{"id":854,"date":"2024-12-16T12:10:00","date_gmt":"2024-12-16T12:10:00","guid":{"rendered":"https:\/\/www.polipolina.com\/?p=854"},"modified":"2025-10-26T16:49:54","modified_gmt":"2025-10-26T16:49:54","slug":"stefan-zweig-eilispaivan-maailma","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/2024\/12\/16\/stefan-zweig-eilispaivan-maailma\/","title":{"rendered":"Stefan Zweig – Eilisp\u00e4iv\u00e4n maailma"},"content":{"rendered":"\n

Stefan Zweigin Eilisp\u00e4iv\u00e4n maailma on ollut jo vuosikausia lukulistallani, mutta nyt t\u00e4m\u00e4 kirja osui hyvin Euroopan historiankirjalukuprojektiini <\/a><\/strong>ja ehk\u00e4 my\u00f6s maailman tilanteen jatkoksi… Se on klassikko ja henkil\u00f6kohtainen kuvaus Euroopan kulttuurin murroksesta 1800-luvun lopun vakaasta maailmasta 1900-luvun verisiin konflikteihin ja natsien valtaannousuun.<\/p>\n\n\n

\n
\"Stefan<\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Tiivistelm\u00e4<\/h4>\n\n\n\n

Zweig jakaa muistelmansa jaksoihin, jotka heijastelevat sek\u00e4 h\u00e4nen henkil\u00f6kohtaista el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 ett\u00e4 aluksi vakaata mutta sittemmin muuttuvaa maailmaa. Kirja alkaa kuvatessaan 1800-luvun lopun vakaata Keski-Eurooppaa, jonka ylempi keskiluokka koki ennen\u00e4kem\u00e4t\u00f6nt\u00e4 hyvinvointia ja turvallisuutta. Zweigin lapsuus Wieniss\u00e4 avautuu maailmassa, jossa teknologinen kehitys ja kulttuurin nousu ruokkivat optimismia.<\/p>\n\n\n\n

Kuvaukset siirtyv\u00e4t puoliv\u00e4lin j\u00e4lkeen tummempiin s\u00e4vyihin. Ensimm\u00e4inen maailmansota, Saksan hyperinflaatio ja natsien valtaannousu mursivat Zweigin tunteman kulttuurin perustukset. Juutalaisena, pasifistina ja kosmopoliittina h\u00e4n pakeni natsien vainoa useaan maahan, mutta p\u00e4\u00e4tyi lopulta tappamaan itsens\u00e4 Brasiliassa.<\/p>\n\n\n\n<\/a>\n\n\n\n

Kokeile BookBeatia 2 viikkoa maksutta<\/a><\/p>\n\n\n\n

Nuoruus, vakauden maailma Wienin kulttuurinen kehto ja Euroopan kierros<\/h3>\n\n\n\n

Kirja alkaa k\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4n esipuheella kuinka Zweigin kirja kuvaa maailman j\u00e4rkkymist\u00e4, vaikka h\u00e4n kuoli 1942 eik\u00e4 ollut viel\u00e4 tietoinen edes suoranaisista kuolemanleireist\u00e4 ja juutlaiskysymyksen lopullisen ratkaisun rajuudesta. Zweigin omassa johdannossa h\u00e4n katsoo kuuluneens\u00e4 sukupolveen, jonka tuntema maailma n\u00e4ki poikkeuksellisia mullistuksia. Ensimm\u00e4isen maailmansodan j\u00e4lkimaininkeineen, natsit ja toisen maailmansodan. Juutalainen, pasifisti ja humanisti joutui j\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n kaiken ja n\u00e4net. h\u00e4net totisesti ”canceloitiin” kotimaassaan ja kulttuuripiiriss\u00e4\u00e4n. Toki jo t\u00e4ss\u00e4 tulee esiin etuoikeitettu ja elitistinen n\u00e4k\u00f6kulma kun h\u00e4n kertoo, ett\u00e4 olihan niit\u00e4 sotia joskus aiemminkin, mutta ne olivat kaukana eiv\u00e4tk\u00e4 koskettaneet h\u00e4nen maailmaansa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kirja alkaa tulevaisuudenuskoisen, teknologioptimistgen, vakaan ja talouskasvun maailman kuvauksesta, jossa v\u00e4klivalta oli vierasta ja eliitin joukoissa sosiologit ja professorit yrittiv\u00e4t auttaa k\u00f6yhi\u00e4kin. N\u00e4k\u00f6kulma on edelleen melkoisen elistinen, mutta sis\u00e4lt\u00e4nee my\u00f6s totuuden osasia, muidenkin kuin vain eliitin osalta. Zweigin perhe oli ylemm\u00e4st\u00e4 keskiluokkaista ja nousi eliittiin. Saksaa puhunut juutalainen kulttuuriperhe oli l\u00e4ht\u00f6isin M\u00e4\u00e4rist\u00e4, mutta asettui Wieniin pienteollisuusmiehen\u00e4 eliittiin. \u00c4iti oli tosin italialaissaksalainen, joten perhe ja sukulaiset olivat monia kieli\u00e4 puhuvia. kosmopoliitteja, joiden illanistujaisissa kieli vaihtui luontevasti yhdest\u00e4 toiseeen. Zweigin kotikaupunki Wien oli aikansa maailmankaupunkeja ja kulttuurinkehtoja varsinkin musiikin ja teatterin osalta ja teollistumisen aikanakaan se ei ollut harmaa teollisuuskaupunki. It\u00e4valatalaisten, unkarilaisten, puolalaisten ja tsekkien kaupunki oli hyv\u00e4 paikka juutalaiselle ja tunnelma oli my\u00f6s rennompi saksalaisten ”tehokkuuteen” verrattuna.<\/p>\n\n\n\n

Toisessa kappaleessa Zweig kuvaa Wienin eliitin koulumaailmaa ja ”vanhuuden arvostusta”, jossa siloposkinen mies ei l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti saanut osakseen arvostusta, mutta harmaalla parralla sit\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isemmin sai. Status quo oli jonkinlainen itseisarvo. Oppilas ei niin vain puhutellut opettajaa. Ja mielenkiintoista t\u00e4m\u00e4n seurauksena oli mihin nuoren Zweigin yst\u00e4v\u00e4piirin kiinnostus suuntautui: korkeakulttuuriin ja kirkoittamiseen.<\/p>\n\n\n\n

Toisaaalta Zweig kuvaa my\u00f6s Wienin eliitin umpikonservatistista viktoriaanista suhtautumista seksuaalisuuten, eik\u00e4 yll\u00e4t\u00e4, ett\u00e4 Freud ponnisti juuri t\u00e4st\u00e4 maailmasta. Seksuaalisuus t\u00e4ysin tukahdutettiin, siit\u00e4 ei saanut puhua ja naisten nilkkojen n\u00e4kyminen oli h\u00e4vyt\u00f6nt\u00e4 ja ei puhettakaan naisista housuissa. Miehille tulokulmat olivat usein joko a) vied\u00e4\u00e4n l\u00e4\u00e4k\u00e4rille joka pelottelee sukupuolitaudeilla b) vietiin luotetummalle ja kalliimmalle prostituoidulle oppimaan. Mainittakoon, ett\u00e4 prostituoiduista ei totisesti ollut Wieniss\u00e4, kuten muissakaan ajan suurkaupungeissa pulaa.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Kouluvuosien ja seksuaalisen ymp\u00e4rist\u00f6n kuvauksesta siirryt\u00e4\u00e4n yliopistovuosiin. Zweigia ei perheens\u00e4 suunnalta ohjattu mihin piti tarkemmin suuntautua, mutta yliopistoon piti suunnata. Opiskelijael\u00e4m\u00e4n anekdootteiina mielenkiintoissia olivat veljeskuntien merkitt\u00e4vyys ja tietty v\u00e4kivaltaisuus. Tuolloin ihmisille saattoi j\u00e4\u00e4d\u00e4 yliopistoista hyvin konkreettisia arpia. Zweig ei opintovuosina keskittynyt yhteenottoihin, mutta ei varsinaisesti opintoihinkaan, mutta kirjoitti kyll\u00e4 mink\u00e4 kerkesi ja saavutti runoillaan tunnettuutta Wieniss\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

H\u00e4n tapasi mm. my\u00f6s varhaisen sionistisen suurhahmon, joka oli h\u00e4nelle my\u00f6s mentori. Zweigin piiri hieman naureskeli ajatukselle Israelista juutalaisten kotimaana, mutta suosita se saavutti idemm\u00e4ss\u00e4 k\u00f6yhempien juutalaisten keskuudessa. H\u00e4n kuitenkin my\u00f6s matkusteli viett\u00e4en aikaa boheemimmassa ja dynaamisemmassa Berliiniss\u00e4. Se oli kuitenkin osin my\u00f6s preussilaisen j\u00e4rjestyksellisempi, juuri siihen aikaan jota kuvattiin my\u00f6s Blood and Iron-kirjassa<\/a><\/strong>. H\u00e4n vietti aikaa kuitenkin my\u00f6s esimerkiksi Brysseliss\u00e4, Pariisissa ja Lontoossa, joista keskimm\u00e4isest\u00e4 h\u00e4n piti eniten. Maagisessa kaupunginssa rakkaus oli vapaampa, mutta niin olivat monet muutkin asiat ja kirjailijat viettiv\u00e4t melko yksinkertaista el\u00e4m\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Aikuisuus, asettuminen ja…ensimm\u00e4inen maailmansota.<\/h3>\n\n\n\n

Matkustelujensa ja opiskelujensa j\u00e4lkeen Zweig halusi kuitenkin alkaa asettua Wieniin. Ei halunnut kuitenkaan kallista asuntoa ja vaan h\u00e4n halusi asua riitt\u00e4v\u00e4n vaatimattomasti jotta pystyi omistautumaan kirjoittamiselle. Tuolloin h\u00e4n my\u00f6s aloitti ker\u00e4ilij\u00e4n uransa ja arvosti intellektuellien alkuper\u00e4isi\u00e4 k\u00e4sikirjoituksia sek\u00e4 alkoi tehd\u00e4 uraa my\u00f6s teatterik\u00e4sikirjoittajana. H\u00e4n my\u00f6s tapasi laajasti aikansa intellektuelleja. Erityisesti h\u00e4n kuitenkin nostaa esiin Walter Rathenaun, joka oli innoittaja ja kaikinpuolin \u00e4lyk\u00e4s hahmo. Zweig oli my\u00f6s istunut samassa autossa johon Rathenau my\u00f6hemmin tapettiin. Rathenau kuitenkin rohkaisi Zweigia matkustamaan my\u00f6s Euroopan ulkopuolelle ja h\u00e4n l\u00e4htikin my\u00f6s tutustumaan Intiaan ja Yhdysvaltoihin, joista j\u00e4lkimm\u00e4inen tuntui kulttuurin osalta It\u00e4valtaan verrattuna takamatkalta tulevalta, mutta ty\u00f6nteon henki teki vaikutuksen my\u00f6s Zweigiin.<\/p>\n\n\n\n

Zweig kuvaa my\u00f6s hieman laajemmin 1900-luvun alun Euroopan Belle epoqueta. Berliini, Amsterdam, Wien ja Milano kehittyiv\u00e4t vain kauniimmiksi ja keskiluokkakin laajeni. Zweig huomasi my\u00f6s sen siin\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4nen kirjojaan myytiin aiempaa enemm\u00e4n. Naiset my\u00f6s alkoivat vapautua tukahduttavimmasta vaatatuksestaan. Mutta sitten tuli kaunis kes\u00e4 1914.<\/p>\n\n\n\n

Zweig muistaa lukeneensa Mereshkovskin kirjaa Tolstoista ja Dostojevskista, juuri ennen kuin kuuli Ferdinandin murhasta. T\u00e4m\u00e4 ei kuitenkaan tuolloin her\u00e4tt\u00e4nyt tuoreelta aivan valtavaa tunnekuohua. Zweig l\u00e4htikin rantalomalle Belgiaan v\u00e4h\u00e4n ennen kuin ensimm\u00e4inen maailmansota alkoi. Zweigin kuvaus sodan alusta kuvaa juuri niit\u00e4 kliseit\u00e4 oudosta innostuksesta, joihin tottunut. Zweig toki varmaan niit\u00e4, jotka ovat kliseet popularisoineet. Omaksi onnekseen Zweig kuitenkin p\u00e4\u00e4si sota-arkistoon palvelukseen fyysisesti huonosti sopivana. H\u00e4n kuitenkin tunsi kosmopoliittisesti itsens\u00e4 ulkopuoliseksi mm. siit\u00e4, mink\u00e4laista viharunoutta kirjoitettiin ja miten englantilaisia ja ranskalaisia cancelointiin. <\/p>\n\n\n\n

Zweigia pyydetiin tunnettuna kirjoittajana l\u00e4htem\u00e4\u00e4n raportoimaan rintamalle, mutta h\u00e4n ei pasifistina halunnut tehd\u00e4 sit\u00e4, koska olisi pit\u00e4nyt sopeutua sensuuriin. Lopulta h\u00e4n kuitenkin l\u00e4hti Galiciaan Saksan ja It\u00e4vallan it\u00e4rintaman l\u00e4pimurron j\u00e4lkeen arkistointihommiin, n\u00e4hden tuskaa, k\u00f6yhi\u00e4 id\u00e4n juutalaisia getoissaan, mutta my\u00f6s yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4 yst\u00e4v\u00e4llisyytt\u00e4 sotavankien ja heit\u00e4 vartioineen sotilaiden v\u00e4lill\u00e4. H\u00e4n my\u00f6s todisti kaksoismonarkian baabelia, jossa l\u00e4\u00e4k\u00e4rin olisi pit\u00e4nyt puhua aika montaa kielt\u00e4, jotta olisi onnistunut auttamaan oikein my\u00f6s l\u00e4hinn\u00e4 ruteniaa tai kroatiaa puhuvia sotilaita.<\/p>\n\n\n\n

\"It\u00e4valta<\/figure>\n\n\n\n

It\u00e4vallassa sotav\u00e4symys alkoi kuitenkin iskea kovemmin ja nopeammin kuin Saksassa. Tuossa kohtaa Zweig p\u00e4\u00e4si matkustamaan Sveitsiin ja ymm\u00e4rsi sen johtuvan my\u00f6s It\u00e4vallan johdon mielipiteen muutoksista. Puolueeton Sveitsi oli tuossa ajannkohdassa kosmopoliitille raikasta ilmaa. H\u00e4n vietti aikaa Genevessa, niin l\u00e4hell\u00e4 verivihollisten Ranskaa. Z\u00fcrich oli tuolloin my\u00f6s oppostioiden ja vakoojien kokoontumisajojen paikka.<\/p>\n\n\n\n

Maailma suuren sodan j\u00e4lkeen<\/h3>\n\n\n\n

Sodan j\u00e4lkeen paluu It\u00e4valtaan ja Salzurgiin oli…ankea ja Zweig mietti miksi edes teki sen. Junat kulkivat hitaasti ja vaivalloisesti ja olivat tolkuttoman t\u00e4ynn\u00e4, mik\u00e4 oli toisaalta my\u00f6s hyv\u00e4, koska talviaikaan oli j\u00e4\u00e4t\u00e4v\u00e4\u00e4. Zweig vei Sveitsist\u00e4 ruokaa ja mm. suklaata mink\u00e4 vaan pystyi. Etuoikeutteuna eliitin j\u00e4senen\u00e4 Zweigin kirjoitti s\u00e4ngyss\u00e4 peittojen alle, jotta pysyi l\u00e4mpim\u00e4n\u00e4. It\u00e4valta my\u00f6s yll\u00e4tt\u00e4en itsen\u00e4istyi, vaikkei tavallaan olisi edes halunnut. It\u00e4vallassa olisi mieluummin joko pidetty laajemmin imperiumin alueita tai sitten liitetty Saksaan, mit\u00e4 ei tietysti sallittu. It\u00e4vallassa p\u00e4\u00e4stiin my\u00f6s kokemaan kovaa inflaatiota jo ennen kun sen kuuluissammin my\u00f6hemmin iski Saksaan, mist\u00e4 seurasi ep\u00e4eettist\u00e4 keinottelua. Sodan j\u00e4lkeen n\u00e4htiin my\u00f6s dadaa ja kulttuurista sek\u00e4 moraalista vapautumista kun irstailustakin innostuneempi nuorempi sukupolvi ei en\u00e4\u00e4 samalla tavalla halunnut kuunnella heit\u00e4 sotaan vienytt\u00e4 vanhempaa sukupolvea.<\/p>\n\n\n\n

Sotaa seurannaiden ankeiden vuosien 1919-1921 j\u00e4lkeen Zweig l\u00e4hti lopulta taas ulkomaille, ensiksi Italiaan kiert\u00e4en Veronan, Milanon ja Firenzen tuntien itsens\u00e4 onnekseen taas tervetulleeksi. Talous alkoi koheuntua, mutta silti Zweig t\u00f6rm\u00e4si reissuillaan ep\u00e4mukavaan ekstremismiin mm. Viva Lenin viestien ja Mussolinin nimen yhteyksiss\u00e4. H\u00e4n t\u00f6rm\u00e4si fasisteihin ensin juuri Italiassa, mutta totesi my\u00f6hemmin Saksasakin sit\u00e4 olevan Baltiasta Baijeriin. Italian lis\u00e4ksi Zweig matkusti j\u00e4lleen mm. Pariisiin ja Amsterdamiin sek\u00e4 lopulta my\u00f6s Ven\u00e4j\u00e4lle tai siis Neuvostoliittoon 1928. Ven\u00e4j\u00e4 oli selv\u00e4sti k\u00f6yh\u00e4, mutta se tuntui my\u00f6s olevan mielenkiintoisessa liikkeess\u00e4 johonkin uuteen. Zweig tosin my\u00f6s heijastelee tajuttuaan, kuinka puhtaan propagandahenkisesti h\u00e4nt\u00e4 Neuvostoliitossa kierr\u00e4tettiin.<\/p>\n\n\n\n

Zweig kuitenkin kutsuu vuosia 1924-1933 lyhyeksi kauniiksi vuosikymmeneksi, Jolloin h\u00e4nen keskisuuri asuinkaupunkinsa Salzburg nousi yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n kosmopoliittiseksi mahtkakohteeksi. H\u00e4nen talossaan k\u00e4vi paljon kuuluisia vierailijoita, jotka t\u00e4yttiv\u00e4t talon vieraskirjan. jonka natsit lopulta veiv\u00e4t…50-vuotiaana 1930-luvun alussa h\u00e4n kuitenkin katso el\u00e4neens\u00e4 kaikesta huolimattta hyv\u00e4n el\u00e4m\u00e4n, mutta eip\u00e4 viel\u00e4 tuolloin tiennyt mit\u00e4 muutamia vuosia my\u00f6hemmin alkoi tapahtua.<\/p>\n\n\n\n

Hitler ei ollut kaukana Salzburgista, mutta Zweig ei tarkkaan muista milloin tarkkaan h\u00e4nest\u00e4 ensimm\u00e4isen kerran kuuli. H\u00e4n n\u00e4ki kuitenkin ruskeapaitoja rajakyliss\u00e4 ja huomasi n\u00e4iden organisoitumisasteen. Natsien valtaannousun j\u00e4lkeen saksalaisten pakolaisten saapuessa It\u00e4valtaan Zweig ei osannut ajatella, ett\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 voisi olla tulevaisuudessa sama edess\u00e4. Kirjaroviot vaikuttivat tuolloin mahdottomilta, mutta sammakkoa keitettiin hitaasti ja katkerampi pilleri nieltiin kerta toisensa j\u00e4lkeen uudelleen. Saksan raja-alueella Zweig kuitenkin tunsi n\u00e4kev\u00e4ns\u00e4 natsiuhan paremmin kuin Wienin porvarit, jotka eiv\u00e4t ottaneet natseja niin vakavasti. H\u00e4n p\u00e4\u00e4tyi ensin l\u00e4htem\u00e4\u00e4n natseja pakoon Lontooseen, jossa vietti aiempaan verrattuna v\u00e4hemm\u00e4n aikaa paikallisten intellektuellien piireiss\u00e4 py\u00f6rien.<\/p>\n\n\n\n<\/a>\n\n\n\n

Kokeile BookBeatia 2 viikkoa maksutta<\/a><\/p>\n\n\n\n

Yhteenveto<\/h3>\n\n\n\n

Kirja oli mielenkiintoinen ja kauniisti kirjoitettu. Ymm\u00e4rr\u00e4n miksi t\u00e4m\u00e4 on noussut klassikoksi. Se oli kaunis, vaikka sitten elitistisen kaunisteltu kuvaus 1800-luvun lopun ja 1900-luvun Euroopasta. My\u00f6hemm\u00e4tkin osiot ensimm\u00e4isest\u00e4 maaimansodasta ja toiseen maailmansotaan johtaneista vuosista olivat hyvi\u00e4, mutta parasta oli kirjan alkupuolisko. T\u00e4m\u00e4 on kuitenkin klassikko, jota saattaisin suositella melko varauksetta.<\/p>\n\n\n\n

Muuta aiheesta<\/h3>\n\n\n\n