinne valtiosihteerins\u00e4 Josef B\u00fchlerin. Vuonna 1942 h\u00e4n piti kuitenkin hyvin dokumentoidun natsistereotypioita tihkuneen puheen Lvivin oopperatalossa. Juutalaisia talteen ker\u00e4nnyt Grosse Aktion toteutettiinkin kaupungissa sitten viikko Lvivin vierailun j\u00e4lkeen.<\/p>\n\n\n\n<p>Historian suurimpien rikosten keskeisen\u00e4 toteuttajana toimineen Frankin henkil\u00f6kohtaisen el\u00e4m\u00e4n kuvailu on my\u00f6s oudossa mielenkiintoisessa ristiriidassa sen kanssa, kuinka h\u00e4n samalla kokoaa linnassaan mahtavan taidekokoelman Da Vinci\u00e4 my\u00f6ten, mutta toisaalta k\u00e4rsii omassa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n rakkauskriiseist\u00e4 rakastajansa ja vaimonsa v\u00e4lill\u00e4 arpoessaan. Lopulta Neuvostoliitto saapui Lviviin hein\u00e4kuussa 1944, ja Frank itse pakeni Krakovasta M\u00fcncheniin vuoden 1945 alussa ven\u00e4l\u00e4isten l\u00e4hestyess\u00e4 kaupunkia. Frank sai kuitenkin ansaitsemansa lopun, kun h\u00e4net hirtettiin ensimm\u00e4isten joukossa N\u00fcrnbergin oikeudenk\u00e4ynniss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Yhteenveto<\/h3>\n\n\n\n<p>Odotin kirjaa sen nimen ja aiheiden perusteella raskassoutuisemmaksi, mutta se oli itse asiassa hyvinkin viihdytt\u00e4v\u00e4. Jos etsii &#8221;yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n kevytt\u00e4 ja viihdytt\u00e4v\u00e4\u00e4&#8221; kirjaa holokaustiin liittyen, mutta pituus ei huoleta, niin t\u00e4m\u00e4 on varsin suositeltava vaihtoehto.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Hetken tauon j\u00e4lkeen sain tartuttua kirjaan ja luettua sen loppuun. Kirjastosta tarttui mukaani Philippe Sandsin teos Paluu Lembergiin \u2013 Kansanmurha ja rikos ihmisyytt\u00e4 vastaan \u2013&hellip;<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[3],"tags":[10,54,5,79,14,80],"class_list":["post-1565","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirja","tag-1900-luku","tag-fasismi","tag-ita-eurooppa","tag-juutalaisuus","tag-keski-eurooppa","tag-ukraina"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1565","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1565"}],"version-history":[{"count":43,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1565\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1692,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1565\/revisions\/1692"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1565"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1565"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1565"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}