{"id":3650,"date":"2025-11-22T11:05:47","date_gmt":"2025-11-22T11:05:47","guid":{"rendered":"https:\/\/www.polipolina.com\/?p=3650"},"modified":"2025-12-23T22:12:14","modified_gmt":"2025-12-23T22:12:14","slug":"philip-roth-salaliitto-amerikkaa-vastaan","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/2025\/11\/22\/philip-roth-salaliitto-amerikkaa-vastaan\/","title":{"rendered":"Philip Roth – Salajuoni Amerikkaa vastaan"},"content":{"rendered":"\n

Luettuani Philip Rothin<\/strong> kirjat Amerikkalainen pastoraali<\/a><\/strong> ja Mieheni oli kommunisti<\/a><\/strong>, jotka kuvaavat fiktionaalisia hahmoja aidossa historiallisessa konteksissa, p\u00e4\u00e4tin ottaa kolmanneksi lukemakseni Rothin kirjaksi teoksen, joka kuvaa kuvitteellisia ihmisi\u00e4 ja aitoja historian hahmoja kuvitteellisessa historiallisessa kontekstissa. <\/p>\n\n\n

\n
\"Salajuoni<\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Tiivistelm\u00e4<\/h3>\n\n\n\n

Noin 350-sivuinen kirja kertoo sellaisesta mahdottomalta tuntuvalta skenaariosta, jossa Amerikan presidentiksi nousee fasismille my\u00f6t\u00e4mielinen hahmo. Kyseess\u00e4 ei kuitenkaan ole 2020-luvun Yhdysvallat vaan kirja sijoittuu 1940-luvun (kes\u00e4kuu 1940\u2013lokakuu 1942) Amerikkaan, jossa presidentiksi nousee todellinen historiallinen hahmo: Charles Lindbergh<\/strong>. Edellisten kirjojen tapaan t\u00e4m\u00e4kin kirja sijoittuu New Jerseyn Newarkkiin. P\u00e4\u00e4henkil\u00f6 sek\u00e4 h\u00e4nen perheens\u00e4 ja l\u00e4hiyhteis\u00f6ns\u00e4 ovat juutalaisia, joten heill\u00e4 on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4sti erityisi\u00e4 pelkoja natseille my\u00f6t\u00e4mielisen America first -presidentin takia. Kirjassa n\u00e4hd\u00e4\u00e4n kuinka aluksi el\u00e4m\u00e4 Amerikassa ei tunnu juurikaan muuttuvan ja n\u00e4emme kuinka perheen ja yhteis\u00f6n eri juutalaiset suhtautuvat tilanteeseen eri lailla ja kuinka tilanne alkaa lopulta kuitenkin eskaloitua. Kirjan lopussa on my\u00f6s mukava listaus kirjan oikeiden historiallisten henkil\u00f6iden vaiheista. Kirjastahan on tehty my\u00f6s itsens\u00e4 David Simonin luoma TV-sarja, jotan en ole kuitenkaan n\u00e4hnyt.<\/p>\n\n\n\n

Charles Lindberg presidenttin\u00e4<\/h3>\n\n\n\n

Charles Lindberg<\/strong> oli aito amerikkalainen henkil\u00f6, joka lensi ensimm\u00e4isen\u00e4 v\u00e4lilaskutta Atlantin yli ja oli aito amerikkalainen America first kommentaattori ja julkisuuden hahmo, joka halusi pit\u00e4\u00e4 Amerikan pois Euroopan sodista. Ei h\u00e4nest\u00e4 olisi realistisesti ajatellen ollut tuolloin potentiaalia tulla Amerikan presidentti\u00e4, mutta eip\u00e4 olisi Donald Trumpillakaan pit\u00e4nyt olla. Presidentiksi noustuaan Lindberg vet\u00e4\u00e4 Amerikan tuen pois liittoutuneilta ja on varsin sympaattinen Natsi-Saksan suuntaan, kyll\u00e4h\u00e4n Neuvostoliiton kommunistit ovat se pahempi vihollinen. H\u00e4n ei ole aikansa mittareilla presidenttin\u00e4 eksplisiittisen juutalaisvatainen, mutta haluaa ”integroida” heid\u00e4t paremmin amerikkalaiseen yhteiskuntaan. MM Homestea 42-m\u00e4\u00e4r\u00e4yksen avulla. Juutalaisia teinej\u00e4 l\u00e4hetet\u00e4\u00e4n kes\u00e4ll\u00e4 ty\u00f6skentelem\u00e4\u00e4n aidon syd\u00e4nmaiden maatiloille ja yrityksi\u00e4 rohkaistaan sijoittamaan juutalaiskeskittymien ihmisi\u00e4 muihin konttoreihin kaueammaksi toisistaan.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Erilaiset n\u00e4k\u00f6kulmat auktoritaariseen hallintoon<\/h3>\n\n\n\n

P\u00e4\u00e4henkil\u00f6 Philipin <\/strong>perhe on normaali keskiluokan 1940-luvun Newarkin juutalaisperhe, mutta p\u00e4\u00e4henkil\u00f6 Philip on turhan nuori kykenem\u00e4\u00e4n luomaan kummempaa tilannekuvausta ymp\u00e4rill\u00e4\u00e4n tapahtuvista asioista. Perheen poliittinen yleisilmapiiri on kuitenkin is\u00e4 Hermanin vaikutuksesta keskustavasemmistolainen ja FDR:\u00e4\u00e4 ihaileva. Herman my\u00f6s tuskastuu kuullessaan natsien etenemisest\u00e4 Euroopassa ja on Lindberghi\u00e4 vastaan, joskin l\u00e4hes naiivilla tavalla uskoo Amerikan vapautta puolustavaan ilmapiiriin.<\/p>\n\n\n\n

Vaikka perheen asuinalue on hyvin juutalaisvaltainen, ovat alueen asukkaat varsin integroituneita amerikkalaiseen el\u00e4m\u00e4nmenoon eik\u00e4 jiddishi\u00e4 juurikaan n\u00e4e yritysten ikkunoissa. Kun yrityksi\u00e4 kehotetaan siirt\u00e4m\u00e4\u00e4n juutalaisia ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 konttoreihin eri puolille, p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 vakuutusalalla ty\u00f6skentelev\u00e4 perheen is\u00e4 irtisanoutua ja menn\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n raskaampaa ty\u00f6t\u00e4 pienemm\u00e4ll\u00e4 palkalla veljens\u00e4 vihannesyritykseen. Veli Monty on amerikkalaisen unelman keskisuuri menestystarina, joka on osittain raskaalla raadannallaan luonut menestyv\u00e4n paikallisen vihannesalan yrityksen ja ajattelee, ett\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4n taloudellisen p\u00e4\u00e4oman avulla juutalaiset selvi\u00e4v\u00e4t antisemitistisen ilmapiirin keskell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Philipi\u00e4 viisi vuotta vanhempi veli Sandy kuitenkin suhtautuu Lindberghiin my\u00f6t\u00e4mielisemmin ja kutsuu vanhempiensa kauhuksi heit\u00e4 ”gettojuutalaisiksi”, jotka ovat el\u00e4neet omiensa parissa eiv\u00e4tk\u00e4 ole riitt\u00e4v\u00e4n avoimia Amerikalle. Lindberghin yhten\u00e4 juutalaisiin kohdistuvana politiikkana oli l\u00e4hett\u00e4\u00e4 teini-ik\u00e4isi\u00e4 juutalaisia kes\u00e4ll\u00e4 kuukaudeksi pariksi ty\u00f6skentelem\u00e4\u00e4n pois ”getoistaan” ”aitoon amerikkaan” ja n\u00e4in tapahtui my\u00f6s Philipin veljelle. Perheen vanhempien kauhun jatkoksi Sandy kuitenkin nauttii suuresti raskaasta kes\u00e4ty\u00f6st\u00e4\u00e4n Kentuckyn maatilalla. Tilanteiden eskaloituessa romaanin edetess\u00e4 Sandykin joutuu kuitenkin miettim\u00e4\u00e4n suhtautumistaan presidentin politiikkaan.<\/p>\n\n\n\n

Suurinta murhetta perheelle aiheuttaa heille muuttanut juuri t\u00e4ysik\u00e4inen serkku, joka hylk\u00e4\u00e4 mukavan ty\u00f6paikkansa rikkaan juutalaisen liikemiehen hoivissa ja pakenee Kanadaan p\u00e4\u00e4st\u00e4kseen sotimaan natseja vastaan Eurooppaan, palaa jalkansa menett\u00e4neen\u00e4 ja katkeroituneena perheen hoivaan, alkaa saada el\u00e4m\u00e4nilostaan kiinni, mutta menett\u00e4\u00e4 viikon j\u00e4lkeen ty\u00f6paikkansa ja p\u00e4\u00e4tyy Philadelphian juutalaisen gangsterin rikoskumppaniksi.<\/p>\n\n\n\n

Perheen \u00e4idin sisko Evelyn ja t\u00e4m\u00e4n mies Lionel Bengelsdorf olivat outoja juutalaisen eliitin poikkeuksia, jotka olivat Lindberghin tukijoiden joukoissa ja t\u00e4m\u00e4 aiheuttaa riitoja l\u00e4pi romaanin. Riitoja eskaloi tilanne, jossa Ribbentrop kutsutaan valkoiseen taloon juhliin, ja kutsun saavat my\u00f6s Evelyn ja Lionel. Erilaisia juutalaisten p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 ja kohtaloita kuvaavat my\u00f6s paikallisen elokuvateatterin pit\u00e4j\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00f6s muuttaa Kanadaan ja p\u00e4\u00e4henkil\u00f6 Philipia \u00e4rsytt\u00e4v\u00e4n naapurin n\u00f6rttipojan perheen erin\u00e4isten sattumusten j\u00e4lkeen tapahtuva pakkosiirto Kentuckyyn.<\/p>\n\n\n\n

Walter Withcel jaLa Guardia ja eskalaatio<\/h3>\n\n\n\n

Kirjan loppupuolella merkitt\u00e4v\u00e4ksi hahmoksi nousee minulle aiemmin tuntematon, mutta aikansa Amerikalle hyvinkin tunnettu hahmo Walter Winchell. Juutalainen, joka nousi maan tunnetuimmaksi juorujournalistiksi ja radio\u00e4\u00e4neksi, joka kirjassa arvostelee \u00e4\u00e4nekk\u00e4\u00e4sti Lindberghi\u00e4 ja canceloidaan sen takia. T\u00e4st\u00e4 vimmastuneena h\u00e4n ryhtyy presidenttiehdokkaaksi. Oikeista historiallisista hahmoista Winchelin puolle ja Lindberghi\u00e4 vastaan nousee my\u00f6s New Yorkin pormestari La Guardia. Ensin Winchell py\u00f6rii puhumassa New Yorkissa ja sen ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4, mutta l\u00e4htee kiert\u00e4m\u00e4\u00e4n maata selvi\u00e4en yhdest\u00e4 murhayrityksest\u00e4, mutta t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen Detroitissa n\u00e4hd\u00e4\u00e4n pogromi ja vastaavat tapahtumat levi\u00e4v\u00e4t pian moniin muihin Amerikan kaupunkeihin. Newarkin juutalaiset alkavat perustaa omia katupartioitaan. Lopulta Winchell murhataan ja t\u00e4m\u00e4n hautajaisiin liittyv\u00e4t levottomuudet aiheuttavat kansallisen kriisin, jossa armeijakin marssii jo kaduille ja kirjan loppuratkaisu n\u00e4hd\u00e4\u00e4n lokakuussa 1942 ja meille my\u00f6s selvi\u00e4\u00e4 mink\u00e4lainen outo salaliitto oli Lindberghin presidenttiyden taustalla<\/p>\n\n\n

\n
\"pormestari<\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Kirjan lopussa on my\u00f6s mukava lista kirjan aidoista historiallisista hahmoista ja heid\u00e4n tekemisist\u00e4\u00e4n. Lindberghin, Winchelin ja LaGuardian osalta v\u00e4h\u00e4n pidemp\u00e4\u00e4nkin, mutta sivurooliin j\u00e4\u00e4neiden historiallisten hahmojenkin osalta lyhyesti.<\/p>\n\n\n\n

Yhteenveto<\/h3>\n\n\n\n

Kirja oli j\u00e4lleen mielenkiintoinen 1900-luvun puoliv\u00e4lin Amerikan juutalaista perhett\u00e4 kuvaava romaani, jossa taustavoimina vaikuttavat historian suuret tapahtumat, mutta toisaalta v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yht\u00e4 keskeinen kaaosta aiheuttava voima ovat perhesuhteet. Vuoden 2025 Amerikan poliittisten tapahtumien nopeuteen verrattaessa t\u00e4m\u00e4n hieman dystopisen romaanin skenaario tuntuu jopa hieman sammakon keitt\u00e4miselt\u00e4 kattilassa. Nyky-Amerikkaan verrattuna kirjan erona on ehk\u00e4 silloin laajemmalle levinnyt karkea antisemitismi ja tavallisten ihmisten matalampi kynnys pogromeihin, siin\u00e4 miss\u00e4 Trumpin Amerikassa maahanmuuttajia ahdisteltu suoraan valtion toimesta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Luettuani Philip Rothin kirjat Amerikkalainen pastoraali ja Mieheni oli kommunisti, jotka kuvaavat fiktionaalisia hahmoja aidossa historiallisessa konteksissa, p\u00e4\u00e4tin ottaa kolmanneksi lukemakseni Rothin kirjaksi teoksen, joka…<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[3],"tags":[54,79,19,24,85,39],"class_list":["post-3650","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirja","tag-fasismi","tag-juutalaisuus","tag-kirjallisuus","tag-politiikka","tag-toinen-maailmansota","tag-usa"],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3650","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3650"}],"version-history":[{"count":33,"href":"http:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3650\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4004,"href":"http:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3650\/revisions\/4004"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3650"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3650"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3650"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}