{"id":1337,"date":"2025-02-16T09:05:00","date_gmt":"2025-02-16T09:05:00","guid":{"rendered":"https:\/\/www.polipolina.com\/?p=1337"},"modified":"2025-02-22T10:47:47","modified_gmt":"2025-02-22T10:47:47","slug":"arabien-historia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/2025\/02\/16\/arabien-historia\/","title":{"rendered":"Arabien ja arabimaiden historia"},"content":{"rendered":"\n

L\u00e4hi-id\u00e4n kirjojen lukemisprojektissani<\/a><\/strong> nelj\u00e4nneksi kirjaksi valikoitui aihepiiri\u00e4 hyvin laajasti k\u00e4sittelev\u00e4 kirja. Katselin t\u00e4t\u00e4 kirjastohyllyss\u00e4 jo pidemp\u00e4\u00e4n ja mietin, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 voisi olla raskas, mutta hyv\u00e4 kirja t\u00e4h\u00e4n projektiin. Kyseess\u00e4 on brittihistorioitsija Eugene Roganin kirja The Arabs – A history <\/strong>(2009)<\/p>\n\n\n\n

\"\"\n\t\t\t\n\t\t\t\t\n\t\t\t<\/svg>\n\t\t<\/button><\/figure>\n\n\n\n

Tiivistelm\u00e4<\/h2>\n\n\n\n

Kyseess\u00e4 on kunnianhimoinen kirja, jossa arabien historiaa k\u00e4yd\u00e4\u00e4n l\u00e4pi laajassa mittakaavassa. Vaikka teos aloittaa matkansa l\u00e4hes 1000 vuoden takaa, sen varsinainen painopiste on viimeisiss\u00e4 kahdessa vuosisadassa \u2013 ajassa, jolloin ulkoiset vallat ja sis\u00e4iset liikkeet ovat muovanneet arabimaailmaa erityisen voimakkaasti. Kirja k\u00e4sittelee kattavasti erityisesti 1990-lukua, mutta 2000-luvun ensimm\u00e4inen vuosikymmen j\u00e4\u00e4 vain hyvin lyhyen k\u00e4sittelyn varaan. Teos jakautuu intron ja epilogin v\u00e4liin sijoittuviin 14 kappaleeseen<\/p>\n\n\n\n

Introssa k\u00e4yd\u00e4\u00e4n l\u00e4pi lyhyesti l\u00e4pi arabien historia 1500-luvulta 2000-luvun alkuun. Teemana on, ett\u00e4 koko t\u00e4m\u00e4n ajan arabit olleet jossain m\u00e4\u00e4rin alisteisessa asemassa mahtavampien valtojen alla pitk\u00e4\u00e4n alistajana oli Ottomaanien imperiumi. Sittemmin alistajina on n\u00e4hty kuitenkin my\u00f6s Napoleon, Britti-imperiumi ja 1900-luvun loppupuolen Yhdysvallat.<\/p>\n\n\n\n

Arabit 1500-luvulla ottomaanien otteessa<\/h3>\n\n\n\n

Kirjan ensimm\u00e4inen kappale alkaa Syyrian aavikolta 1516, jossa ottomaanit l\u00f6iv\u00e4t mamelukit. Paremman teknologian ja j\u00e4rjest\u00e4yneempi ottomaani-armeija eteni hiljattain uutisissa taas ollutta reitti\u00e4 Alepposta Damaskokseen, jatkaen kuitenkin Kairoon asti. ”Kairon kukistuminen ja siirtyminen osaksi ottomaanien hallintoa oli merkitt\u00e4v\u00e4 historiallinen hetki, sill\u00e4 se symboloi laajemmin arabien syd\u00e4nmaiden asemaa Istanbulin vallan alla.. Vaikka Kairon kukistuminen oli raaka ja v\u00e4kivaltainen oli arabialueiden siirtym\u00e4 uuden vallan alle kuitenkni verrattain helppo. Suhtautuminen alamaisiin oli k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6lllist\u00e4 ja monelta osin arabialueiden el\u00e4m\u00e4n annettiin jatkua entisen kaltaisena. Egypti, Syyria ja Arabian niemimaan l\u00e4nsiosa oli omanlaisensa feodaalisen systeemin alla.<\/p>\n\n\n\n

\"Syyria\n\t\t\t\n\t\t\t\t\n\t\t\t<\/svg>\n\t\t<\/button><\/figure>\n\n\n\n

1500-luvun aikana Ottomaanit laajensivat imperiumia kuitenkin kauemmaksi arabialueille Baghdadiin, Basraan, Jemeniin ja Pohjois-Afrikkaan. Espanjasta pois potkitut arabit olivat osaltaan ihan mieliss\u00e4\u00e4n siit\u00e4, ett\u00e4 ottomaanit tulivat vahvaksi vastavoimaksi kristityille. Toisaalta esimerkiksi Syyrian uskonnolliset v\u00e4hemmist\u00f6t, erityisesti druusit taistelivat viel\u00e4 1600-luvulla pitk\u00e4\u00e4n heille tutussa maastossa menestyksekk\u00e4\u00e4sti ottomaaneja vastaan. Egyptiss\u00e4 taas mameluukit j\u00e4iv\u00e4t vahvaksi paikalliseksi vallank\u00e4ytt\u00e4j\u00e4ksi sultaanin alapuolelle. Istanbulista katsottuna perifeerisemm\u00e4t arabialueet pysyiv\u00e4t osana imperiumia, mutta niill\u00e4 oli kesken\u00e4\u00e4n erilaise suhteet p\u00e4\u00e4kaupunkiin.<\/p>\n\n\n\n

Kirjan toinen kappale avaa 1700-luvun Damaskoksessa toimineen parturin j\u00e4\u00e4mist\u00f6st\u00e4 l\u00f6ytyneill\u00e4 p\u00e4iv\u00e4kirjamerkinn\u00f6ill\u00e4 paikallista el\u00e4m\u00e4\u00e4 Istanbulin valla alla Syyriassa 300 vuotta sitten. Ottomaanihallinto n\u00e4htiin korruptoituneena, mutta my\u00f6s muuten moraaliltaan kyseenalaisena mm. avoimen prostituution takia. Ottomaani-imperiumin n\u00e4k\u00f6kulmasta keskeisimm\u00e4t paikat Istanbulin ulkopuolella olivat Anatolia ja Balkan ja arabialueet tulivat vasta n\u00e4iden j\u00e4lkeen ja siell\u00e4 saattoi olla paikallisia johtajia. N\u00e4ist\u00e4 Istanbulille haastavimpia vastustajia olivat Egyptin Ali Bey ja my\u00f6hemmin Arabian niemimaan wahabistit.<\/p>\n\n\n\n

Napoleon, Muhammed Ali ja reformiyritykset<\/h3>\n\n\n\n

1700-luvun lopulla Ottomaanien valta-asemaa tuli heiluttamaan muuan Napoleon, jonka edess\u00e4 Alexandria antautui tunneissa. Viisi vuotta kest\u00e4nyt ranskalaismiehitys j\u00e4tti alueelle sek\u00e4 valtatyhji\u00f6n, ett\u00e4 monille halun modernisaation ja eurooppalaisen teknologian omaksumiseen. Albanisyntyinen Muhammad Ali pisti t\u00e4m\u00e4n prosessin k\u00e4yntiin Egyptiss\u00e4 yritt\u00e4en teollistua ja mm k\u00e4\u00e4nn\u00e4tt\u00e4\u00e4 erilaisia teknisi\u00e4 ohjekirjoja eurooppalaisista kielist\u00e4. H\u00e4n my\u00f6s halusi ottaa mallia Napoleonin massa-armeijasta, joka ei koostuisi vain pienest\u00e4 sotilasluokasta. Muhammed Ali auttoi aluksi ottomaaneja torjumaan wahhabistien uhkaa, mutta my\u00f6hemmin k\u00e4\u00e4ntyi itse ottomaaneja vastaan. Syyrian Homs ja Aleppo olivat t\u00e4ss\u00e4kin ajassa taistelukentti\u00e4 jossa Egypti haastoi ottomaanit p\u00e4\u00e4tyen lopulta kuitenkin h\u00e4vi\u00e4j\u00e4ksi. Egyptin kunniakas haasto kuitenkin inspiroi my\u00f6s ottomaaneja modernisoitumaan.<\/p>\n\n\n\n

\"Egypti\n\t\t\t\n\t\t\t\t\n\t\t\t<\/svg>\n\t\t<\/button><\/figure>\n\n\n\n

My\u00f6s ottomaanit yrittiv\u00e4t 1800-luvun alkuvuosikymmenten j\u00e4lkeen modernisoitua eurooppalaisilta oppien. 1820-luvulla esim. l\u00e4hetettiin merkitt\u00e4v\u00e4 delegaatti Ranskaan. Armeijan, veronkannon ja joidenkin muidenkin asioiden osalta saatiin uudistuksia niin Tunisissa, Kairossa kuin Istanbulissa. Aitoa modernisoitumistakin tapahtuikin, mutta se my\u00f6s j\u00e4tti Kairon ja Tunisin velkoihin eurooppalaisille pankeille. Eurooppa-insipiraatiossa saatiin kuitenkin olla varovaisia, koska muslimiv\u00e4est\u00f6\u00e4 ei haluttu suuttuu kristinuskoon assosioituvilla asioilla. Tasapainottelua vaati my\u00f6s suhtautuminen paikallisiin uskonnollisiin v\u00e4hemmist\u00f6ihin. Erityisesti paikallisiin kristityihin, joita Euroopan suurvaltojen ei haluttu tulla suojelemaan tai ”suojelemaan”.<\/p>\n\n\n\n

Kolonisaatio ja maailmansotien v\u00e4linen aika<\/h3>\n\n\n\n

Ranska oli saapunut Algeriaan jo 1830-luvulla ja l\u00e4hti sen j\u00e4lkeen hitaasti ja vaiheittain, mutta v\u00e4kivaltaa kaihtamatta laajentamaan aluettaan. Algeria kuten suuri osa kuten osa Pohjois-Afrikkaa oli ottomaaneille imperiumin periferisemp\u00e4\u00e4 aluetta. Istanbulista katsottuna Balkanin kasvava nationalismi oli t\u00e4ss\u00e4 kohtaa suurempi huolen aihe. Pohjois-Afrikan kolonisaatio laajeni kuitenkin vasta 1800-luvun loppupuolella, ja Tunisian sek\u00e4 Egyptin velat eurooppalaisille pankeille antoivat t\u00e4lle lis\u00e4perusteluja. Ranska otti tietysti haltuunsa suuren osan l\u00e4ntist\u00e4 Pohjois-Afrikkaa ja britit miehittiv\u00e4t Egyptin 1882, mutta my\u00f6s Italia h\u00e4\u00e4r\u00e4si Libyassa ja Espanjalla oli pienet alueensa Marokon rajoilla.<\/p>\n\n\n\n

Arabit toivoivat ottomaanien 1800-luvun modernisaatioyritysten tuovan heille lis\u00e4\u00e4 autonomiaa, mutta homma meni oikeastaan p\u00e4invastoin ja keskushallinto vahvistui samalla kun turkin kielt\u00e4 suosittiin arabian kustannuksella. Ensimm\u00e4iseen maailmansotaan tullessa Ottomaanit harkitsivat liittoutumista my\u00f6s ymp\u00e4ryysvaltojen kanssa, mutta p\u00e4\u00e4tyvit\u00e4 keskusvaltojen puolelle, varsinkink koska Ven\u00e4j\u00e4 n\u00e4htiin Mustallamerell\u00e4 vihollisena ja Saksan toivottiin tukevan siin\u00e4, ettei Ottomaani imperiumia nakerrettaisi en\u00e4\u00e4 enemp\u00e4\u00e4. Aivan sodan alussa ottomaanit saivat jopa sotiaallisia voittoja Galliopolissa ja Mesopotamiassa, mutta samaan aikaan ymp\u00e4ryysvallat alkoivat ja tehd\u00e4 suunnitelmia siit\u00e4, miten ottomaani imperiumi lopulta jaettaisiin niiden kesken. Vaikka Egypti l\u00e4\u00e4nitettiin briteille, tuli 1919 vallankumouksen j\u00e4lkeen liian raskaaksi pit\u00e4\u00e4 hallussa ja Egypti itsen\u00e4istyi. Basran Baghdad ja Mosul yhdistettiin yhten\u00e4iseksi Irakikai, jonka britit saivat itselleen. T\u00e4ss\u00e4 oli taustalla my\u00f6s turkkilaisille traumoja j\u00e4tt\u00e4nyt Sykes-Picot diili. 1880-luvulta alkaen sionismin varhaiskylv\u00f6 alkoi my\u00f6s tuoda ensimm\u00e4isi\u00e4 juutalaismuuttoaaltoja Palestiinaan. Jo varhaisessa vaiheessa alueella esiintyi pienimuotoisia v\u00e4kivaltaisuuksia.<\/p>\n\n\n\n

\"\"\n\t\t\t\n\t\t\t\t\n\t\t\t<\/svg>\n\t\t<\/button><\/figure>\n\n\n\n

Britit kuitenkin hallitisvat varsin suurta osaa arabimaista maailmansotien v\u00e4lisen ajan vaikkei heit\u00e4 sinne erityisesti haluttu. Transjordania oli brittien l\u00e4\u00e4nityksist\u00e4 helpoin hallita. Irak oli ehk\u00e4 taloudellisesti menestyksekk\u00e4in ja se itsen\u00e4istyikin jo 1932 ja saavutti asemaa paikkalisena voimatekij\u00e4n\u00e4. Toisen maailmansodan aikana fasistit yrittiv\u00e4t tukea paikallisia arabinationalisteja aiheuttaakseen ongelmia liittoutuneille. Persianlah<\/a><\/strong>delle Britit olivat saapuneet 1800-luvulla ensisijaisesti valvomaan merirosvoilua ja t\u00e4rke\u00e4\u00e4 Intian kauppaa. 1900-luvun alkupuolella \u00f6ljyl\u00f6yd\u00f6t kuitenkin lis\u00e4siv\u00e4t kiinnostusta aluetta kohtaan.<\/p>\n\n\n\n

Jo Napoleon oli Egyptin sotaretkill\u00e4 silm\u00e4illyt V\u00e4limeren pohjukkaa ja ensimm\u00e4isen maailmansodan j\u00e4lkeen se oli lopulta Ranskan l\u00e4\u00e4nityst\u00e4. Libanonilaiset varsinkin kristityt my\u00f6s pitiv\u00e4t Ranskaa ottomaaneista vapauttavana voimana, mutta lopputlos ei ollut itsen\u00e4isyys vaan pettymys ja siirtomaaksi joutuminen. Toisella puolella V\u00e4limerta Marokko oli p\u00e4\u00e4tynyt Ranskan l\u00e4\u00e4nitykseksi jo enne toista maailmansotaa, mutta se ei ollut vahvasti Ranskan hallinnon n\u00e4peiss\u00e4. Rifin berbeerit varsinkin hy\u00f6kk\u00e4siv\u00e4t rajusti ranskalaisia ja Espanjalaisia vastaan, joskaan eiv\u00e4t yhteisty\u00f6ss\u00e4 arabien kanssa. Marokkolaisilta n\u00e4htiin kuitenkin vastarintaa joka innosti my\u00f6s Syyriassa. Yhten\u00e4isen vastarinnan takia Ranska yritti jakaa Syyrian nelj\u00e4\u00e4n osaan Damaskokseen, Aleppoon, alaviittirannikkoon ja druusien alueeseen. Syyriassakin n\u00e4htiin alueen ensimm\u00e4inen sis\u00e4llisota jo 100 vuotta sitten.<\/p>\n\n\n\n

\"L\u00e4hi-it\u00e4\n\t\t\t\n\t\t\t\t\n\t\t\t<\/svg>\n\t\t<\/button><\/figure>\n\n\n\n

Ranskan arabisiirtomaista Algeria oli pitk\u00e4\u00e4n ollut vakain. Sinne oli muuttanut l\u00e4hes miljoona ranskalaista. Ranskalaisille systeemi oli mukava , mutta paikallinen v\u00e4est\u00f6 ei ollut j\u00e4rjestelyist\u00e4 niin innoissaan. Algerialaiset olivat aivan kakkosluokan kansalaisia vaikka heit\u00e4 kyll\u00e4 l\u00e4hetettiin ensimm\u00e4iseen maailmansotaan taistelukentille. 1936 Ranskan hallitus antoi siirtomaille my\u00f6nnytyksi\u00e4 ja keskell\u00e4 maailmansotaa De Gaulle my\u00f6nsi Syyrialle ja Libanonille itsen\u00e4isyyden mahdollisuuksia. Lopulta 1945 ne kuitenkin itsen\u00e4istyiv\u00e4t ja 1946 ranskalaiset joukot l\u00e4htiv\u00e4t alueelta pois.<\/p>\n\n\n\n

Palestiina<\/h3>\n\n\n\n

Juutalaiset pitiv\u00e4t pitk\u00e4\u00e4n Britanniaa pahana vihollisena sionistisen valtion est\u00e4j\u00e4n\u00e4 ja viel\u00e4 1940-luvun alussa yrittiv\u00e4t diilej\u00e4 Saksankin kanssa, jotta juutalaiset saataisiin Israeliin. Juutalaisten aseellinen Irgun jopa toteutti 1946 ison pommi-skun King Davidin hotellissa brittihallintoa<\/a> vastaan, jossa kuoli 91 ihmist\u00e4. Juutalaisilta n\u00e4htiin muutakin terrorismia brittej\u00e4 vastaan oudosti vain pari vuotta holokaustin j\u00e4lkeen my\u00f6s Britanniassa oli laajalle levinnytt\u00e4 avointa antisemitismi\u00e4. Britit kuitenkin p\u00e4\u00e4tyiv\u00e4tkin l\u00e4htem\u00e4\u00e4n Palestiinasta. Juutalaisten puolella oltiin arabeja paremmin varmistuneita. Vaikka juutalaiset olivat vihamielisten arabien ymp\u00e4r\u00f6imi\u00e4, oli heid\u00e4n aseistuksensa parempi ja selv\u00e4sti suurempi osa v\u00e4est\u00f6st\u00e4 oli armeijassa. Vastaitsen\u00e4istyneet arabimaat olivat riidoissa my\u00f6s kesken\u00e4\u00e4n, mutta taisteluissa Israel otti vaiheittain vain lis\u00e4\u00e4 voittoja ja Israelin sotilaallinen menestys oli n\u00f6yryytt\u00e4v\u00e4 kokemus arabimaille ja lis\u00e4si levottomuuksia niiden sis\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Arabinationalismi<\/h3>\n\n\n\n

Arabimaailma l\u00e4hti kylm\u00e4n sodan maaiilmaan kirvelev\u00e4ll\u00e4 tappiolla Israelille ja kolonialismin vastaisella pelikirjalla, Egyptin ollessa vahvasti alueen johtava valtio. Varsinkin 1952 j\u00e4lkeen kun upseerien ryhm\u00e4, johon kuului muuan Nasser, j\u00e4rjesti vallankumouksen. Kuningas Farouk p\u00e4\u00e4stettiin maan pakoon Via Venetolle<\/a><\/strong> ja tulevasta johtajasta ei ollut selvyytt\u00e4\u00e4. Nasserin asama johtajana oli lopulta hieman sattumien summa. Suezin kanava oli kuitenkin kuuma kiistakapula. Britit haluttiin ulos ja edelleen oli j\u00e4nnitteit\u00e4 Israelin kanssa. Nasser verkostui kolmannen maailman johtajien kanssa. Aswanin pato, sen rahoitus, Suezin kanava ja taistelut Israelin sek\u00e4 Britannian ja Ranskan kanssa luonnehtivat Nasserin alkuvuosia. Sotilaallisesta tappiosta huolimatta, Nasser n\u00e4ytt\u00e4ytyi kansalleen ja arabeille sankarina. Vallan huipussaan Nasser l\u00e4hti virittelem\u00e4\u00e4n valtioliittoa Syyrian kanssa, joka l\u00e4hti k\u00e4yntiin, muttei kest\u00e4nyt pitk\u00e4\u00e4n. Muualla arabimaissa Libanonin kristyille fiksattu hallintosysteemi aiheutti eripuraa ja siemenet tuleville taisteluille. Irakissa puolestaan kaadettiin kuningas ja Bath-puolueen pitk\u00e4 valtakausi alkoi. Tappiot toisessa maailmansodassa heikensiv\u00e4t Ranskan asemaa my\u00f6s Pohjois-Afrikassa, Marokko l\u00e4hti ensimm\u00e4isen\u00e4 liikkeelle ja Nasser viel\u00e4 inspiroi lis\u00e4\u00e4. Marokko itsen\u00e4istyi 1956 jolloin Algeria oli jo p\u00e4\u00e4tynyt sis\u00e4llissotaan, koska Ranska suhtautui siihen erilailla kuin Marokkoon ja Tunisiaan.<\/p>\n\n\n\n

Algeriasta oli raaka sis\u00e4llissota, jossa terroria n\u00e4htiin molemmin puolin. Algeriala FNL kuitenkin ajatteli, ett\u00e4 se radikalisoi kansalaisia heid\u00e4n puolelleen. My\u00f6s alueen ranskalaiset radikalisoituivat ja pitiv\u00e4t jopa De Gaulia petturina. . Kuitenkin 1962 rankan sodan j\u00e4lkeen Algeria itsen\u00e4istyi. Sodan tuhot, johdon sis\u00e4iset kamppailut ja l\u00e4htev\u00e4t katkerat kolonialistit j\u00e4ttiv\u00e4t itsen\u00e4isen Algerian kuitenkin hankalaan paikkaan. Jemen puolestaan osoittauti kiistakapulaksi Egyptin arabinationalistien ja uskonnollisten saudien v\u00e4lill\u00e4. 1967 Nasser tunsi itsen\u00e4 j\u00e4lleen pakotetuksi hy\u00f6kk\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n Israelin suuntaan ja Israelkin oli odottanut sotaa, vahvistaakseen puolustuksellista asemaansa ja aikana jolloin Neuvostoaseita ei viel\u00e4 ollut tullut valtavasti arabeille. Arabit l\u00e4htiv\u00e4t kuitenkin soitelleen sotaan ilman selke\u00e4\u00e4 suunnitelmaa tai yhteist\u00e4 koordinaatiota. Egyptin ilmavoimat tuhottiin pitk\u00e4lti kentilleen, Egyptil\u00e4iset saatiin per\u00e4\u00e4ntym\u00e4\u00e4n ja sen j\u00e4lkeen Israel suuntasi Jordanian kimppuun. Nasser (ja arabinationalismi) ei koskaan toipunut t\u00e4st\u00e4 1967 tappiosta. Hallintoja kaadettiin t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen Syyriassa jossa valtaan nousi Al Assad ja Libyassa, jossa valtaan nousi Gaddafi. 1970 Nasser kuoli lopulta<\/p>\n\n\n\n

\u00d6ljyn vuodet<\/h3>\n\n\n\n

\u00d6ljy\u00e4 l\u00f6ydettiin Irakista ja Iranista 20- ja 30-luvuilla, mutta isojen \u00f6ljyesiintyminen l\u00f6ytyminen oli pitk\u00e4 prosessi, k\u00e4ytettiin paljon resursseja. T\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 l\u00e4nsimaisten \u00f6ljy-yhti\u00f6iden massiivisia voittoja voitiin aluksi pit\u00e4\u00e4 jopa ymm\u00e4rrett\u00e4vin\u00e4, sill\u00e4 niiden resursseilla \u00f6ljy oli l\u00f6ydetty ja se saatiin yl\u00f6s maasta. \u00d6ljy my\u00f6s muutti alueen maantiedett\u00e4, koska monet isoimmista \u00f6ljyl\u00f6yd\u00f6ist\u00e4 sijaitsivat periferisill\u00e4 ja harvaan asutuilla alueilla. T\u00e4m\u00e4 onkin kirjan ensimm\u00e4inen kappale, jossa hieman Persianlahden pikkuj\u00e4ttil\u00e4isist\u00e4<\/a><\/strong>. \u00d6ljyl\u00f6yd\u00f6t johtivat my\u00f6s merkitt\u00e4v\u00e4n siirtoty\u00f6l\u00e4isyyteen suurimpien \u00f6ljynomistajien alueille. V\u00e4ke\u00e4 tulki kaikista k\u00f6yhemmist\u00e4 arabimaista, mutta suuresti Egyptist\u00e4, yksinkertaisesti sen suuren v\u00e4est\u00f6n takia.<\/p>\n\n\n\n

Pikkuhiljaa paikalliset toimijat halusivat kuitenkin ottaa suuremman osan \u00f6ljytuloista. T\u00e4t\u00e4 n\u00e4htiin my\u00f6s Pohjois-Afrikassa, erityisesti Libyassa, jossa kenraali Gaddafi syrj\u00e4ytti kuninkaan. 1973. Israel yll\u00e4tettiin ja Jom Kippur sota oli sille raskas, mutta se lopuilta kuitenkin homman taistelukentill\u00e4 kasaan. Joskin \u00f6ljyn vuosina arabimaat my\u00f6s rupesivat k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n \u00f6ljy\u00e4kauppaa aseena ja t\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyi l\u00e4nsimaissakin 70-luvun aikana. 70-luvulla n\u00e4htiin my\u00f6s Libanonissa kristittyjen ja muslimien eritt\u00e4in raaka sis\u00e4llisota, jossa osia Beirutista lanattiin maan tasalle ja Syyria tuli naapurimaana pit\u00e4m\u00e4\u00e4n alueelle j\u00e4rjestyst\u00e4. 1979 taas j\u00e4i historiaan Iranin islamilaisen vallankumouksen vuotena, joka toisaalta \u00f6ljyshokkina nosti taas hintoja, vaurastutti Saudi-Arabiaa entisest\u00e4\u00e4n, sek\u00e4 her\u00e4tti kysymyksen, voisiko my\u00f6s sunnimaissa tapahtua Iranin vallankumouksen tapainen islamistinen keikahdus.<\/p>\n\n\n\n

Islamismin nousu<\/h3>\n\n\n\n

Islamismi alkoi nousta jo aiemmin arabinationalismin rinnalle, mutta 80-luvulla se meni muotiaatteena selv\u00e4sti sen ohi. Nykymaailmasssa on kuitenkin vaikea muistaa miten sekulaari isoin osa arabimaailmasta oli 1980-luvun alussa. 1981 n\u00e4htiin merkit\u00e4v\u00e4 islamistien suorittama murha kun Egypti presidentti tapettiin ja t\u00e4m\u00e4 seurauksena valtaan nousi vasta arabikev\u00e4\u00e4n yhteydess\u00e4 ulostettu Mubarrak. Egypti vahva islamismin alusta muslimiveljeskunnan takia, mutta hallinnon toimet olivat my\u00f6s tiukkoja. Egyptist\u00e4 islamismi levisi my\u00f6s naapuri-Syyriaan, jossa islamistit yrittiv\u00e4t tappaa Hafez al-Assadin, mutta vanhempi Assad suhtatui…arvatkaapa miten …brutaalisti, tuhoten joukkomurhan yhteydess\u00e4 mm Haman kaupungin aika kunnolla..My\u00f6s Libanonissa itsemurhapommit yleistyiv\u00e4t. Libanonin sis\u00e4llissota oli muuttunut monimutkaisemmaksi Syyrian astutttua mukaan ja monenlaista kansainv\u00e4list\u00e4 peluria oli mukana. Islamismin nousu n\u00e4kyi my\u00f6s Algeriassa. Kasarilla n\u00e4htiin muiden tapahtumien ohella Irakni ja Iranin tuhoisa sota. Kaiken t\u00e4m\u00e4n keskell\u00e4 ehk\u00e4 yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4 muista, ett\u00e4 ensimm\u00e4inen intifada oli kuitenkin varsin v\u00e4kivallaton.<\/p>\n\n\n\n

\"\"\n\t\t\t\n\t\t\t\t\n\t\t\t<\/svg>\n\t\t<\/button><\/figure>\n\n\n\n

Kylm\u00e4n sodan j\u00e4lkeen<\/h3>\n\n\n\n

Kylm\u00e4n sodan loppuminen vaikutti my\u00f6s L\u00e4hi-it\u00e4\u00e4n. Algeria, Libya, Syyria jotka olivat Neuvostoliiton liittolaisia olivat oudossa tilanteessa. Sosialismin kaatuminen my\u00f6s vahvisti islamistien roolia L\u00e4hi-id\u00e4n suosituimpana aatteena. Kuwaitin sota oli ensimm\u00e4inen merkitt\u00e4v\u00e4 tapahtum”a alueella kylm\u00e4n sodan j\u00e4lkeen. Kuwait my\u00f6s tuotti ”liikaa \u00f6ljy\u00e4 mik\u00e4 my\u00f6s suututti Saddamia. Elokuun alussa 1991 hy\u00f6kk\u00e4ys Kuwaitiin, jota miehitti kuukausia ja yritti liitt\u00e4\u00e4 Irakiin. Laajemmin oli my\u00f6s pelkoa, ett\u00e4 jatkaako Irak pidemm\u00e4lle Persianlahdelle esim. Saudien \u00f6ljykentille. <\/p>\n\n\n\n

Saudit olivat hankalassa tilanteessa: he eiv\u00e4t halunneet enemp\u00e4\u00e4 amerikkalaisia alueelleen, mutta Saddamin sotavoimat her\u00e4ttiv\u00e4t pelkoa. Arabimaissa oli ristiriitoja pit\u00e4isik\u00f6 olla Amerikan tukena Saddamia vastaan. Amerikkalaisten entist\u00e4 vahvempi invaasio islamin pyhien paikkojen l\u00e4heisyyteen my\u00f6s tuolloin entest\u00e4n redpillasi itse Osama Bin Ladenia. Saddami my\u00f6s pisti ohjuksia my\u00f6s Israeliin yritt\u00e4en luoda laajempaa konfiltia ja saada arabeja tuekseen. Lis\u00e4ksi Persianlahdenlla n\u00e4htiin my\u00f6s vakava ekokatastrofi kun vet\u00e4ytyess\u00e4\u00e4n irakilaiset pistiv\u00e4t reteesti \u00f6ljy\u00e4 mereen. Saddam ei tunnetusti tuolloin kuitenkaan kaatunut vaan entist\u00e4 raaemmin tapppoi kotimaassaan oppositiotaan. 90-luvulla saatiin kuitenkin lopulta Libanoniin rauha. 90-luvun lopulla Israelin ja Palestiinan tilanteen rauhanomainne ratkaisu n\u00e4ytti my\u00f6s nykytilanteesta katsottuna h\u00e4mment\u00e4v\u00e4n realistiselta vaihtoehdolta. Vuosituhannen vaihteessa Arabimaissa \u00f6ljyasioista tunteva Bush tuntui monille Amerikan presidentiksi positiiviselta vaikuttavalta johtajalta, mutta mites sitten lopulta k\u00e4vi…<\/p>\n\n\n\n

Yhteenveto<\/h3>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 kirja oli L\u00e4hi-id\u00e4n kirjaprojektini selv\u00e4sti raskain ja tiiliskivim\u00e4isin, mutta se antoi luonnollisesti my\u00f6s varsin kattavanoloisen kokonaiskuvan arabimaiden historiasta. Se ei kuitenkaan ollut kohtuuttoman vaikealukuinen, yksinkertaisesti vain varsin pitk\u00e4. Jos haluaa yritt\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 L\u00e4hi-it\u00e4\u00e4 paremmin sen historiaan tutustumalla, on t\u00e4m\u00e4 kirja varmasti hyv\u00e4 vaihtoehto.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

L\u00e4hi-id\u00e4n kirjojen lukemisprojektissani nelj\u00e4nneksi kirjaksi valikoitui aihepiiri\u00e4 hyvin laajasti k\u00e4sittelev\u00e4 kirja. Katselin t\u00e4t\u00e4 kirjastohyllyss\u00e4 jo pidemp\u00e4\u00e4n ja mietin, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 voisi olla raskas, mutta hyv\u00e4…<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_customify_content_layout":"","_customify_sidebar":"","_customify_page_header_display":"default","_customify_disable_header":"","_customify_disable_header_top":"","_customify_disable_header_main":"","_customify_disable_header_bottom":"","_customify_disable_page_title":"","_customify_disable_content_vertical_padding":"","_customify_disable_footer_top":"","_customify_disable_footer_main":"","_customify_disable_footer_bottom":"","_customify_breadcrumb_display":"","_customify_header_transparent_display":"","footnotes":""},"categories":[3],"tags":[77,78,74,69,72,47],"class_list":["post-1337","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirja","tag-arabit","tag-egypti","tag-irak","tag-islam","tag-kolonialismi","tag-lahi-ita"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1337","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1337"}],"version-history":[{"count":56,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1337\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1536,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1337\/revisions\/1536"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1337"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1337"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1337"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}