{"id":1247,"date":"2025-01-22T14:18:00","date_gmt":"2025-01-22T14:18:00","guid":{"rendered":"https:\/\/www.polipolina.com\/?p=1247"},"modified":"2025-06-14T17:18:38","modified_gmt":"2025-06-14T17:18:38","slug":"persianlahden-valtiot","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/2025\/01\/22\/persianlahden-valtiot\/","title":{"rendered":"Persianlahden valtiot"},"content":{"rendered":"\n

Projektissani lukea 10 kirjaa L\u00e4hi-Id\u00e4st\u00e4 <\/a>ensimm\u00e4isen kirjan <\/strong>aihe Turkki oli edes pintapuolisesti tuttu, mutta t\u00e4ss\u00e4 toisessa kirjassa p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n itselle hyvin eksoottiseen maailmaan. Marko Halosen ja Mari Ahmaj\u00e4rven kirjoittaman kirjan aiheena ovat viisi Persianlahden pikkuvaltiota eli ”pikkuj\u00e4ttil\u00e4ist\u00e4”.<\/p>\n\n\n\n

\"Persianlahden\n\t\t\t\n\t\t\t\t\n\t\t\t<\/svg>\n\t\t<\/button><\/figure>\n\n\n\n

Tiivistelm\u00e4<\/h3>\n\n\n\n

Kirja jakautuu kolmeen kronologiseen p\u00e4\u00e4kappaleeseen, joissa esitell\u00e4\u00e4n Persianlahden viisi pikkuj\u00e4ttil\u00e4ist\u00e4: Bahrain, Kuwait, Qatar, Oman ja Yhdistyneet Arabiemiraatit. Ensimm\u00e4inen luku k\u00e4sittelee niiden varhaisempaa historiaa aikojen alusta niiden itsen\u00e4istymisprosessiin alkuun toisen maailmansodan j\u00e4lkeen. Toisessa kappaleessa k\u00e4yd\u00e4\u00e4n l\u00e4pi maiden itsen\u00e4istymisprosseja ja itsen\u00e4isyyden aikaa jotakuinkin nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n asti. Kolmannessa kappaleessa k\u00e4yd\u00e4\u00e4n l\u00e4pi maiden nykytilaa, tulevaisuutta ja haasteita. Kirjan ote on kirjoittajien luonnehdinnan mukaan historiallisyhteiskunnallinen eli maiden historiaa ja kulttuuria esitell\u00e4\u00e4n melko monipuolisesti. Kirjoittajat itse asuivat lyhyen aikaa Qatarissa, joten sen nykytilaa kuvaillaan hieman muita enemm\u00e4n, mutta kaikki viisi maata k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n kuitenkin kohtuullisen tasapuolisesti.<\/p>\n\n\n\n

\"Persianlahti\n\t\t\t\n\t\t\t\t\n\t\t\t<\/svg>\n\t\t<\/button><\/figure>\n\n\n\n

Persianlahden Historia<\/h2>\n\n\n\n

Kirjoittajat huomauttavat, ett\u00e4 Persianlahden alueella on pidempi historia kuin monet, ehk\u00e4 min\u00e4kin mukaanlukien ajattelen. N\u00e4m\u00e4 alueet eiv\u00e4t vain 1900-lubun \u00f6ljyrikkauksien my\u00f6t\u00e4 ilmestyneet. Alue on itseasiassa ollut aivan maailmanhistorian varhaisimpien merkkipaikkojen l\u00e4hinaapuri, sill\u00e4 Kaksoisvirran sivilisaatiot olivat aivan alueen vieress\u00e4. Varhaishistoriassa ollut my\u00f6s monenlaista asiaa kamelien kesytt\u00e4misest\u00e4 ja pitk\u00e4lle viet\u00e4vien suitsukkeiden valmistuspaikkana. Alue kuitenkin j\u00e4i Euroopan varhaisten mahtimaiden kuten Aleksanteri Suuren valloitusretkien ja Rooman imperiumin reuna-alueiden ulkopuolelle.<\/p>\n\n\n\n

Islamin usko syntyi Arabian niemimaan toisella puolella, eli ei aivan Persianlahden pikkuj\u00e4ttien alueella, mutta saapui sinne pian jo ensimm\u00e4isell\u00e4 islamin vuosisadalla ja vakiinnutti asemansa my\u00f6s jonkinlaista vakautta tuovana j\u00e4rjestelm\u00e4n\u00e4 kirjoitetun arabiankielenkin muodossa. Sittemmin alueella py\u00f6rinyt my\u00f6s valloittajia kuten Keski-Aasian turkkilaisheimoja ja mongoleja. Merkitt\u00e4v\u00e4 tekij\u00e4 oli my\u00f6s Ottomaanien imperiumin ilmaantuminen, joka hallitsi valtaosaa arabimaailmasta, mutta Persianlahden alue oli vain pienelt\u00e4 osin sen suorassa kontrollissa. 1500-luvulla tulivat portugalilaiset Conquerors-kirjasta <\/a><\/strong>lukemallani v\u00e4kivaltaisella tavalla tuhoten ja ottaen Hormuzin salmen kauppapaikkoja, mutta eiv\u00e4 hallinneet kuitenkaan lahden pohjukkaan, jossa oli ottomaaneja. <\/p>\n\n\n\n

Toisesta suunnasta alkoi 1500-luvun lopulla tulla ekspansiivinen persialaisvaltio, joka oli ensimm\u00e4isi\u00e4 kansallisvaltion kaltaisia toimijoita. T\u00e4rke\u00e4 alueella kulkeva jakolinja onkin historiallisesti persialaisten ja ottomaanien v\u00e4lill\u00e4, mutta sittemmin my\u00f6s arabien ja persialaisten vastakkainasettelu ollut merkitt\u00e4vin. T\u00e4n\u00e4 vahvistui 1700-luvulla wahabismin synnytty\u00e4 ja t\u00e4m\u00e4n puhdasoppisuuden levitty\u00e4 Arabian niemimaan l\u00e4nsiosissa ja rakentaen pohjan Saudi-Arabialle.<\/p>\n\n\n\n

Portugali ajattein kokonaan alueelta ulos lopullisesti 1650. Hollantilaiset olivat hetken aikaa vahvin siirtomaamahti ja vaikutus n\u00e4kyi Persianlahdellakin, mutta my\u00f6hemmin brittiimperiumi tuli alueen kiistatta vahvimmaksi siirtomaamahdiksi. Sit\u00e4 kiinnosti aluksi l\u00e4hinn\u00e4 Persian silkki ja meritien hallinta Intian suuntaan. Protektaattij\u00e4rjestelm\u00e4 kuitenkin syntyi ensin Omanin ja sittemmin my\u00f6hemmin muiden kanssa. 1800-luvun aikana Persianlahti siirtyi vaiheittain yh\u00e4 selvemmin Britti-imperiumin osaksi ja protektiaatit rakentuivat. Briteille alue oli kuitenkin edelleen enemmin Intian reitin turvaamista varten eik\u00e4 itsess\u00e4\u00e4n niin merkitt\u00e4v\u00e4 alue.<\/p>\n\n\n\n

\"Persianlahti\n\t\t\t\n\t\t\t\t\n\t\t\t<\/svg>\n\t\t<\/button><\/figure>\n\n\n\n

Persianlahden pikkuvaltioiden alue on siis historiallisesti ollut v\u00e4h\u00e4n rajamaata Ottomanien, Persian, vahvempien arabien ja siirtomaamahtien v\u00e4liss\u00e4. Toisaalta kaukaisena raja-alueena Ottomaani-imperiumin reunalla paikallisilla johtajilla saattoi olla usein my\u00f6s kohtuullisesti autonomiaa. My\u00f6s Britannian tukeutuminen paikallisiis ruhtinaisiin saattoi vahvistaa n\u00e4iden asemaa ja luoda pohjaa nykyhallinnoille. Oman tosin poikkeaa Persianlahden sis\u00e4valtioista, sill\u00e4 se oli historiallisesti pikkuj\u00e4ttil\u00e4isist\u00e4 selv\u00e4sti suurin ja paikallinen merimahti, joka piti hallussaan alueita It\u00e4-Afrikan rannikolla, eik\u00e4 ollut t\u00e4ysin Iso-Britannian talutusnuorassa. P\u00e4\u00e4kaupunki Muscatin asema y\u00f6rylaivojen aikakaudella kuitenkin heikkeni kun sit\u00e4 ei tarvittu v\u00e4lisatamana Intiaan. Persianlahden valtijat olivat l\u00e4hinn\u00e4 rajaseutua. N\u00e4ihin aikoihin helmenkalastu oli valtaisan merkitt\u00e4v\u00e4 elinkeino koko alueella.<\/p>\n\n\n\n

Ensimm\u00e4isen maailmansodan j\u00e4\u00f6keen Ottomanien imperiumin romahdettua britit ja ranskalaiset veteliv\u00e4t aika omaehtoisen aggrogantisti alueen rajoja ja Kuwait sellaisaan syntyi v\u00e4h\u00e4n kuin brittien \u00f6ljyvaroja turvaamaan 1920-luvulla helmien maailmanmarkkinahinnan lasku samanaikaisesti globaalin laman kanssa loi valtavia ongelmia alueelle. \u00d6ljyn l\u00f6ytyminen alkoi tietysti kuitenkin hitaasti muuttaa asioita. 30-luvun alussa Kuwaitista, Bahrainista ja Qatarista l\u00f6ytyi merkitt\u00e4v\u00e4t m\u00e4\u00e4r\u00e4t \u00f6ljy\u00e4, joskin sit\u00e4 p\u00e4\u00e4stiin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n vasta toisen maailmansodan j\u00e4lkeen.Maat selvisiv\u00e4t maailmansodista kokonaisuutena kuitenkin helpolla. Ei sotatoimia alueella eik\u00e4 tarvinnut l\u00e4hett\u00e4\u00e4 miehi\u00e4 sotimaan. Toki ei auttanut taloudellisesti kovina aikoina ja viiv\u00e4stytti \u00f6ljyntuotannon k\u00e4ynnistymist\u00e4. Nykyinen tilanne isolta osin perua Brittien ja USA:n voimapolitiikasta. Valtaa k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t paikalisset hallitsijasuvut l\u00e4nsimaisten asiantuntijoiden kanssa ja valtavasti ilman oikeuksia olevia siirtoty\u00f6l\u00e4isi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Muutos Persianlahden pikkuvaltioksi<\/h3>\n\n\n\n

Toisen maailmansodan j\u00e4lkeen siirtomaiden dekolonisaatio l\u00e4hti k\u00e4yntiin ja alkoi pian heijastua my\u00f6s Persianlahdelle. Intian itsen\u00e4istymisprosessin yhteydess\u00e4 panarabismin ja panislamismin aatteet rantautuivat kunnolla alueelle. Tuohon aikaan johtava arabimaa oli kiistatta Egypti ja Nasser oli t\u00e4rkein arabijohtaja. Se on kuitenkin kauempana Persianlahdesta ja Britannian siirtomaamahdin heikennetty\u00e4 alueen paikallisesti vahvimmaksi pelureiksi muodostuivat Iran, Saudi-Arabia ja Irak. Persianlahden pikkuvaltioista ensimm\u00e4isen\u00e4 itsen\u00e4istyi Kuwait 1961. 1971 itsen\u00e4isyi Yhdistyneet arabiemiraatit, johon olisivat saattaneet kuulua my\u00f6s Bahrain ja Qatar mutta ne p\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t omiksi valtioikseen. Eik\u00e4 ollut mahdotonta, ett\u00e4 jotkut nykyiset Arabiemiraatit olisivat saattaneet muodostua omiksi valtioikseen. \u00d6jy toi alueelle satumaisia rikkauksia, mutta maat ovat joutuneet tasapainittelemaan isompien naapurien ja maailman suurvaltojen ristopaineessa. Itsen\u00e4istymisten j\u00e4lkeen alueeseen eniten vaikuttaneiksi tapahtumuksi voidaan lasekea: Jom kippur sota, Iranin vallankumous, Kuwaitin sota, Irakin sota sek\u00e4 Arabikev\u00e4t.<\/p>\n\n\n\n

\"Qatar\n\t\t\t\n\t\t\t\t\n\t\t\t<\/svg>\n\t\t<\/button><\/figure>\n\n\n\n

Eri maita luonnehtiviksi tekij\u00f6iksi voidaan luonnethia seuraavat asiat.<\/p>\n\n\n\n