{"id":1187,"date":"2025-01-17T10:11:00","date_gmt":"2025-01-17T10:11:00","guid":{"rendered":"https:\/\/www.polipolina.com\/?p=1187"},"modified":"2025-01-17T09:21:19","modified_gmt":"2025-01-17T09:21:19","slug":"turkin-historia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/2025\/01\/17\/turkin-historia\/","title":{"rendered":"Turkin historia"},"content":{"rendered":"\n

Onnistuneen 20:n Euroopan historiaan liittyv\u00e4n kirjan lukemisen <\/a><\/strong>j\u00e4lkeen uusi projektini on lukea 10 kirjaa L\u00e4hi-id\u00e4st\u00e4. Aloitan t\u00e4m\u00e4n kuitenkin ”varovaisesti” maantieteellisesti niin l\u00e4helt\u00e4 Eurooppaa kuin jotakuinkin voin. Otin ensimm\u00e4iseksi luettavakseni Toni Alarannan kirjan Turkin historia Atat\u00fcrk ja Erdoganiin<\/strong>(2019).<\/p>\n\n\n\n

\"Turkin\n\t\t\t\n\t\t\t\t\n\t\t\t<\/svg>\n\t\t<\/button><\/figure>\n\n\n\n

Tiivistelm\u00e4<\/h3>\n\n\n\n

Alaranta kertoo kirjan esipuheessaan, ett\u00e4 kirjan ote on aatehistoriallinen. T\u00e4m\u00e4 tosiaan m\u00e4\u00e4rittelee kirjan l\u00e4hestymistapaa hyvin selv\u00e4sti. Kirjassa esitell\u00e4\u00e4n modernin Turkin valtion poliittisia voimahahmoja, puolueita ja aatteita, j\u00e4tt\u00e4en muu historia sivuun. T\u00e4ss\u00e4 on tietysti heikkoutensa ja vahvuutensa. Tietty\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 siivua Turkin historiaa seurataan johdonmukaisesta ja selke\u00e4sti. Toissalta muut mahdollisesti mielenkiintoiset aspektit Turkin historiasta j\u00e4\u00e4v\u00e4t kertomatta.<\/p>\n\n\n\n

Prologin ja epilogin ohella kirja jakautuu nelj\u00e4\u00e4n kronologisesti j\u00e4rjestettyyn muutamia vuosikyemmeni\u00e4 kuvaavaan kappaleeseen. N\u00e4m\u00e4 ovat tasavalta ja kemalismi 1923-1950, Kompastelevan demokratian vuosikymmenet 1950-1980, Armeija ja j\u00e4rjestelm\u00e4n kriisi 1980-2002 sek\u00e4 AKP ja uusi Turkki 2002-2019.<\/p>\n\n\n\n

Ottomaanien imperiumista kemalismiin<\/h3>\n\n\n\n

Kirjan epilogi kuvailee lyhyesti Ottomanien vallan luhistumista ja sen vaikutuksia modernin Turkin syntyyn. Euroopan valistuskauden aikana Ottomanien ennen edistyksellinen ja mahtava imperiumi oli j\u00e4\u00e4nyt ajastaan j\u00e4lkeen. Ottomanien vahvimman ryhm\u00e4n eli turkkilaisten keskuudessa jonkinlainen nationalismi alkoi kuplia 1800-luvulla vaikka islam ja ”imperialismi” olivatkin paikallisesti ajan johtavia aatteita. Osmanivaltion viimeisin\u00e4 vuosina ennen ensimm\u00e4ist\u00e4 maailmansotaa k\u00e4ytiin kyll\u00e4 jo jonkinlaista keskustelua uudistustarpeista ja ne j\u00e4iv\u00e4t jonkinlaiseksi pohjaksi Turkin synnylle.<\/p>\n\n\n\n

\"Ottomaanien\n\t\t\t\n\t\t\t\t\n\t\t\t<\/svg>\n\t\t<\/button><\/figure>\n\n\n\n

Siin\u00e4 miss\u00e4 eurooppalaisessa kontekstissamme ensimm\u00e4isen maailmansodan p\u00e4\u00e4ttymisen kohdalla mainitaan Ven\u00e4j\u00e4n ja It\u00e4valta-Unkarin imperiumien luhistuminen, oli L\u00e4hi-id\u00e4ss\u00e4 ja musmilien maailmassa isoin juttu Ottomaanien pitk\u00e4akaisen imperiumin romahtaminen. Ottomaaneille sodan kauhut alkoivat kuitenkin suurta osaa Eurooppaa aiemmin kun Kreikka <\/a><\/strong>ja muut alueen maat ajoivat ottomaanit pois Balkanilta ja satojatuhansia turkkilaisia pakeni Anatoliaan. Eik\u00e4 ensimm\u00e4inen maailmansota mennyt sen paremmin, tappiota tuli alun j\u00e4lkeen joka rintamalla. Ensimm\u00e4isen maailmansodan voittajavaltiot jakoivat Ottomanien imperiumin, yrittiv\u00e4t jakaa my\u00f6s Anatolian ja asettaa Istanbulin kansainv\u00e4liseen holhoukseen, mutta t\u00e4m\u00e4 turkkilaiset sent\u00e4\u00e4n torppasivat. Tapahtumilla oli kuitenkin kausakantoisia vaikutuksia turkkilaisten itseymm\u00e4rrykseen ja politiikan ramifikaatioihin. Brittien sotalaivojen n\u00e4keminen mahtavien minareettien varjossa ja mahdollisuuden antaminen Kreikalle nakertaa viel\u00e4 lis\u00e4\u00e4 Turkista oli n\u00f6yrytyys ja muodosti ns. Sevresin syndrooma<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 kohtaa n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4lle astuu kenraali Kemal. H\u00e4n oli Thessaolinkista l\u00e4ht\u00f6isin oleva koulutettu upreesi, joka onnistui kiertokirjeell\u00e4\u00e4n saamaan itselleen uskollisen upseerien ydinjoukon sanelurauhan kirjoittaneen sulttaanin syrj\u00e4ytt\u00e4miseksi ja kansanvallan luomiseksi. Nuorelle Turkille kunniakas tavallaan talvisotaan vertautuva myyttinen sotakokemus oli Izmiriin rantautuneiden ja siit\u00e4 pidemp\u00e4lle Anatoliaan hy\u00f6k\u00e4enneiden kreikkalaisten ly\u00f6minen 1921-1922. <\/p>\n\n\n\n

Noina vuosina ei ollut kuitenkaan viek\u00e4 selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Turkki p\u00e4\u00e4tyisi kemalismin kaltaisen aatteen hallitsemaksi tuleviksi vuosikymmenksi vaikka my\u00f6hemm\u00e4ss\u00e4 turkkilaisessa historiankirjoituksessa n\u00e4m\u00e4 katsottiin selviksi kemalismin ensiaskeliksi. Kemalismi siis oli jonkinlainen anti-imperialistinen, mutta sekulaarisuutta, koulutusta ja ”valistusta” ihannoinut aate. T\u00e4m\u00e4n seurauksena my\u00f6s naisia rohkaistiin riisumaan huivit ja arabialaiset aakkoset vaihdettiin eurooppalaisiin. Kyseess\u00e4 oli kiistatta ainakin jossain m\u00e4\u00e4rin elitistinen ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4p\u00e4in johdettu projekti Turkin modernisoimiseksi. Toisaalta p\u00e4\u00e4kaupunki siirrettiin kauemmas sis\u00e4maahan kun maata haluttiin hallita sulttaanin palatsin sijaan parlamentista.<\/p>\n\n\n\n

Kemalismin aatteen ”kuudeksi nuoleksi” nostetiin tasavaltalaisuus, sekularismi, valtiojohtoisuus, kansanomaisuus, nationalismi ja vallankumouksellisuus. Turkkia l\u00e4hdettiin m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisesti teollistamaan, mutta hyvin valtiojohtoisesti. T\u00e4ss\u00e4 kohtaa kurdit osittain erillisen\u00e4 etnisen\u00e4 ryhm\u00e4n\u00e4 alkoi my\u00f6s ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa aiheuttaa oikeita haasteita turkkilaisten itseymm\u00e4rrykselle. Ulkosuhteissa taas suosittiin ”strategista realismisa”, jossa silloin heikon Turkin tuli s\u00e4ilytett\u00e4v\u00e4 kansainv\u00e4linen asemansa ilman ideologista ulkopolitiikkaa. Toisessa maailmansodassa Turkki oli tunnetusti puolueeton, mutta sodan j\u00e4lkeen yhteisty\u00f6 l\u00e4nnen kanssa lis\u00e4\u00e4ntyi, mik\u00e4 my\u00f6s mahdollisti vahvemman demokratisoitumisen. Kirjoittajamme my\u00f6s huomattaa ett\u00e4 Kemal Ataturkia ei tulisi verrata nykyjohtajiin kuten Merkeliin tai aikansa fasisteihin kuten Mussoliniin vaan kolmannen maailman vahvoihin johtajiin kuten Nasseriin, Nehruun ja Peroniin.<\/p>\n\n\n\n

Turkin kompasteleva demokratia<\/h3>\n\n\n\n

Kemalismi p\u00e4\u00e4ttyy lopulta 1950 kun vaaleissa suurimmaksi puolueeksi nousee Demokraattipuolue. Turkki oli 1950-luvulla viel\u00e4 kuitenkin eritt\u00e4in vahvasti maatalousyhteiskunta ja muuttoliike kaupunkeihin alkoi vasta todenteolla tuolloin. Kemalismin tiukkaa sekulaarisaatiota pehmennettiin. ”Kaupunkien eliitin” sijaan syrj\u00e4seutujen johtajat, my\u00f6s kurdip\u00e4\u00e4llikot nousivat vahvempaan asemaan. Vallank\u00e4yt\u00f6n vallakumouksessa maanomistajat, liikemiehet ja insin\u00f6\u00f6rit valtasivat johtopaikat aiemmilta upseereilta ja virkamiehilt\u00e4. Turkkilaisten itseymm\u00e4rrykseen my\u00f6s vakiintui kaksi erilaista nostalgista puheenpartta. Toisaalta nuoremmat kemalistit katsoivat ihannoiden Ataturkin vuosia ja demokraattipuolueen edustajat perinteist\u00e4 turkkilaista maaseutua. Toisaalta aika oli my\u00f6s suurta maastamauuton aikaa kun ihmisi\u00e4 alkoi l\u00e4hte\u00e4 vierasty\u00f6l\u00e4isiksi erityisesti Saksaan.<\/p>\n\n\n\n

Euroopan maiden tapaan Turkki sai my\u00f6s osansa Marshal-avusta sek\u00e4 p\u00e4\u00e4si nauttimaan toisen maailmansodan j\u00e4lkeisest\u00e4 voimakkaasta talouskasvusta. Melko nopeasti konservatiivipopulismi johti kuitenkin talousongelmiin. 1958 Turkin liira piti devalvoida. Ote oli kuitenkin talousliberaalimpi kuin valtiovetoisilla kemalisteilla 1960 n\u00e4htiin sitten ensimm\u00e4inen Turkin sotilasvallankaappauksista. Armeijalla oli selv\u00e4sti kemalistitinen tulokulma ja demokraattipuolueen Menderes hirtettiin. T\u00e4m\u00e4 oli ep\u00e4demokraattisuuden ohella kuitenkin ik\u00e4v\u00e4 ennakkotapaus my\u00f6s my\u00f6hemille vallankaappauksille. 60 luvulla kemalistinen puolue muuttui kuitenkni vasemmistolaisemmaksi ja perustuslaista tehtiin demokraattisempi sek\u00e4 salliittiin ammattihdistykset. 60-luku oli Turkissa tietynlainen vasemmistolaisuuden vuosikymmen. Toisaalta my\u00f6s islam alkoi tulla mukaan vahvemmin politiikkaan. Samalla puolukentt\u00e4 monipuolistui mik\u00e4 toisaalta johti hankaliin koalitiohallituksiin.<\/p>\n\n\n\n

\"Turkki\n\t\t\t\n\t\t\t\t\n\t\t\t<\/svg>\n\t\t<\/button><\/figure>\n\n\n\n

70-luku oli my\u00f6s monenlaisen poliittisen kriisin ja kiehunnan vuosikymmen. Heti alkuun 1971 saatiin taas sotilasvallankaappaus ja usemman vuoden kest\u00e4nyt poikkeustila. 1974 n\u00e4htiin Kyproksen kriisi, jossa Turkki oli sotavoimineen vahvasti mukana. Politiikan \u00e4\u00e4rilaidalle saatiin my\u00f6s toisaalta kansallismielinen v\u00e4kivaltaisuuksiin kytk\u00f6ksissa ollut toimintapuolue, mutta my\u00f6s poliittinen islam alkoi toden teolla valtavirtaistua. 1977 n\u00e4htiin Istanbulin Taksim-aukiolla vappup\u00e4iv\u00e4n\u00e4 ehk\u00e4 Turkin vasemmiston vahvin voimann\u00e4yte, joka p\u00e4\u00e4ttyi armeijan laukauksiin, eik\u00e4 vasemmisto sittemmin ole koskaan en\u00e4\u00e4 noussut yht\u00e4 vahvaksi tekij\u00e4ksi. 70-luvun myrkyis\u00e4\u00e4n loppuun osuu my\u00f6s PKK:n perustaminen ja kurdien aiempaa v\u00e4kivaltaisempi toiminta. 1970-luvulla Turkissa oli per\u00e4ti 13 hallitusta.<\/p>\n\n\n\n

Armeijan ja j\u00e4rjestelm\u00e4n kriisi 1980-2002<\/h3>\n\n\n\n

Kirjoittajamme katsoo 80-luvun olevan nykyisen AKP:n perustan luomiseen aikaa, vaikka aikalaiset eiv\u00e4t sit\u00e4 tienneetk\u00e4\u00e4n. 80-luvun aloitti 60- ja 70-lukujen tapaan my\u00f6s sotilasvallankaappaus. Vuosi kest\u00e4neen poikkeustilan j\u00e4lkeen Turkin kehityst\u00e4 voisi kuvailla aiempaan verrattuna konservatiivishenkisemm\u00e4ksi, nationalistisemmaksi ja markkinatlousmy\u00f6nteismm\u00e4ksi. T\u00e4t\u00e4 ei kuitenkaan pidetty antikemalistisena, vaan kemalismi m\u00e4\u00e4ritettiin hieman uudelleen.<\/p>\n\n\n\n

Muita Turkin 80-luvun poliittisen kehityksen m\u00e4\u00e4ritt\u00e4vi\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmia ovat vasemmiston murskaus, poliittisen islamin edelleen jatkunut nousu, 10% \u00e4\u00e4nikynnys joka karsi pienpuolueet. Edelleen jatkui voimakas muuttoliikee syrj\u00e4seuduilta kaupunkeihin, jotka maaseutuistuivat arvoiltaan. Uusliberalismin tuulet puhalsivat my\u00f6s Turkissa, mik\u00e4 toisaalta toi vaurautaa keskisuurten kaupunienkin yritt\u00e4jille, mutta kasvatti rajusti tuloeroja. Ei ole selv\u00e4\u00e4 miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin johtavat poliitikot k\u00e4yttiv\u00e4t islamia tekopyh\u00e4sti politiikan v\u00e4lineen\u00e4 ja miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin siihen aidosti uskoivat, mutta ei sill\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ollut k\u00e4yt\u00f6nn\u00f6ss\u00e4 sitten edes ollut niin v\u00e4li\u00e4. Islam oli tullut kiinte\u00e4ksi osaksi politiikkaa.<\/p>\n\n\n\n

Neuvostoliiton hajoamisen j\u00e4lkeen olisi haluttu ja yritettiin rakentaa vahvempia yhteyksi\u00e4 Keski-Aasian turkinsukuisiin kansoihin, mutta t\u00e4h\u00e4n ei kuitenkaan ollut tarvittavia rahallisia resursseja. Azerbaijan oli ainoa, johon luotiin merkitt\u00e4v\u00e4mm\u00e4t tiiviit yhteydet. Historian lopun j\u00e4lkimaingeissa 1990-luvun lopulla Turkki oli my\u00f6s henkisesti melkeimp\u00e4 l\u00e4himmill\u00e4\u00e4n EU-l\u00e4hentymist\u00e4<\/p>\n\n\n\n

AKP ja Turkin 2000-luku<\/h2>\n\n\n\n

Vuositujahannen vaihde oli selke\u00e4 taitekohta Turkin historisssa. AKP rynni 2001 paikallisen talouskriisin j\u00e4lkeen keskustaoikeiston tontille tietyill\u00e4 islamistisilla painotuksillaan. Toisaalta terrorinvastaisen sodan aikana Turkki oli my\u00f6s toimiva kumppani l\u00e4nnelle. T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa EU-j\u00e4senyyteen t\u00e4ht\u00e4\u00e4vi\u00e4 reformeja kuitenkin viel\u00e4 tehtiin, mutta ne hiljeniv\u00e4t 2005 ja loppuivat tyystin 2008. AKP:lla oli aitoa ja laajaa kannatusta l\u00e4pi yhteiskuntaluokkien. Kurdeillekaan AKP ei ollut aluksi huono vaihtoeto aiempiin verrattuna. mutta 2010-luvulla puolue l\u00e4hti nopeasti autoritaarisempaan suuntaan. Istanbulin karismaattisen Ergodanin talousliberalismin ajateltiin johtavan my\u00f6s suvaitsevampaan ja demokraattisempaan Turkkin ja aluksi v\u00e4h\u00e4n t\u00e4lt\u00e4 n\u00e4yttikin. Mutta k\u00e4\u00e4nn\u00f6s oli raju.<\/p>\n\n\n\n

\"2000-luvun\n\t\t\t\n\t\t\t\t\n\t\t\t<\/svg>\n\t\t<\/button><\/figure>\n\n\n\n

N\u00e4iden asioiden osalta Turkin aikajan muistuttaa 2000-luvulla hieman Ven\u00e4j\u00e4\u00e4. 2011 vaalivoiton j\u00e4lkeen AKP otti kaikki Turkin valtioinstituutiot haltuunsa. T\u00e4m\u00e4 sai aikaan voimakkaitakin mielenosoituksia, mutta ne tukahdutettiin. Aiemmin Ergodan oli tehnyt yhteisty\u00f6t\u00e4 ns. G\u00fclem-liikkeen kanssa, mutta senkin kanssa tuli v\u00e4lirikko 2013 ja pelk\u00e4n AKP:n vallan kasvattamisen sijaan kasvatettiin Erdoganin valtaa ja mielipidevankien m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvoi voimakkaasti. Ulkopoliittisesti Syyrian sis\u00e4llissota ollut tietysti hiljattain merkitt\u00e4v\u00e4 ulkopoliittinen tapahtuma Turkille, joka tuki suoraan sunnikapinallisia, joskin hieman naaivisti ajatellen, ett\u00e4 kaikki\u00e4 sunnit olisivat suoraan k\u00e4\u00e4ntyneet Al Assadin alaviitteja vastaan<\/p>\n\n\n\n

Entinen kemalistinen mahtipuolue CHP on 2000-luvulla j\u00e4\u00e4nyt oppostiopuolueeksi, mutta selv\u00e4sti suurimmaksi sellaiseksi. Kannatus on ollut v\u00e4lill\u00e4 25-35%. Jotkut ovat pit\u00e4neet sit\u00e4 taantumuksellisen kemalistisena joka ei pysty sopeutumaan uuteen maailmaan, mutta ei t\u00e4m\u00e4 ei liene koko totuus. 2016 kes\u00e4ll\u00e4 oli my\u00f6s h\u00e4m\u00e4r\u00e4 vallankaappausyiritys, jonka taustoista ei selv\u00e4\u00e4. Valtava m\u00e4\u00e4r\u00e4 ihmisi\u00e4 vangittiin Erdon ote totisesti tiukentui ja Turkkia sorvattiin viel\u00e4 enemm\u00e4n presidenttivaltaiseksi. 2018 Erdo sai yli 50% pressanvaalien \u00e4\u00e4nist\u00e4 ja enemmist\u00f6n parlamenttiin.<\/p>\n\n\n\n

Yhteenveto<\/h3>\n\n\n\n

Kirja keskitty tosiaan aika tiukasti aatehistoriaan kuvaten Turkin johtajia, puolueita, aatteita, sotilasvallankaappauksia ja muita merkitt\u00e4vimpi\u00e4 poliittisa tapahtumia. T\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 fokus oli mukavallakin tavalla tarkka ja kirja antoi hyv\u00e4n yleiskuvan aiemmin itselleni hyvin tuntemattoman Turkin poliittisesta historiasta. Toisaalta tulokulma oli my\u00f6s hivenen puiseva. Kirja oli kuitenkin ihan hyv\u00e4. Suosittelen pienell\u00e4 varauksella Turkista kiinnostuneille.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Onnistuneen 20:n Euroopan historiaan liittyv\u00e4n kirjan lukemisen j\u00e4lkeen uusi projektini on lukea 10 kirjaa L\u00e4hi-id\u00e4st\u00e4. Aloitan t\u00e4m\u00e4n kuitenkin ”varovaisesti” maantieteellisesti niin l\u00e4helt\u00e4 Eurooppaa kuin jotakuinkin…<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_customify_content_layout":"","_customify_sidebar":"","_customify_page_header_display":"default","_customify_disable_header":"","_customify_disable_header_top":"","_customify_disable_header_main":"","_customify_disable_header_bottom":"","_customify_disable_page_title":"","_customify_disable_content_vertical_padding":"","_customify_disable_footer_top":"","_customify_disable_footer_main":"","_customify_disable_footer_bottom":"","_customify_breadcrumb_display":"","_customify_header_transparent_display":"","footnotes":""},"categories":[3],"tags":[10,69,47,51,68],"class_list":["post-1187","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirja","tag-1900-luku","tag-islam","tag-lahi-ita","tag-nationalismi","tag-turkki"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1187","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1187"}],"version-history":[{"count":27,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1187\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1396,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1187\/revisions\/1396"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1187"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1187"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1187"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}