{"id":3591,"date":"2025-11-16T11:30:34","date_gmt":"2025-11-16T11:30:34","guid":{"rendered":"https:\/\/www.polipolina.com\/?p=3591"},"modified":"2025-11-16T11:30:34","modified_gmt":"2025-11-16T11:30:34","slug":"philiph-roth","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/2025\/11\/16\/philiph-roth\/","title":{"rendered":"Red scare fiktion kautta: Philip Roth &#8211; Mieheni oli kommunisti"},"content":{"rendered":"\n<p>Pidin paljon <strong>Philip Rothin<\/strong> historiallisesta romaanista<a href=\"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/2025\/10\/30\/philiph-roth-amerikkalainen-pastoraali\/\" data-type=\"post\" data-id=\"3430\"> <strong>Amerikkalainen pastoraali<\/strong><\/a>, joten tutkittuani hieman enemm\u00e4n h\u00e4nen tuotantoaan, p\u00e4\u00e4tin lukea Rothin suuresta tuotannosta kronologisesti seuraavan teoksen: <strong>Mieheni oli kommunist<\/strong>i<\/p>\n\n\n<div class=\"wp-block-image\">\n<figure class=\"aligncenter size-large is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"768\" height=\"1024\" src=\"https:\/\/www.polipolina.com\/wp-content\/uploads\/2025\/11\/20251029_184451-768x1024.jpg\" alt=\"Mieheni oli kommunisti Philiph Roth\" class=\"wp-image-3594\" style=\"width:481px;height:auto\" srcset=\"http:\/\/www.polipolina.com\/wp-content\/uploads\/2025\/11\/20251029_184451-768x1024.jpg 768w, http:\/\/www.polipolina.com\/wp-content\/uploads\/2025\/11\/20251029_184451-225x300.jpg 225w, http:\/\/www.polipolina.com\/wp-content\/uploads\/2025\/11\/20251029_184451-1152x1536.jpg 1152w, http:\/\/www.polipolina.com\/wp-content\/uploads\/2025\/11\/20251029_184451-1536x2048.jpg 1536w, http:\/\/www.polipolina.com\/wp-content\/uploads\/2025\/11\/20251029_184451-scaled.jpg 1920w\" sizes=\"auto, (max-width: 768px) 100vw, 768px\" \/><\/figure>\n<\/div>\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\"><strong>Tiivistelm\u00e4<\/strong><\/h3>\n\n\n\n<p>Noin 350-sivuinen kirja sijoittuu hyvinkin samankaltaiseen milj\u00f6\u00f6seen kuin edellinen Rothin kirja: 1940\u20131950-lukujen New Jerseyn Newarkiin, jonne palataan 90-luvun vanhentuneiden ihmisten muistoissa. Kirjan p\u00e4\u00e4henkil\u00f6t ovat j\u00e4lleen juutalaisia, tosin edellisen kirjan menestyneeseen tehtailijasukuun verrattuna vasemmistolaisempia, mutta silti el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n menestyneit\u00e4 hahmoja. Kirjan p\u00e4\u00e4hahmoja ovat Rothin alter ego<strong> Nathan Zuckerman<\/strong>, h\u00e4nen opettajansa ty\u00f6v\u00e4enaktiivi <strong>Murray Ringold<\/strong>, Murrayn veli ja puoliksi kuuluisaksi radio\u00e4\u00e4neksi noussut <strong>Ira Ringold<\/strong> sek\u00e4 h\u00e4nen vaimonsa <strong>Eva<\/strong>. Kirja kuvaa tarkemmin New Jerseyn ja New Yorkin amerikkaa 1930\u20131950-luvuilla, ja keskeisen\u00e4 teemana on <strong>red scare<\/strong>.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\"><strong>Red scrare<\/strong><\/h3>\n\n\n\n<p><strong>Red scare <\/strong>oli tietysti Yhdysvalloissa pian toisen maailmansodan j\u00e4lkeen alkanut ja pitk\u00e4lle 50-luvulle jatkunut kommunisteihin ja vasemmistolaisiin kohdistunut vaino, jonka on katsottu henkil\u00f6ityv\u00e4n senaattori Joseph McCarthyyn. Kirjan alussa Zuckerman tapaa 90-vuotta vanhan ja kunnioittamansa entisen opettajansa Murray Ringoldin, joka joutui AY-aktiivina pienemmiss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin punavainojen uhriksi ja menett\u00e4m\u00e4\u00e4n ty\u00f6ns\u00e4 vuosiksi.<\/p>\n\n\n\n<p>Isompiin vainoihin joutui kuitenkin t\u00e4m\u00e4n v\u00e4hemm\u00e4n oppinut ja erilaisia hanttihommia ymp\u00e4ri maata paiskinut Ira &#8221;Iron Rin&#8221; Ringold. Armeijassa Ira tapasi kuitenkin vakaumuksellisen ja laajasti lukeneen kommunistin, joka iski h\u00e4neen poliittisen kipin\u00e4n. Iso, vahva ja komea Ira, jolla oli rautainen ty\u00f6l\u00e4istausta, onnistuikin sitten nousemaan radiot\u00e4hdeksi ja naisi New Yorkissa asuvan entisen Hollywood-t\u00e4hden, jolla oli edelleen auraansa New Yorkin eliitin piiriss\u00e4. Kirjan monien eri hahmojen v\u00e4lill\u00e4 oli j\u00e4nnitteit\u00e4, mutta suurin j\u00e4nnite rakentuu ideologisesti joustamattoman kommunistin ja t\u00e4m\u00e4n vaimon Evan v\u00e4lille. Omaa juutalaisuuttaan h\u00e4vennyt Eva, aiemmasta liitosta vaikea tyt\u00e4r ja porvarimainen maailma eiv\u00e4t kuitenkaan est\u00e4neet kovap\u00e4ist\u00e4 kommunisti-Iraa.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Zuckermanin kamppailut<\/h3>\n\n\n\n<p>Rothin alter ego Nathan Zuckerman kasvaa kirjan aikana Ringoldeja ihailevasta teinist\u00e4 enemm\u00e4n itseajattelevaksi hahmoksi. Karismaattinen opettaja Murray ja kommunistinen agitaattori Ira tekev\u00e4t nuoreen Nathaniin vaikutuksen. Ira ottaa Nathanin siipiens\u00e4 suojaan ja poliittisten tapahtumien ohella kutsuu t\u00e4m\u00e4n my\u00f6s vaimonsa kaupunkikartanon eliittijuhliin New Yorkiin.<\/p>\n\n\n\n<p>H\u00e4n kuitenkin l\u00e4htee opiskelemaan Chicagoon, jossa tutustuu taiteellisesti kunnianhimoisempaan ja aatteellisesti v\u00e4hemm\u00e4n pateettiseen professoriin, joka ottaa h\u00e4net siipiens\u00e4 suojaan. Toisaalta h\u00e4n menee Indianaan tapaamaan Iran esikuvaa, ty\u00f6l\u00e4isi\u00e4 johtanutta irkkukommunistia, joka oli pistetty ammattiliitosta syrj\u00e4\u00e4n. Seuraavana kes\u00e4n\u00e4 Newarkissa h\u00e4n oppii, ett\u00e4 Ira oli saanut kenk\u00e4\u00e4 ja Evalta oli tullut kirja Mieheni oli kommunisti. V\u00e4itti, ett\u00e4 Ira oli mennyt naimisiin h\u00e4nen kanssaan kommunistisena soluttautujana.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Petos<\/h3>\n\n\n\n<p>Kirjan p\u00e4\u00e4hahmojen v\u00e4liset j\u00e4nnitteet eskaloituvat loppua kohti koviksi kiistoiksi ja selk\u00e4\u00e4npuukotuksiksi. Monet muut kommunistit olivat jo joutuneet punavainojen kohteeksi, mutta Ira selvisi Evan avustuksella. Ira ja Eva olivat l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti erikoinen aviopari. Porvarillinen Eva vihasi omaa juutalaisuuttaan ja kommunistinen Ira piti sit\u00e4 vain merkityksett\u00f6m\u00e4n\u00e4. Kriisi iski, kun virolainen hierojatar kertoi, kuinka antoi Iralle poskihoitoa ja varasteli v\u00e4h\u00e4n Evan koruja. T\u00e4st\u00e4 jo eskaloitui tappelu. Pahempi tappelu eskaloitui, kun tytt\u00e4ren kaveri Pamela kertoi h\u00e4nen ja Iran suhteesta varsin kaunistellun version. T\u00e4m\u00e4n seurauksena Eva p\u00e4\u00e4tyy kirjoittamaan t\u00e4lle oikealle kirjalle nimens\u00e4 antavan kirjan Mieheni oli kommunisti, jossa v\u00e4itti Iran menneen naimisiin h\u00e4nen kanssaan kommunistisena soluttautujana. Kirjan loppua kohti Irin varhaisesta el\u00e4m\u00e4st\u00e4 selvi\u00e4\u00e4 my\u00f6s lis\u00e4\u00e4 luurankoja, mutta h\u00e4n onnistuu kuitenkin viel\u00e4 tuhoamaan Evan el\u00e4m\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Yhteenveto<\/h3>\n\n\n\n<p>Kirja oli eritt\u00e4in mainiota amerikkalaista kirjallisuutta ja edellisen Rothin tapaan keskittyi Newarkin juutalaisiin p\u00e4\u00e4hahmoihin 1900-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4, ottaen red scaren keskeiseksi teemaksi. Edellisen kirjan tapaan ajan poliittisten ja yhteiskunnallisten mannerlaattojen mullistukset toimivat kuitenkin n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n\u00e4 kirjan p\u00e4\u00e4hahmojen inhimillisille heikkouksille. T\u00e4m\u00e4 ei yll\u00e4 mielest\u00e4ni aivan Amerikkalaisen pastoraalin tasolle, mutta oli kuitenkin nautittava lukukokemus.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Pidin paljon Philip Rothin historiallisesta romaanista Amerikkalainen pastoraali, joten tutkittuani hieman enemm\u00e4n h\u00e4nen tuotantoaan, p\u00e4\u00e4tin lukea Rothin suuresta tuotannosta kronologisesti seuraavan teoksen: Mieheni oli kommunisti&hellip;<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[3],"tags":[79,19,15,24,127,39],"class_list":["post-3591","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirja","tag-juutalaisuus","tag-kirjallisuus","tag-kommunismi","tag-politiikka","tag-red-scare","tag-usa"],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3591","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3591"}],"version-history":[{"count":28,"href":"http:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3591\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3739,"href":"http:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3591\/revisions\/3739"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3591"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3591"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3591"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}