{"id":4052,"date":"2026-01-12T13:25:36","date_gmt":"2026-01-12T13:25:36","guid":{"rendered":"https:\/\/www.polipolina.com\/?p=4052"},"modified":"2026-01-14T10:06:25","modified_gmt":"2026-01-14T10:06:25","slug":"pieni-dekkatitarina-portugalista-antonio-tabuchi","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/2026\/01\/12\/pieni-dekkatitarina-portugalista-antonio-tabuchi\/","title":{"rendered":"Pieni dekkatitarina Portugalista – Antonio tabuchi: Damasceno Monteiron katkaistu p\u00e4\u00e4"},"content":{"rendered":"\n

Luettuani hiljattain kasan paksumpia ja teemoiltaan raskaampia kirjoja el\u00e4m\u00e4st\u00e4 auktoritaarisen hallinnon alla,<\/a> p\u00e4\u00e4tin ottaa v\u00e4liin jotain v\u00e4h\u00e4n lyhyemp\u00e4\u00e4 ja v\u00e4h\u00e4n keve\u00e4mp\u00e4\u00e4. Tykk\u00e4sin muutama kuukausi sitten lukemastani Antonio Tabuchin <\/strong>kirjasta Kertoo Perreira,<\/a><\/strong> joten kirjastosta tarttui mukaan miehen toinen lyhyehk\u00f6 romaani Damasceno Monteiron katkaistu p\u00e4\u00e4<\/strong>.<\/p>\n\n\n

\n
\"Antonio<\/figure>\n<\/div>\n\n\n

V\u00e4h\u00e4n p\u00e4\u00e4lle 200-sivuinen kirja on pintapuolisesti melko yksinkertainen dekkaritarina. T\u00e4ll\u00e4kin kertaa italialaiskirjailijamme vie meid\u00e4t Portugaliin, nyt kuitenkin 90-luvulle ja p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isen\u00e4 tapahtumapaikkana on Porto. Romanimies l\u00f6yt\u00e4\u00e4 kirjan alussa kaupungin laidalta p\u00e4\u00e4tt\u00f6m\u00e4n miehen. Lissabonilaisen lehden vastahakoisesti rikostoimittajaksi p\u00e4\u00e4tynyt nuori p\u00e4\u00e4henkil\u00f6 Firmani l\u00e4hetet\u00e4\u00e4n vastahakoisesti Portoon raportoimaan tapauksesta. H\u00e4n saa apua monelta yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4lt\u00e4 suunnalta, ja tekee rikoksesta juttusarjan jonka avulla lehden numeroita myyd\u00e4\u00e4n loppuun. Lyhyt kirja on tosiaan pintapuolisesti simppeli dekkaritarina, mutta v\u00e4liiin on pistetty useampi monimutkaisempi dialogi.<\/p>\n\n\n\n

P\u00e4\u00e4henkil\u00f6mme majoittuu Portossa pensionaattiin, jonka yll\u00e4pit\u00e4j\u00e4 piti aiemmin tarunhohtoista baaaria, tuntee siksi Porton kerman ja t\u00e4m\u00e4n takia p\u00e4\u00e4henkil\u00f6mme saa h\u00e4nelt\u00e4 hy\u00f6dyllist\u00e4 apua ja ohjaa h\u00e4net aluksi ruumiin l\u00f6yt\u00e4neen romanin luo. H\u00e4n saa pensionaattiin pian my\u00f6s puhelun nimett\u00f6m\u00e4lt\u00e4 vinkkimiehelt\u00e4, joka ohjaa h\u00e4net h\u00e4m\u00e4r\u00e4lt\u00e4 vaikuttavan Sound of Portugal maahantuontiyrityst\u00e4 kohti. Pian joesta l\u00f6ytyy my\u00f6s ruumiin p\u00e4\u00e4 ja lankaker\u00e4 alkaa kieriyty\u00e4 auki ja selvi\u00e4\u00e4, ett\u00e4 maahantuontiyrityksen toimintaan kytkeytyy my\u00f6s huumeita ja korruptoituneita kansalliskaartilaisia ja y\u00f6kerho Puccini Butterfly.<\/p>\n\n\n\n

Kirjan toiseksi t\u00e4rkein hahmo esitt\u00e4ytyy kirjan puoliv\u00e4liss\u00e4. Kyseess\u00e4 on aristokraattitaustainen k\u00f6yhien asioita hoitava asianajaja. Varsinaisen rikokseen liittym\u00e4tt\u00e4 kaksikko p\u00e4\u00e4tyy puhumaan paljon kirjallisuudesta ja sivistynyt asianaja mm. ihmettelee oliko Georg Luk\u00e1csilla tosiaan oma tyylins\u00e4 kuten p\u00e4\u00e4henkil\u00f6mme ehdottaa. H\u00e4n my\u00f6s ihmettelee miten p\u00e4\u00e4henkil\u00f6mme ei voi olla mielipidett\u00e4 Flaubertin ja Coletin vaikutuksiin toisiinsa, vaikka on opiskellut kirjallisuutta. Vaikka asianajajamme puhuikin hienostuneesti kirjallisuudesta ei h\u00e4n kirjan loppupuolelle onnistu kuitenkaan saamaan tekij\u00f6ille heid\u00e4n ansaitsemaansa rangaistusta.<\/p>\n\n\n\n

Yhteenveto<\/h3>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 oli mukavan lyhyt ja kevyehk\u00f6 kirja, joka ei kuitenkaan ollut ollenkaan tyhj\u00e4p\u00e4inen tai tyhj\u00e4np\u00e4iv\u00e4inen. Dekkaritarinan v\u00e4liin olisi sis\u00e4llytetty paljon hauskoja pikkun\u00e4pp\u00e4ri\u00e4 dialogeja. Saatan jatkaa Antonio Tabucchin suomennettujen teoksien lukemista kun kaipaan taas lyhytt\u00e4 ja helppoa, mutten kuitenkaan tyhj\u00e4np\u00e4iv\u00e4ist\u00e4 luettavaa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Luettuani hiljattain kasan paksumpia ja teemoiltaan raskaampia kirjoja el\u00e4m\u00e4st\u00e4 auktoritaarisen hallinnon alla, p\u00e4\u00e4tin ottaa v\u00e4liin jotain v\u00e4h\u00e4n lyhyemp\u00e4\u00e4 ja v\u00e4h\u00e4n keve\u00e4mp\u00e4\u00e4. Tykk\u00e4sin muutama kuukausi sitten…<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[3],"tags":[146,9,128,19,67,144],"class_list":["post-4052","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirja","tag-1990-luku","tag-etela-eurooppa","tag-journalismi","tag-kirjallisuus","tag-portugali","tag-rikostarina"],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4052","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4052"}],"version-history":[{"count":21,"href":"http:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4052\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4266,"href":"http:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4052\/revisions\/4266"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4052"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4052"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4052"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}