{"id":1027,"date":"2024-12-19T10:59:05","date_gmt":"2024-12-19T10:59:05","guid":{"rendered":"https:\/\/www.polipolina.com\/?p=1027"},"modified":"2024-12-20T09:09:55","modified_gmt":"2024-12-20T09:09:55","slug":"mustat-vuodet-uusfasismi-italiassa-1945-2016","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/2024\/12\/19\/mustat-vuodet-uusfasismi-italiassa-1945-2016\/","title":{"rendered":"Mustat vuodet – Uusfasismi Italiassa 1945-2016"},"content":{"rendered":"\n

Anton Montin kirja Mustat vuodet – Uusfasismi Italiassa 1945-2016 valikoitui toiseksi viimeiseksi kirjakseni projektissa lukea 20 kirjaa Euroopan historiasta<\/a><\/strong>.<\/p>\n\n\n

\n
\"Anton<\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Tiivistelm\u00e4<\/h3>\n\n\n\n

Kirja on kohtuullisen napakka reilu 200-sivuinen kokooma italialaisesta uusfasismita. Kirjan alussa on lyhyt pohjustus Mussolinin Italian parista viimeisest\u00e4 vuodesta ja lopussa kappale vuosista 1984-2016, mutta kirja keskittyy pitk\u00e4lti jotakuinkin vuosiin 1946-1983. Kirjassa k\u00e4sitell\u00e4n lyijyn vuosien v\u00e4kivaltaisuuskia, mutta selitet\u00e4\u00e4n my\u00f6s uusfasismin puolupoliittista puolta, erilaisia aktivisteja ja organisaatioita sek\u00e4 teoreetikkoja. Kirjassa on omistettu oma kappaleensa uusfasismin esoteeriselle kummised\u00e4lle Julius Evolalle ja esitell\u00e4\u00e4n v\u00e4hemm\u00e4n pidemmin my\u00f6s sellaisia fasismin auktoriteetteja kuin Junio Valere Borghese ja Stefano Delle Chiaine.<\/p>\n\n\n\n

Fasismista uusfasismiin<\/h3>\n\n\n\n

Kirja alkaa tekij\u00e4ns\u00e4 lyhyell\u00e4 henkil\u00f6kohtaisella kuvauksella. 70-luvun lopun ja 80-luvun alun Rooman nuorena vasemmistolaisena autonomina h\u00e4nell\u00e4 oli my\u00f6s henkil\u00f6kohtainen kosketus uusfasismin maailmaan. H\u00e4n mainitsee ett\u00e4 lyijyn vuosien tapahtumista on ep\u00e4selvyyksi\u00e4 molemmilta puolilta, mutta enemm\u00e4n oikealta. Laitavasemmisto punaisine prikaatteineen oli \u00e4\u00e4riliikkeiden taistelussa kokonaisuutena vahvempi voima, mutta uusfasistit saivat ainakin jotain h\u00e4m\u00e4r\u00e4\u00e4 tukea my\u00f6s julkisen vallan toimijoilta ja eri tiedustelupalveluilta. On edelleen ep\u00e4selv\u00e4\u00e4 mit\u00e4 kaikkea taustalla liikkui. Monti my\u00f6s huomauttaa, ett\u00e4 Italian uusfasistien esoteerinen maailma on hy\u00f6dyllist\u00e4 tajua nykymaailmassa siksikin, ett\u00e4 se on innoittanut laajasti \u00e4\u00e4rioikeistolaista liikehdint\u00e4\u00e4 ymp\u00e4ri Eurooppaa, Suomessakin asti esim. verkkolehti Sarastuksen osalta.<\/p>\n\n\n\n

Esipuheen j\u00e4lkeen kirja alkaa vuodesta 1943 ja Mussolinin ensimm\u00e4isest\u00e4 kaatumisesta ja sit\u00e4 seuranneesta saksalaisten pelastusoperaatiosta, jossa jo tappiomielialainen Mussolini palautetaan valtaan ja Pohjois-Italiaan perusteetaan 600 p\u00e4iv\u00e4ksi Salon tasavalta. Natsi-Saksasta ja monista muista fasisteista puhuttaessa on kuitenkin mielenkiintoista muistaa, ett\u00e4 italilainen fasismi oli fasismiksi kotimaassaan ”verrattain v\u00e4h\u00e4v\u00e4kivaltaista”. Mutta se muuttui 1943 kun Italiasssa alkoi k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 sis\u00e4llissota natsien tukemana fasistivallaan ja liittoutuneiden sek\u00e4 partisaanien v\u00e4lill\u00e4. Lopun l\u00e4hestyess\u00e4 Mussolini suunnitteli lopullista kunniallista taistelua vet\u00e4ytym\u00e4ll\u00e4 alppisoliin kuolemaan saappaat jalassa. N\u00e4in ei kuitenkaan tapahtunut ja lopuksi viimeiset fasistit ajattelivat, ett\u00e4 heid\u00e4t pettiv\u00e4t ensin kuningas, sitten italialaiset ja lopulta viel\u00e4 saksalaisetkin. Mussolini p\u00e4\u00e4tty lopulta roikkumaan kaikkien n\u00e4ht\u00e4ville Milanon kaduille.<\/p>\n\n\n\n

\"Salon<\/figure>\n\n\n\n

Huhtikuusssa 1945 Italia oli vapautettu, mutta fasisteja tai sellaiseksi katsottuja tapettiin oma k\u00e4den oikeudella edelleen ja tilanteen p\u00e4\u00e4osin raihoitettua kuukausia my\u00f6hemmin partisaanit jatkoivat yksitt\u00e4isten fasistien murhaamista viel\u00e4 vuoteen 1950 asti. Italian historiallisena hyssyttelyn\u00e4 voidaan pit\u00e4\u00e4, ett\u00e4 n\u00e4it\u00e4 v\u00e4kivallan tekoja ei ruodittu vuosikymmeniin kovin julkisesti, koska ei haluttu tahrata sankaripartisaaneja.<\/p>\n\n\n\n

Toisaalta jos sodan v\u00e4litt\u00f6m\u00e4n j\u00e4lkeinen oman k\u00e4den oikeus ja joitain vuosia jatkunut fasistien murhaaminen j\u00e4tett\u00e4isiin huomiotta, niin lakiteitse \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen harva fasisti joutui tekemisist\u00e4\u00e4n vastuuseen Italiassa vaan lyhyiden vankilas\u00e4ilytyksien j\u00e4lkeen n\u00e4m\u00e4 p\u00e4\u00e4siv\u00e4t pitk\u00e4lti palaamaan aiempiin asemiinsa yhteiskunnassa. Esimerkkim\u00e4 nostetaan Pino Romualdi joka Salon hallituksen j\u00e4senen\u00e4kin p\u00e4\u00e4si sodan j\u00e4lkeen helpolla ”piilottamaan lohik\u00e4\u00e4rmeen munia” eli jatkamaan vanhan fasistihallinnon jatkumoa enemm\u00e4n maan alla. Edellisiin kirjoihin viitaten hauskana yksityiskohtana oli, ett\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 oli muuhun toimintaan naamioitu toimipiste Dolce Vitan<\/a><\/strong> maailmanmaineeseen nostaneelle Via Venetolla. <\/p>\n\n\n\n

Uusfasistinen puolue MSI perustettiin my\u00f6s jo vuonna 1946 vain vuosi sodan loppumisen j\u00e4lkeen osaksi j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4. Se pyrki pit\u00e4m\u00e4\u00e4n yll\u00e4 fasismin liekki\u00e4, mutta my\u00f6s rekrytoimaan nuoria. Ensimm\u00e4isiss\u00e4 sodan j\u00e4lkeisiss\u00e4 vaaleisssa se sai kuitenkin vain 2% \u00e4\u00e4nist\u00e4, mutta kuitenkin vetosi esimerkiksi poliisin, joka ennen vaaleja teki sen j\u00e4senteen suhteen varmisteluja, ett\u00e4 olettehan mukanana jos pit\u00e4\u00e4 tehd\u00e4 v\u00e4kivaltaisempi kaappaus kun kommunistit nousevat valtaan.<\/p>\n\n\n\n

Uusfasismin varhaisvuodet<\/h3>\n\n\n\n

Noin kymmenessosa kirjasta on osoitettu suoraan Julius Evolan hahmolle, tuolle uusfasismin esoteeriselle kummised\u00e4lle. H\u00e4n oli sisilialaistaustainen aatelinen, jolla oli vahvan hierarkinen ajatus maailmasta, mutta h\u00e4n oli my\u00f6s esoteerisempi ja intellektuellisempi moniin muihin fasisteihin verrattuna. Toisaalta h\u00e4n my\u00f6s ihaili enemm\u00e4n Saksan natseja kuin Italian fasisteja ja osallistui SS:n okulttisiin seremoniohinkin. Esoteerisuudessaan h\u00e4n ajautui 30-luvun alussa jopa Italian fasistien ep\u00e4suosioon, mutta p\u00e4\u00e4si sittemmin takaisin fasismin kaapin p\u00e4\u00e4lle. Sit\u00e4 kautta h\u00e4n vietti sotavuosia my\u00f6s Suur-Saksassa ja loukkaantui sodan aikana vakavasti Wienin pommituksissa.<\/p>\n\n\n\n

H\u00e4n eli loppuel\u00e4m\u00e4ns\u00e4 py\u00f6r\u00e4tuolissa, kuitenkin vanhemman aatelisnaisen sponsoroimana kerrostaloasunnossa Roomassa kirjoittaen ja nauttien mystist\u00e4 auraa nuorempien fasistien keskuudessa. Joillekin vanhemmille fasisteille h\u00e4n oli liian outo intellektuelli, joka n\u00e4ytti ”v\u00e4rikk\u00e4\u00e4ss\u00e4 villapaidassa py\u00f6r\u00e4tuolissa istuvalta homolta”. Evolan ajattelumaailmassa joidenkin muiden italialaisten fasistien tapaan on kuitenkin laajat kansainv\u00e4liset kiinnostuksen kohteet h\u00e4n mm. ihaili erityisesti Contreauta<\/a><\/strong> ja h\u00e4nen rautakaartiaan. Evolan ajattelua tuntuu kuitenkin aidosti vaikeahkosti ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4lt\u00e4. Waffen SS:n kansainv\u00e4liset rykmentit olivat h\u00e4nelle ihailtavan monikansallisia eurooppalaisia?!<\/strong> Toisaalta Evolan viimeisimm\u00e4n merkitt\u00e4v\u00e4n kirjan Cavalcare la tigre(”tiikerill\u00e4 ratsastaen”) tuntuisi kuvaavan v\u00e4h\u00e4n samaa ajatusmaailmaa kuin tuoreempi internetin ”black pill”, jossa maailmaa kohtaan on tietynlainen nihilismi, mutta silti ”sotilaan moraalilla” taistellaan ep\u00e4toivoisesti sit\u00e4 vastaan.<\/p>\n\n\n\n

\"Evola<\/figure>\n\n\n\n

Sodan j\u00e4lkeisin\u00e4 vuosina nykyrajoja katsottaessa on mielenkiintoista muistaa, ett\u00e4 Trieste oli pitk\u00e4\u00e4n sodan j\u00e4lkeen statukseltaan ep\u00e4lv\u00e4ss\u00e4 asemassa ja p\u00e4\u00e4tyi vasta 1954 kiinte\u00e4sti osaksi Italiaa ja t\u00e4m\u00e4 oli my\u00f6s fasisteja motivoivia kysymyksi\u00e4. Toinen uusfasisteja tuoreempina vuosina sodan j\u00e4lkeen mietitytt\u00e4nyt kysymys oli NATO, johon veriviholliskommunistien pelossa jotkut halusivat. Mussolinia vastaan taistelleina sen j\u00e4senmeihin suhtauduttiin kuitenkin my\u00f6s skeptisesti. Evolakin toisaalta kommunistivastaisena kannatti mieluummin NATO:on liittymist\u00e4. Mutta. Heti sodan MSI oli uusfasistipuolueena virallinen, mutta marginaalinen osa j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4, mutta 52-vaaleissa se sai merkitt\u00e4v\u00e4mm\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4n \u00e4\u00e4ni\u00e4 ja puolueen edustaja nousi my\u00f6s mm. Napolin pormestariksi.<\/p>\n\n\n\n

60-luvun alussa NSI alkoi kuitenkin joutua poliittiseen paitsioon varsinaisesta poliittisesta p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteosta. Syntyi kuitenkin puoluepolitiikan ulkopuolisia merkitt\u00e4vi\u00e4 poliittisia j\u00e4rjest\u00f6j\u00e4 kuten Ordine Nuovo ja Aanguardia Nazionale. N\u00e4ill\u00e4 oli ideana k\u00e4yd\u00e4 monipolvisempaa taistelua kommunisteja vastaan ja mietittiin my\u00f6s false flag-operaatiota, joilla toivomaan saavan kansaa k\u00e4\u00e4ntym\u00e4\u00e4n ”j\u00e4rjestyksen” puoleen. 60-luvulla uusfasistit joutuivat kuitenkin j\u00e4nn\u00e4sti tasapainottelemaan maailman tapahtumien kanssa Algeriasta Palesstiinan ja Vietnamiin. Nykymaailman n\u00e4k\u00f6kulmasta saattaakin olla outoa mihin n\u00e4k\u00f6ku\u00f6miin monet p\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t. Esim. uusfasisteilta tuli yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n vahvaa tukea Palestiinalaisille ja muslimimaille. Toisaalta 60-luvulla Espanjan, Portugalin ja Turkin sotilashallintojen sek\u00e4 67-Kreikan sotilasjuntan j\u00e4lkeen fasismin tuntui Italiassa ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4mmin sen l\u00e4hialueiden vaikutuksesta realistisena mahdollistuuna.<\/p>\n\n\n\n

Lyijyn vuodet<\/h3>\n\n\n\n

1968 koko maailma vavisuttanut opiskelijoiden ja nuorison aktivismi n\u00e4kyi my\u00f6s Italiassa. Aluksi uusfasisteja oli vasemmiston mukana hulinoimassa, mutta j\u00e4iv\u00e4t pian pois porukasta, joskin t\u00e4m\u00e4 mielenkiintoinen anekdootti Italian uusfasistien ”fluidiudesta”, ett\u00e4 saattoivat 68-alussa my\u00f6s toimia nuorien radikaalien kanssa samoissa hulinoissa. Toki melko nopeasti uusfasisti j\u00e4iv\u00e4t 68-liikehdinn\u00e4st\u00e4 sivuun.<\/p>\n\n\n\n

Lyijyn vuosia pedataksemme nostetaan esiin erityisesti kaksi hahmoa. Ensimm\u00e4isen\u00e4 Junio Valerio Borghese, joka oli sotavuosina kuulunut uusfasistien erityisesti ihannoimien taistelusukeltajien joukkoon. Borghese oli my\u00f6s mukana 8.12.1970 oudossa tapahtumasarjassa Roomassa, joka muistutti vallankumousyrityst\u00e4, mutta oli niin vaatimaton ja ep\u00e4onnistunut, ett\u00e4 sen taustoista her\u00e4si ep\u00e4ilyst\u00e4. Eikai kukaan, ainakaan ansioitunut sotilas olisi l\u00e4htenyt vastaavaan s\u00e4hellykseen mukaan? <\/p>\n\n\n\n

Toisena ajan merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 fasistitoimijana esiin nostetaan Avanguardia Nazionale -j\u00e4rjest\u00f6n perustaja Stefano Della Chaie. Maan alettua polttaa Italiassa jalkojen alla l\u00e4hti h\u00e4n ensin Francon Espanjaan ja sielt\u00e4 Latinalaiseen Amerikkaan, toimien paikallisten hallintojen ”konsulttina” Chiless\u00e4, Argentinassa ja Boliviassa pit\u00e4en yhteyksi\u00e4 sellaisiin vanhoihin natseihin kuin Klaus Barbie. Della Chaien ura kuvastaa miten laajat kansainv\u00e4liset suhteet, joillain Italian fasisteilla oli ja miten heid\u00e4n ideologiansa meni n\u00e4pp\u00e4r\u00e4sti yhteeh monien Latinalaisen Amerikan sotilashallintojen ajatusmaailman kanssa.<\/p>\n\n\n\n

Vuonna 1969 vaihtui MSI:n puheenjohtaja ja pian alkoi uusfasistiaktiivien v\u00e4kivaltaisempi toiminta. Oliko sattumaa vai ei? Poliittisten myrskyjen aikana nuorisoa virtasi my\u00f6s uusfasisteihin joukkoihin, muuttaen my\u00f6s sen estetiikkaa pitkine partoineen ja hiuksineen. N\u00e4ille luotiin Fronte della Giovent\u00f9, joka oli virallisesti puoluepolitiikasta irrallinen nuorisoj\u00e4rjest\u00f6. Pitk\u00e4\u00e4n Italian fasistien ja MSI:n symbolina toiminut soihtu vaihtui my\u00f6s useammin kelttiristiin, osittain k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6lisyytt\u00e4\u00e4n, se kun oli paljon helpompi piirt\u00e4\u00e4. Lyijyn vuosien pohjoisten pommien ohella fasistit olivat h\u00e4mment\u00e4m\u00e4ss\u00e4 my\u00f6s Italian k\u00f6yhimm\u00e4ss\u00e4 Calabrian maakunnan protesteissa. 1972 laitavasemmisto aloitti kuitenkin aktiivisemman v\u00e4kivallan fasisteja kohtaan. Monti n\u00e4kee, ett\u00e4 vuoteen 1974 asti fasistit olivat laitavasemmistoa v\u00e4kivaltaisempia, mutta tilanne muuttui tuon j\u00e4lkeen nopeasti.<\/p>\n\n\n\n

\"Italian<\/figure>\n\n\n\n

Yhdeksi aikansa merkitt\u00e4v\u00e4ksi fasistiskeneksi nostetaan Milanon Piazza San Babila. Monet n\u00e4ist\u00e4 nuorista fasisteista olivat my\u00f6s pikkurikollisia fasismin aatteen ajamisen ohella ja p\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t my\u00f6hemmin ammattirikollisksi. 70-luvun alussa heill\u00e4 oli kuitenkin oma ”trendik\u00e4s” skenens\u00e4 Pohjois-Italian suurkaupungissa. Mutta \u00e4\u00e4rivasemmisto ei t\u00e4t\u00e4 pidemm\u00e4n p\u00e4\u00e4lle katsellut ja vahvistuttuaan asetti useammankin pommin n\u00e4iden kahviloihin ja baareihin. Meininki oli rajua. 70-luvun kuluessa fasistit j\u00e4iv\u00e4t n\u00e4iss\u00e4 katutappeluissa ja v\u00e4kivallan teoissa tappiolle.<\/p>\n\n\n\n

Vuoden 68 ohella Italiassa n\u00e4htiin vuosikymmen my\u00f6hemmin toinen suuri nuorisoliike jota kutsuttiin vuoden 1977 mukaan nimell\u00e4 ”Movimento del Settantasette”. T\u00e4m\u00e4 automisvasemmistolainen liike her\u00e4tti mielenkiintoa my\u00f6s uusfasisteissa ja n\u00e4htiin jonkilaista hevosenkenk\u00e4teoriaa kun oikeiston Terza posizione viritteli ajatusrakennelmia ”mustata autonomiasta”.<\/p>\n\n\n\n

Lyijyn vuosien ”huipentuma” uusfasistien osalta oli NAR(Nuclei Armati Rivoluzionari<\/em>) ja se p\u00e4\u00e4tyi \u00e4\u00e4rivasemmiston sijaan taistelemaan valtiota vastaan. NAR:n tekemisist\u00e4 lukiessa tuntui, ett\u00e4 homma oli t\u00e4ysin j\u00e4rjet\u00f6nt\u00e4 terroria ja pikkurikollisuutta kuten kauppojen ja huoltoasemien ry\u00f6st\u00f6j\u00e4 muun toiminnan rahoittamiseksi. Lopulta p\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t ry\u00f6st\u00e4m\u00e4\u00e4n asekaupan kun tajusivat miten paljon rahaa aseisiin meni. 70- ja 80-lukujen vaihteen Rooma oli my\u00f6s ehk\u00e4 Belfastin j\u00e4lkeen ”sekteriaalisempi” kuin mik\u00e4\u00e4n muu L\u00e4nsi-Euroopan kaupunki ja normaalitkin ihmiset saattoivat joutua miettim\u00e4\u00e4n kumman \u00e4\u00e4rilaidan naapuruston l\u00e4pi kulkee. Lyijyn vuosien lopun alku oli kuitenkin 1980-luvun Bolognan juna-aseman pommi, joka tappoi 85 ihmist\u00e4. Valtava m\u00e4\u00e4r\u00e4 uusfasisteja pid\u00e4tettiin. P\u00e4\u00e4tekij\u00e4tkin oltiin l\u00f6yt\u00e4vin\u00e4\u00e4n, mutta heid\u00e4t pistettiin ep\u00e4ilytt\u00e4v\u00e4n lyhyeksi aikaa vankilaan, jonka takia on ep\u00e4ilyksi\u00e4, etteiv\u00e4t he oikeasti olleet p\u00e4\u00e4tekij\u00f6it\u00e4 ja mik\u00e4 salaliitto on lopulta taustalla? 80-luvun alun j\u00e4lkeen uufasismin huippu oli kuitenkin n\u00e4hty ja varsinkin r\u00e4ike\u00e4n v\u00e4kivaltainen toiminta hiipui.<\/p>\n\n\n\n

Uusfasismi uusfasismin j\u00e4lkeen<\/h3>\n\n\n\n

Kirjan viimeinen kappale kuvaa viel\u00e4 uusfasismia 80-luvulta 2010-luvun puoliv\u00e4liin asti. Uusfasismi ei ole Italiasta h\u00e4vinnyt, mutta se on muuttanut muotoaan. 90-luvulla se esimerkiksi n\u00e4kyi vahvasti ”harmittomammin” jalkapallokatsomoissa. Sittemmin 2000-luvulla Italian ulkopuolellakin innoitusta ovat her\u00e4tt\u00e4neet sellaiset liikkeet kuin Forza Nuova ja Casa Bound. Pohjois-Italian separatistiliikkeen\u00e4 l\u00e4htenyt Lega Nord suuntautui my\u00f6s my\u00f6hemmin. Kun verrataan 60-80-lukujen klassiseen uusfasismiin, ollaan paradoksaalisesti ”uufasismissa uusfasismin j\u00e4lkeen.”<\/p>\n\n\n\n

\"Uusfasismi<\/figure>\n\n\n\n

Yhteenveto<\/h3>\n\n\n\n

KIrja oli mukavan napakka ja kohtuullisen helppolukuinen. Oudompaa italialaisen uusfasismin maailmaa ja alakulttuureja avattiin ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla. Eli jos toisen maailmansodan j\u00e4lkeinen Italia \u00e4\u00e4rikoikeiston osalta kuulostaa yht\u00e4\u00e4n kiinnostavalta, niin voin suositella t\u00e4t\u00e4 kirjaa.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Anton Montin kirja Mustat vuodet – Uusfasismi Italiassa 1945-2016 valikoitui toiseksi viimeiseksi kirjakseni projektissa lukea 20 kirjaa Euroopan historiasta. Tiivistelm\u00e4 Kirja on kohtuullisen napakka reilu…<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[3],"tags":[10,9,54,8,26],"class_list":["post-1027","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirja","tag-1900-luku","tag-etela-eurooppa","tag-fasismi","tag-italia","tag-terrorismi"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1027","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1027"}],"version-history":[{"count":30,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1027\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1172,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1027\/revisions\/1172"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1027"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1027"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1027"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}