{"id":126,"date":"2024-10-12T16:03:00","date_gmt":"2024-10-12T16:03:00","guid":{"rendered":"https:\/\/www.polipolina.com\/?p=126"},"modified":"2024-10-13T06:54:10","modified_gmt":"2024-10-13T06:54:10","slug":"albanian-historia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/2024\/10\/12\/albanian-historia\/","title":{"rendered":"Lea Ypi: Free Coming of Age at the End of History- Albanian historia"},"content":{"rendered":"\n

Euroopan historian kirjojen projekt<\/a><\/strong>i eteni puoliv\u00e4liins\u00e4 varsin erilaisella kirjalla. Kirja on omael\u00e4m\u00e4nkerrannallien, mutta kuvaa kirjoittajan el\u00e4m\u00e4\u00e4 noin viidest\u00e4 ik\u00e4vuodesta t\u00e4ysi-ik\u00e4isyyden kynnykselle ja se kuvaa 80- ja 90-lukujen Albaaniaa. Kyseess\u00e4 on Lea Ypin kirja Free: Coming of Age at the End of History<\/strong>.<\/p>\n\n\n

\n
\"Lea<\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Tiivistelm\u00e4<\/strong><\/h4>\n\n\n\n

Opin luettuani, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on my\u00f6s suomennettu, mutta itse luin englanninkielisen version Free: Coming of Age at the End of History<\/strong>(2021). Lea Ypi syntyi 1979 Albaniaan, tuohon Euroopan Pohjois-Koreaan. Noin 300-sivuinen kirja jakautuu kahteen p\u00e4\u00e4osioon. Ensimm\u00e4inen osuus kuvaa sosialismin vuosia 80-luvun puoliv\u00e4list\u00e4 vuoteen 1990. Toinen osuus kuvaa Albanian v\u00e4rik\u00e4st\u00e4 siirtym\u00e4\u00e4 sosialismista markkinatalouteen ja maan vuoden 1997 sis\u00e4llissotaan asti. Kirja on osin absurdin koominenkin kuvaus pienehk\u00f6n lapsen ja sittemmin teinin havainnoista ja muistikuvista Albanian oudosta meiningeist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Albania Euroopan Pohjois-Koreana<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kirja alkaa outona muistelolla kirjoittajastamme halaamassa Stalinin patsasta. Ja puhutaan kuitenkin 80-luvun puoliv\u00e4list\u00e4. T\u00e4m\u00e4 kertonee mink\u00e4laisesta Euroopan Pohjois-Koreasta on Albanian kohdalla kyse ja t\u00e4m\u00e4 tavallaan her\u00e4tti oman mielenkiintoni kirjaa kohtaan. Tai siis ennakkotietoni, ett\u00e4 Enver Hoxhan Albania oli viel\u00e4 80-luvulla tuon kaltainen maa. Sosialistinen jonotusskene oli viel\u00e4 tietysti vahvasti voimissaan ja t\u00e4rke\u00e4 paikka sosiaalisten suhteiden luomiselle ja yll\u00e4pidolle. Jugoslavian tv:n n\u00e4kyess\u00e4 muuta perhett\u00e4 huudettiin sen \u00e4\u00e4reen mainoskatkoilla. Silloin n\u00e4ki mielenkiintoisimpia asioita. Tyhj\u00e4 taas coca cola-t\u00f6lkki oli merkityksellinen statusesine, jota saattoi pit\u00e4\u00e4 kotona esill\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4ll\u00e4 paikalla.<\/p>\n\n\n

\n
\"Albania<\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Albanian takapajuisuutta ja erist\u00e4ytyneisyytt\u00e4 kuvaa my\u00f6s se, ett\u00e4 siin\u00e4 miss\u00e4 Berliini muuri oli murtunut ja jopa Ceau\u0219escu teloitettu, py\u00f6ri Albania sen j\u00e4lkeen viel\u00e4 vuoden sosialismin ihanteita julistaen, p\u00e4\u00e4tyen muiden it\u00e4blokin maiden joukkoon vasta 1990 joulukuussa.<\/p>\n\n\n\n

Lapsen n\u00e4k\u00f6kulma<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kirjan objektiivisesti monella tavalla ankean ja harmaan maailman tekee mielenkiitoiseksi uteliaan lapsen n\u00e4k\u00f6kulmat ja ”tyhm\u00e4t kysymykset”. Ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa eri perheen tuttujen koulutuksesta keskusteltaessa en lukijana tajunnut, ett\u00e4 se oli my\u00f6s lapselle suunnattua peitekielt\u00e4. V\u00e4h\u00e4n my\u00f6hemmin alkoi tajuta, ett\u00e4 kyse oli erilaisille leireille joutuneista tutuista. Mielenkiintoista kerrontaa ja huumori syntyy tilanteista, joissa sosialismin ilosanomaan uskomattomat vanhemmat esitt\u00e4v\u00e4t pienelle lapselle olevansa ylpeit\u00e4 puolueen kannattajia samalla kun lapsi itse toistelee n\u00e4it\u00e4 kommentteja tosissaan. Toisaalta h\u00e4n oppii omasta perhehistoriastaan oudosti koulun historiatunneilla tajutessaan, ett\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 sosialismin vihollisella oli sama sukunimi kuin h\u00e4nell\u00e4 itsell\u00e4\u00e4n…<\/p>\n\n\n

\n
\"Lea<\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Rankka siirtym\u00e4<\/strong><\/h4>\n\n\n\n

Jos olivat surullisen koomisia Albanian sosialismin vuodet, niin v\u00e4h\u00e4n sit\u00e4 oli siirtyminen markkinataloteenkin. Viel\u00e4 ys\u00e4rin puoliv\u00e4liss\u00e4 maassa bykattiin sen kokoon n\u00e4hden hillitt\u00f6m\u00e4n kokoisia pyramidijuijauksia, jossa merkitt\u00e4v\u00e4 osa ihmisist\u00e4 menetti rahansa ja maa p\u00e4\u00e4tyi sen seurauksena sis\u00e4llissotaan. Tai jossain noihin tapahtumiin n\u00e4ytet\u00e4\u00e4n viitatun vain ”levottomuuksina”, mutta ehti niiss\u00e4 kuitenkin pari tuhatta ihmist\u00e4 kuolla. Kirjan viimeisiin kappaleisiin kuuluu lista kertojamme kertojamme p\u00e4iv\u00e4kirjamerkinn\u00f6ist\u00e4 vuoden 1997 alusta l\u00e4htien, joissa aluksi hitaasti etenev\u00e4t tapahtumat eskaloituvat maaliskuussa kertojamme el\u00e4m\u00e4\u00e4nkin vy\u00f6ryviksi levottomuuksiksi ja h\u00e4n lukkiutuu kotiinsa iso\u00e4itins\u00e4 kanssa.<\/p>\n\n\n\n

\"Albania<\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4t\u00e4 ennen kirjan j\u00e4lkipuoliskolla kuvataan kuitenkin l\u00e4mpim\u00e4sti ja hauskasti karua siirtym\u00e4\u00e4 markkinatalouteen, jossa esim. melko hyv\u00e4\u00e4n asemaan p\u00e4\u00e4ssyt Lean is\u00e4 joutuu irtisanomaan suuren m\u00e4\u00e4r\u00e4n sataman liian tehottomia ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4. Useimpien it\u00e4blokin maiden tapaan 90-luvulla my\u00f6s Albaniasta n\u00e4htiin valtaisa exodus kun ihmisi\u00e4 l\u00e4hti l\u00e4nteen paremman el\u00e4m\u00e4n toivossa. Yksi j\u00e4lkip\u00e4\u00e4n kappaleista onkin nimelt\u00e4\u00e4n ”Everybody wants to leave”<\/strong>. T\u00e4m\u00e4 kosketti my\u00f6s Lean tuttuja ja kirjassa kuvataankin mm. ep\u00e4toivoisilla albanialaisilla lastatun laivan saapumista Italian Bariin, josta luin hyvin erilaisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta Italian moderniin historiaan<\/a> tutustuessani. Muutamissa kohdissa my\u00f6s sivutaan sit\u00e4, ett\u00e4 kaaoksen vuosina monet siirtyiv\u00e4t harmaisiin tai aivan t\u00e4ysin rikollisiin elinkeinoihin, eik\u00e4 t\u00e4t\u00e4 niin paljon kummasteltu kun kai sekin sitten vaan osa t\u00e4t\u00e4 uutta markkinataloutta.<\/p>\n\n\n\n

Lapsi kuitenkin my\u00f6s pohtii kaverinsa kanssa uskontoa ja politiikka kysyen, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4tt\u00e4k\u00f6 vaalivoittaja nyt onko jumalaa olemassa vai ei? Mummo tuo teini-ik\u00e4isen Lea huoneeseen tihe\u00e4sti pient\u00e4 purtavaa, koska oli huolestunut l\u00e4nnest\u00e4 teinitytt\u00f6ihin levinneest\u00e4 anoreksiasta, jonka mystisi\u00e4. tartuntamekanismeja h\u00e4n ei tiennyt. Lean politiikkaan ja julkisille areenoille l\u00e4htenyt \u00e4iti taas tarkoittamattaan shokeeraa maahan tulleita feministivieraita kertoessaan, ettei seksuaalinen h\u00e4irint\u00e4 ole ollut h\u00e4nelle kovin suuri ongelma, on h\u00e4n kuitenkin varmuuden vuoksi kantanut mukanaan veist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Yhteenveto<\/strong><\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 oli toistaiseksi projektin viihdytt\u00e4vin kirja, mutta ei voi sanoa etteik\u00f6 se olisi my\u00f6s opettanut asioita Euroopan yhdest\u00e4 oudoimmasta nurkasta. Ehdoton suositus t\u00e4lle Lea Ypin kirjalle.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Euroopan historian kirjojen projekti eteni puoliv\u00e4liins\u00e4 varsin erilaisella kirjalla. Kirja on omael\u00e4m\u00e4nkerrannallien, mutta kuvaa kirjoittajan el\u00e4m\u00e4\u00e4 noin viidest\u00e4 ik\u00e4vuodesta t\u00e4ysi-ik\u00e4isyyden kynnykselle ja se kuvaa 80-…<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[3],"tags":[36,35,34,37,5,33],"class_list":["post-126","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirja","tag-36","tag-albania","tag-balkan","tag-demokratia","tag-ita-eurooppa","tag-uusliberalismi"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/126","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=126"}],"version-history":[{"count":21,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/126\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3140,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/126\/revisions\/3140"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=126"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=126"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=126"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}