{"id":1065,"date":"2024-12-30T14:55:54","date_gmt":"2024-12-30T14:55:54","guid":{"rendered":"https:\/\/www.polipolina.com\/?p=1065"},"modified":"2025-04-25T16:01:39","modified_gmt":"2025-04-25T16:01:39","slug":"ddrn-historia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/2024\/12\/30\/ddrn-historia\/","title":{"rendered":"It\u00e4-Saksan historia"},"content":{"rendered":"\n

Euroopan historian kirjojen lukuprojektissani<\/a> <\/strong>viimeiseksi valikoitui kirja DDR:n historiasta. Kirja on Katja Hoyerin Muurin takana – It\u00e4-Saksan historia 1949-1990. T\u00e4m\u00e4 on projektini nelj\u00e4s Saksaan <\/a><\/strong>liittyv\u00e4 kirja ja ainoa kirja, joka on samalta kirjoittajalta kuin joku aiempi.<\/p>\n\n\n\n

\"Katja\n\t\t\t\n\t\t\t\t\n\t\t\t<\/svg>\n\t\t<\/button><\/figure>\n\n\n\n

Tiivistelm\u00e4<\/h3>\n\n\n\n

Kirja jakautuu 10:n kappaleeseen, jotka kuvaavat melko tarkkaan kronologisesti, p\u00e4\u00e4osin 3-6 vuoden siivvuja It\u00e4-Saksan historiasta. Ensimm\u00e4inen pidempi kappale kuitenkin kuvaa Moskovaan l\u00e4htenedein saksalaisten kommunistien tuskallisia vaiheita. Sen j\u00e4lkeen kuvaillaan nousua sodan raunioista, It\u00e4-Saksan synnytystuskia, k\u00e4yntiin l\u00e4htenytt\u00e4 saksalaisen sosialismin rakentumista ja vakiintumista, uusia ongelmia ja lopulta systeemin romahdusta. Kirja kuvaa kattavasti varsinkin Ulbrichtin ja Honeckerin hahmoja sek\u00e4 It\u00e4-Saksan politiikkaa ja kansainv\u00e4lisi\u00e4 suhteita, mutta paljon sosialisista Saksaa kuvataan my\u00f6s tavallisten ihmisten kokemusten kautta.<\/p>\n\n\n\n

Moskovan kommunistit ja It\u00e4-Saksan synty raunioista<\/h3>\n\n\n\n

Johdannon j\u00e4lkeen kirja kuvaa saksalaista kommunismia 30-luvulla. Jotkut saksalaiset l\u00e4htiv\u00e4t rakentamaan ty\u00f6l\u00e4isten paratiisia Neuvostoliitttoon jo 1920-luvulla, mutta viimeist\u00e4\u00e4n 1933 tuhannet saksalaiset kommunistit n\u00e4kiv\u00e4t paremmaksi l\u00e4hte\u00e4 pois Saksasta ja Neuvostoliitto oli luonteva paikka. El\u00e4m\u00e4 Neuvostoliitossa ei kuitenkaan ollut helppoa kuten nyky\u00e4\u00e4n hyvin tied\u00e4mme. 1937 Stalinin vainoharhaisuudeen kasvasessa my\u00f6s Neuvostoliiton saksalaisia kommunisteja alettiin vainota ep\u00e4ilytt\u00e4vin\u00e4 ulkomaiden agentteina ja saksalaisten kommunistien johtoa kuolikin enemm\u00e4n Stalinin kuin Hitlerin k\u00e4skyst\u00e4. Joitan saksalaisia kommunisteja my\u00f6s karkotettiin vain surutta Saksaan. Lopputulos tiedettiin, muttei haluttu liata omia k\u00e4si\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Lopulta noin 3\/4 Neuvostoliitton saksalaisista kommunisteista kaatui Stalinin vainoissa ja petollisuus ja ilmiantamisen kulttuuri j\u00e4tti my\u00f6s arvet niihin saksalaisiin kommunisteihin, jotka selvisiv\u00e4t vainoista ja lopulta palasivat It\u00e4-Saksaan. Selvinneet olivat yleens\u00e4 joko ”eritt\u00e4in joustavia” tai vain onnekkaita. Selvinneiss\u00e4 saksalaisissa oli kuitenkin my\u00f6s paljon saksalaisten kommunisten lapsia, jotka Karl Liebknecht koulun aivopesun j\u00e4lkeen katsottiin soveliaiksi tulemaan osaksi sosialistista yhteiskuntaa<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen siirryt\u00e4\u00e4n kuvailemaan toisen maailmansodan it\u00e4rintaman loppun\u00e4yt\u00f6ksi\u00e4 kun ven\u00e4l\u00e4iset saapuivat Saksaan ja Berliiniin ja rintamalla suoraan k\u00e4rsineiden miesten ohella my\u00f6s naiset joutuivat nyt ven\u00e4l\u00e4isten sotilaiden uhreiksi. Vaikka naisiin suhtauduttiin usein aikalailla armottomasti vihollisina ja n\u00e4it\u00e4 raiskattiin valtoimenaan, huomauttaa Hoyer, ett\u00e4 suhtautuminen lapsiin oli kontekstin huomion ottaen usein kohtuullisempaa ja joskus jopa sympaattista. <\/p>\n\n\n\n

Kes\u00e4ll\u00e4 1945 Stalin mietti viel\u00e4 jonkinlaista sopimusta l\u00e4nnen kanssa, idea ei ollut erillinen It\u00e4-Saksa. Moskovassa yli 10 vuotta viett\u00e4neill\u00e4 saksalaisilla kommunisteilla oli kuitenkin hankaluuksia ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 heid\u00e4n vanhaa maataan uudessa tilantessa. Kommunisten johdolla pystytettiin nopeasti demokraattiselta vaikuttava kehikko. jossa hallinto oli kuitenkin tiukasti kommunistien k\u00e4siss\u00e4. Monenlaiset natseja vastustaneet toimijat olivat valmiita toimimaan yhteisty\u00f6ss\u00e4 kommunistien kanssa, mutta n\u00e4ille n\u00e4ytettiin kaapin paikka nopeasti. Jo viikkojen j\u00e4lkeen sosiaalidemokraattejakin kyydittiin pois.<\/p>\n\n\n\n

Heti sodan j\u00e4lkeisiin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin kuuluivat junkkereiden maiden vieminen ja pilkkominen pienemmiksi tilkuiksi k\u00f6yhille sek\u00e4 usein erityisesti idemm\u00e4st\u00e4 tulleille saksalaisille pakolaisille, joita oli sodan p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 noin 1\/4 It\u00e4-Saksan v\u00e4est\u00f6st\u00e4. Heti sodan j\u00e4lkeen ven\u00e4l\u00e4iset my\u00f6s ry\u00f6stiv\u00e4t mink\u00e4 vaan irti saivat ja mit\u00e4 eiv\u00e4t pystyneet tai halunneet, vain tuhottiin. Toisaalta systemaattisemmin Stalinille l\u00e4hetettiin totaalisesta sodasta ”totaalisina sotakorvauksina” v\u00e4h\u00e4n kaikki mahdolliset teollisuuden koneet ja laitteet. My\u00f6s tieteentekij\u00f6it\u00e4 ja insin\u00f6\u00f6rej\u00e4 vietiin v\u00e4kisin it\u00e4\u00e4n erityisesti sotateollisuuden tarpeisiin. N\u00e4ille tosin annettiin jonkin verran etuoikeuksia ja mahdollisuuta ottaa mukaan kattavammin omaisuuttaan.<\/p>\n\n\n\n

\"It\u00e4-Saksa\n\t\t\t\n\t\t\t\t\n\t\t\t<\/svg>\n\t\t<\/button><\/figure>\n\n\n\n

It\u00e4-Saksa oli kuitenkin vain yksi nelj\u00e4st\u00e4 voittajavaltion miehitysvy\u00f6hykkeest\u00e4 ja my\u00f6s It\u00e4-Berliinikin oli vain noin puolet L\u00e4nsi-Berliinin asukasm\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4. My\u00f6s teollisuuden ydinalueet j\u00e4iv\u00e4t l\u00e4nteen ja it\u00e4 oli enemm\u00e4n maatalousvaltainen. Hallinto halusi saada nuorison taakseen n\u00e4hty\u00e4\u00e4n miten vahvan nuorisoliikkeen natsit saivat puolellee ja syntyi Freie Deutsche Jugend. Natsiaikana kasvaneet lapset haluttiin mukaan t\u00e4h\u00e4n. T\u00e4ss\u00e4 oli mukana silloin nuorehko, k\u00f6yh\u00e4st\u00e4 perheest\u00e4 l\u00e4htenyt ja pitk\u00e4\u00e4n natsiaikana vankilassa virunut Honecker. Toinen my\u00f6hemmin mahtiasemaan noussut old school kommari oli Erich Milke, joka onnekseen 30-luvun Stalinin vainojen aikaan oli l\u00e4htenyt Espanjaan sis\u00e4llissotaan ja v\u00e4lti hulluimpien vuosien vainon. 1950 alusa Mielekn Stasi oli tosin viel\u00e4 varsin pieni organisaatio, mutta alkoi nopeasti kasvaa. Haasteita tuotti my\u00f6s kova denatsifikaatio, joka toi ongelmia p\u00e4tevien ja kokoneiden ihmisten l\u00f6yt\u00e4miseen hallintokoneistoon. It\u00e4saksalaiset alkoivat kuitenkin sopeutua realisosialismin valvontakoneistoon ja systeemiin, koska t\u00e4rkeint\u00e4 oli vain vakaus ja aivan perustoimineentulo. Toisaalta varsinkin nuorilla oli my\u00f6s varsinkin aluksi aitoa haluakin uhrautua paremman huomisen puolesta.<\/p>\n\n\n\n

Sosialismia rakentamassa 1953-1970<\/h3>\n\n\n\n

It\u00e4-Saksan alkuvuosina ja systeemin alettua v\u00e4h\u00e4n vakiintua kyvykk\u00e4it\u00e4 ja ammattitaitoisia ihmisi\u00e4 l\u00e4hti virtoina l\u00e4nteen kun se oli mahdollista ja Berliinin kautta helppoa. It\u00e4-Saksassa joutui usein tekem\u00e4\u00e4n ty\u00f6t\u00e4 pienell\u00e4 palkalla ja raskaissa oloissa. Ensimm\u00e4isen kerran It\u00e4-Saksan kommunististista kokeilu horjui 1953 kun Stalinin kuoleman j\u00e4lkimainingeissa maassa oli oikea kansannousu, jonka tukahduttamiseen tarvittiin Neuvostoliiton apua. Lopulta Berijan poistuttua kuvioista It\u00e4-Saksan johtaja Ulbricht antoi kansalle siimaa. Neuvostoliitto helpotti sotakorvausten maksuvaatimuksia ja osaavia tutkijoita my\u00f6s palasi Neuvostoliitosta DDR:\u00e4\u00e4n. Toisaalta Ulbricht sementoi valtaa enemm\u00e4n itselleen ja vahvemman poliisivaltion rakentaminen alkoi. Useimmat it\u00e4sakalaiset yrittiv\u00e4t kuitenkin el\u00e4\u00e4 kaiken keskell\u00e4 normaalia el\u00e4m\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Stalinin kauhut paljastettiin maailmalle 1956 ja joustava DDR-johtaja Ulbricht pivotoi shokeeravassa tilanteessa nopeasti ja alkoi tunneissa tehd\u00e4 eroa entiseen oppi-is\u00e4\u00e4ns\u00e4. Unkarin 56 kansannousu antoi Ulbrichtille my\u00f6s mahdollisuuden lujittaa otettaan. Toisaalta 50-luvulla tavallisten ihmisten materiaalinen tilanne alkoi my\u00f6s oikeasti parantua ja muuttoa l\u00e4nteen v\u00e4h\u00e4n hiljeni. DDR:n eliitille . Ulbricht ehk\u00e4 tulkitsi rauhoittumisen v\u00e4\u00e4rin pyrkien taas enemm\u00e4n realisosialismiin ja my\u00f6s kulttuurin osalta tukahduttamiseen. L\u00e4nteen l\u00e4htevien m\u00e4\u00e4r\u00e4t kasvoivat taas 50-luvun lopulla. Waldsiedlung<\/p>\n\n\n\n

Muurin rakentaminen Berliiniin tuli 1961 ihmisille kuitenkin yll\u00e4tt\u00e4en. Lukuisat pakoyrityiset olivat toki traagisia ja ihmisi\u00e4 kuoli. Muuri oli tietysti my\u00f6s ikoninen kylm\u00e4n sodan symboli ja ankea ihmisi\u00e4 erottava objekti. DDR:n osalta se kuitenkin vakautti my\u00f6s asioita. L\u00e4nteen muuttamista miettineet joutuivat sopeutumaan tilanteeseen. Osa oli tyyv\u00e4isi\u00e4 ettei l\u00e4\u00e4k\u00e4reit\u00e4 ja muita osaavia ihmisi\u00e4 vain kadonnut l\u00e4nteen. Kiireen takia muuri ei tosin alkuvaiheissaan ollut aivan viimeisen p\u00e4\u00e4lle rakennettu kun simppeleist\u00e4 rakennustarvikkeistakin oli pulaa. Paradoksaalisesti muurin rakentaminen \u00e4kkiselt\u00e4\u00e4n v\u00e4hensi Stasin valtaa kun It\u00e4-Berliini ei en\u00e4\u00e4 vilissyt l\u00e4nnen agenttaja ja tilanne tavallaan rauhoittui. Mielke ei kuitenkaan hellittt\u00e4nyt vallastaan vaan onnistui argumentoimaan uhkia ja rakentamaan Stasista vain entist\u00e4 mahtavamman valvontakoneiston.<\/p>\n\n\n\n

Kuitenkin muurin hioituessa lopullisempaan varmempaan muotoonsa my\u00f6s pakoyritysten m\u00e4\u00e4r\u00e4 v\u00e4heni. DDR:n el\u00e4m\u00e4 alkoi vakiintua my\u00f6s muilla positiivisilla tavoilla. Oli risteilymatkoja ty\u00f6l\u00e4isille ja ajajaksoksi verrattain monipuolisia lomailumahdollisuuksia it\u00e4blokissa ja kotimaassa. Oli jotain ajanjaksoksi edistynytt\u00e4 tuotantoa kuten l\u00e4nteenkin kelvanneita nukkeja ja Jenan hienomekaaniijkaa. Sodan j\u00e4lkeisen kurjuuden j\u00e4lkeen asumisolosuhteet alkoivat kovasti kohentua, toki usein esteettisesti kyseenalaisilla ratkaisulla. Trabant nousi symboliksi. Oli nuorisokulttuuria, musiikkia ja paikallisia Elvis-kopioita.<\/p>\n\n\n\n

\"It\u00e4-Saksa\n\t\t\t\n\t\t\t\t\n\t\t\t<\/svg>\n\t\t<\/button><\/figure>\n\n\n\n

Naisten asemaan kiinnitettiin oikeasti huomiota ja ty\u00f6v\u00e4enluokkaisia ihmisi\u00e4 p\u00e4\u00e4si paljon aiempaa enemm\u00e4n korkeakouluihin, joskin kaksisuuntaisesti haluttiin opettaa my\u00f6s k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n t\u00f6it\u00e4. Jos akateeminen ura ei luista my\u00f6s muita mahdollisuuksia, mutta akateeemisillakin s\u00e4ilyy kontakti ty\u00f6v\u00e4est\u00f6\u00f6n. It\u00e4-Berliinin alettiin rakentaa futuristista televisiotornia, joka valmistui 1969 ja mm. ohjasi rakastetun nukkumatin miljoonien lapsien televisioihin. <\/p>\n\n\n\n

Taustoissa vaikuttanut Honecker oli paremmissa v\u00e4leissa Breznevin kanssa ja kaivoi maata johtaja Ulbrichtin jalkojen alta. 1970 Ulbricht lopulta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 syrj\u00e4ytettiin, vaikka s\u00e4ilytti seremoniaalisen paikan vanhempana valtiomiehen\u00e4. T\u00e4st\u00e4 alkoi kuitenkin Honeckerin valtakausi Toisaalta suuntauduttiin enemm\u00e4n Neuvostoliittoon p\u00e4in, mutta silti kopioitiin my\u00f6s l\u00e4nsimaista kulttuuria. Nuorisolle haluttiin mahdollisuus k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 farkkuja. Tehtiin omia ankeita kopioita, mutta merkitt\u00e4vi\u00e4 m\u00e4\u00e4ri\u00e4 rahaa k\u00e4ytettiin my\u00f6s l\u00e4nsimaisten farkkujen tuomiseen It\u00e4-Saksaan. Ulbrichin kuoleman kanssa samaan aikaan j\u00e4rjestettiin my\u00f6s id\u00e4n Woodstock. It\u00e4-Saksassa oli verrattin el\u00e4v\u00e4inen rock-skene aina punkkiin asti ja maahan Amerikasta muuttanut Dean Reed.<\/p>\n\n\n\n

\"DDR:n\n\t\t\t\n\t\t\t\t\n\t\t\t<\/svg>\n\t\t<\/button><\/figure>\n\n\n\n

Viholliset, yst\u00e4v\u00e4t, eksistentiaalinen huolettomuus ja romahdus<\/h3>\n\n\n\n

\u00d6ljykriisi iski l\u00e4nnen tapaan my\u00f6s It\u00e4-Saksaan. Yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4mpi it\u00e4saksalaisia kohahduttanut kriisi oli kuitenkin kahvikriisi, kun rankkojen vuosikymmenten j\u00e4lkeen It\u00e4-Saksassa oltiin jo totuttu kahviin perushy\u00f6dykkeen\u00e4 ja kun sen saatavuudessa tuli aitoja onglemia ja jouduttiin juomaan jopa DDR.n omaa jatkettuja kahvilaatuja, osoitti t\u00e4m\u00e4 sopeutuneille it\u00e4saksalaisille, ettei kaikesta voinutkaan olla varma. T\u00e4m\u00e4n tapahtumaketjun takia DDR l\u00e4hestyikin tovereita kaukana id\u00e4ss\u00e4. Sodan juuri loputtua Vietnamissa l\u00e4hti It\u00e4-Saksa satsaamaan paikalliseen kahvintuotantoon oman kahvivarmuutensa vuoksi ja oudosti osittain DDR:n vaikutusta, ett\u00e4 Vietnam on niin merkitt\u00e4v\u00e4 kahvintuottaja kuin se nyky\u00e4\u00e4n on. Ja vaikka DDR muiden valtioiden tapaan ajoi omaa etuaan, ei se kuitenkaan kansainv\u00e4lisill\u00e4 areenoilla ollut mitenk\u00e4\u00e4n armottomin toimija vaan my\u00f6s aidosti auttoi tovereitaan mm Kuubassa. Vaikka lukuja ei voi verrata L\u00e4nsi-Saksan gastarbeitereiden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n, tuli my\u00f6s It\u00e4-Saksaan vierasty\u00f6l\u00e4isi\u00e4 kolmannesta maailmasta. Niin Kuubasta, Mosambikista kuin Mongoliastakin, joskin kahvidiileist\u00e4 tuttu Vietnam oli t\u00e4rkein l\u00e4ht\u00f6maa.<\/p>\n\n\n\n

70-luvulta l\u00e4htien maa oli toisaalta it\u00e4blokin etuvartioina, mutta Neuvostoliitonkin pelossa DDR alkoi militarisoitua viel\u00e4 aiempaa enemm\u00e4n. Muurilla ja rajoilla monilla nuorilla oli rankat teht\u00e4v\u00e4t, koska pakoyritysten pelossa ihmisi\u00e4 kierr\u00e4tettiin, etteiv\u00e4t samat vartijat n\u00e4hneet toisiaan liian usein ja siten pystyneet juonimaan laajempia pakoyritysviritelmi\u00e4. Ja siin\u00e4 miss\u00e4 L\u00e4nsi-Saksassa h\u00e4lytyssireeneit\u00e4 testattiin kahdesti vuodessa, testattiin niit\u00e4 DDR:ss\u00e4 viikottain.<\/p>\n\n\n\n

80-luvulla jotkin asiat kuitenkin muuttuivat viel\u00e4 hankalammiksi. Honecker oli noussut johtoon Breznevin luottopakkina, mutta 81 Krimin lomapalatsille l\u00e4hdetty\u00e4\u00e4n hapertuneelta Breznevilt\u00e4 tuli kylm\u00e4 suihku. Neuvostoliitto tarvitsi sen halvan \u00f6ljyn maailmanmarkkinahintaan myyt\u00e4v\u00e4ksi, jota oli aiemmin myyty yst\u00e4vyyshintaan It\u00e4-Saksaan. T\u00e4m\u00e4 oli taloudellisesti raskas homma. It\u00e4-Saksa yritti jossain m\u00e4\u00e4rin modernisoda teollista tuotantoaan yritt\u00e4en panostaa jopa mikroelektroniikkaan, mutta homma ei l\u00e4htenyt lentoon toivotulla tavalla. DDR oli pystynyt takaamaan useimmille asukkailleen kelvollisen elintason, mutta se ei ollut inspiroiva paikka useimmille kunnianhimoisemmille ihmisille. Esim. Merkkelill\u00e4 tuntui olleen v\u00e4h\u00e4n oma ”quiet quiting” 80-luvun Berliinin ty\u00f6paikassaan.<\/p>\n\n\n\n

Talousvaikeuksiensa takia DDR hakikin kumppanuutta yh\u00e4 enemm\u00e4n L\u00e4nsi-Saksasta. Honecker tuli toimeen ja piti jatkuvasti yhteytt\u00e4 Kohliin. Saksojen alettua l\u00f6yt\u00e4\u00e4 tapoja el\u00e4\u00e4 rinnakkain saatiin 80-luvulla viritelty\u00e4 jo erilaisia talousyhteisty\u00f6kuvioita. It\u00e4-Saksassa my\u00f6s tajuttiin tarve vuotta 1945 vanhemmalle historialle. Siksi tuli uudenlaisia historiantulkintoja korostettaen kuinka Marti Luther oli it\u00e4saksalainen ja toisaalta Preussi ei ollut niin paha militaristinen hirvi\u00f6 kuin joskus oli puhuttu.<\/p>\n\n\n\n

\"It\u00e4\n\t\t\t\n\t\t\t\t\n\t\t\t<\/svg>\n\t\t<\/button><\/figure>\n\n\n\n

1980-luvun DDR oli monilla tavoilla outo paikka. Osittain avautunut maa sai USA:n suurl\u00e4hettil\u00e4\u00e4n joka joutui selitt\u00e4m\u00e4\u00e4n miksi maahan kutsuttu intiaani ei ole l\u00e4nnenfilmien kaltainen hahmo. Brandt ja Hoenecker tulivat toisaalta kuitenkin verrattain hyvin toimeen. Gorbatsov halusi avata Neuvostoliittoa, mutta toisaalta eritavalla kuin Hoenecker olisi halunnut. Baltian maide<\/a><\/strong>n tapaan ymp\u00e4ristoliikkeet ja toisaalta kirkollinen maailma oli v\u00e4hemm\u00e4n ongelmallinen ja ei niin implisiittinen tapa kritisoida hallintoa.<\/p>\n\n\n\n

KIrjoittajamme pist\u00e4\u00e4 itsens\u00e4 peliin kirjan lopun l\u00e4hestyess\u00e4 kertoen, ett\u00e4 oli nelj\u00e4vuotiaana Berliinin TV-tornissa ja alla olllut massiivinen poliisipresenssi aiheutti yll\u00e4ttyksen. Kirjoittajamme Hoyer oli DDR:n loppuvaiheissa ty\u00f6v\u00e4enluokkaisille id\u00e4sst\u00e4 paenneille syntynyt lapsi, jonka vanhemmat olivat rajoitteista huolimatta el\u00e4neet melko hyv\u00e4n el\u00e4m\u00e4n\u00e4 It\u00e4-Saksassa. <\/p>\n\n\n\n

Mutta kuten usein, vaikkapa hiljattain Syyriassa, kun prosessi l\u00e4htee liikkeelle, voi rautaiselta n\u00e4ytt\u00e4nyt hallinto romahtaa yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n nopeasti. Honecker oli t\u00e4ss\u00e4 kohtaa ”vanha ja v\u00e4synyt” kuten edelt\u00e4j\u00e4ns\u00e4 Ulbricht ja oli j\u00e4rkyttynyt kun ei pyyt\u00e4ess\u00e4\u00e4n saanutkaan en\u00e4\u00e4 apua Moskovasta. It\u00e4-Saksan johto ehti omatoimisesti viel\u00e4 syrj\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Honeckerin toivoen pit\u00e4v\u00e4ns\u00e4 It\u00e4-Saksan j\u00e4rjestelm\u00e4n pystyss\u00e4, mutta t\u00e4m\u00e4 oli liian my\u00f6h\u00e4\u00e4n. Lopulta 3.10.1990 DDR lakkasi virallisesti olemasta.<\/p>\n\n\n\n

Yhteenveto<\/h2>\n\n\n\n

Yli 500-sivuinen tiiliskivi oli pituudestaan huolimatta suhteellisen helppolukuinen ja mielenkiintoinen. Ehk\u00e4 t\u00e4t\u00e4 joihinkin muihin kirjoihin verrattuna auttoi se, ett\u00e4 It\u00e4-Saksasta minulle oli entuudestaan kohtuulliset pohjatiedot. Vaikka politiikan ja j\u00e4rjestelm\u00e4n iso kuvaa esitetltiin ja erityisesti Ulbrichtin, Hoeneckerin ja Mielken hahmoihin pureuduttiin, oli vastapainona paljon kuvausta normaalien ihmisten arjesta. Suosittelen kuitenkin kirjaa kenelle tahansa jota yht\u00e4\u00e4n kiinnostaa lukea, milt\u00e4 It\u00e4-Saksan tai it\u00e4blokin el\u00e4m\u00e4 ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n n\u00e4ytti kylm\u00e4n sodan aikana.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Euroopan historian kirjojen lukuprojektissani viimeiseksi valikoitui kirja DDR:n historiasta. Kirja on Katja Hoyerin Muurin takana – It\u00e4-Saksan historia 1949-1990. T\u00e4m\u00e4 on projektini nelj\u00e4s Saksaan liittyv\u00e4…<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_customify_content_layout":"","_customify_sidebar":"","_customify_page_header_display":"default","_customify_disable_header":"","_customify_disable_header_top":"","_customify_disable_header_main":"","_customify_disable_header_bottom":"","_customify_disable_page_title":"","_customify_disable_content_vertical_padding":"","_customify_disable_footer_top":"","_customify_disable_footer_main":"","_customify_disable_footer_bottom":"","_customify_breadcrumb_display":"","_customify_header_transparent_display":"","footnotes":""},"categories":[3],"tags":[10,20,32,14,15,18],"class_list":["post-1065","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirja","tag-1900-luku","tag-berliini","tag-ita-saksa","tag-keski-eurooppa","tag-kommunismi","tag-saksa"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1065","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1065"}],"version-history":[{"count":50,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1065\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1974,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1065\/revisions\/1974"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1065"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1065"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1065"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}