{"id":3430,"date":"2025-10-30T08:56:08","date_gmt":"2025-10-30T08:56:08","guid":{"rendered":"https:\/\/www.polipolina.com\/?p=3430"},"modified":"2025-10-30T11:15:45","modified_gmt":"2025-10-30T11:15:45","slug":"philiph-roth-amerikkalainen-pastoraali","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/2025\/10\/30\/philiph-roth-amerikkalainen-pastoraali\/","title":{"rendered":"Philiph Roth Amerikkalainen pastoraali"},"content":{"rendered":"\n

Luettuani hiljattain paljon Yhdysvaltoja k\u00e4sittelev\u00e4\u00e4 tietokirjallisuutta<\/a> ja heitetty\u00e4ni mukaan yhden fiktiivisen teoksen(Vihan kadut<\/a><\/strong>), joka oli varsin populaari rikoskirja, p\u00e4\u00e4tin lukea lopulta jonkun ”suuremman amerikkalaisen romaanin. Kirjaksi valikoitui Philip Rothin Amerikkalainen pastoraali<\/strong> vuodelta 1998.<\/p>\n\n\n

\n
\"Philiph<\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Tiivistelm\u00e4<\/h3>\n\n\n\n

Noin 500-sivuisen kirjan p\u00e4\u00e4hahmona toimii juutalainen Seymour ”Swede” Levov. Newarkin menestyv\u00e4n hansikastehtailijan poika, menestyksek\u00e4s junioriurheilija, joka nai Miss New Jerseyn, johti menestyksek\u00e4st\u00e4 hansikastehdasta ja eli p\u00e4\u00e4llisin puolin amerikkalaista unelmaa perheens\u00e4 kanssa kartanossa New Jerseyn ruuraalisella esikaupunkialueella. Kuitenkin h\u00e4nen Vietnamin sotaa vastustaneen aktivistitytt\u00e4rens\u00e4 tekemiset tuhoavat kiiltokuvamaisen esikaupunkiunelman ja paljastavat perheen sis\u00e4iset ristiriidat.<\/p>\n\n\n\n

Kirjassa k\u00e4y kuitenkin ajan mittaan selv\u00e4ksi, ett\u00e4 eri p\u00e4\u00e4hahmot eiv\u00e4t todellakaan tunnu ymm\u00e4rt\u00e4neen toisiaan ja tulkinneet sek\u00e4 muistavat eri tilanteita varsin erilailla. Itse\u00e4ni puhutteleviksi teemoiksi nousevat perhedynamiikan ja asioiden subjektiivisen tulkinnan ohella juutalaisten maahanmuuttajien eri sukupolvien assimilaatio, amerikkalainen teollisuushistoria ja deindustrialisaatio, 60-luvulta eskaloituneet urbaanit ongelmat ja vuoteen 68 assosioituneet sukupolvikonfliktit.<\/p>\n\n\n\n

Kiiltikuvamainen esikaupunkiungelma ja puhummattomat konfliktit<\/h3>\n\n\n\n

Swede oli ”versatile athlete” ja sit\u00e4 kautta menestyv\u00e4n\u00e4 urheilunuorukaisena koulunsa ja varsinkin juutalaisyhteis\u00f6ns\u00e4 ihailema hahmo. H\u00e4nen perheens\u00e4 oli my\u00f6s kahdessa sukupolvessa noussut vauraaksi hansikastehtaan omistajaksi. Isois\u00e4 oli el\u00e4nyt rankan el\u00e4m\u00e4n ensimm\u00e4isen polven juutalaisena maahanmuuttajana eik\u00e4 Sweden is\u00e4nk\u00e4\u00e4n nuoruus ollut helppo, mutta h\u00e4n oli onnistunut rakentamaan Newarkiin kukoistavan hansikasimperiumin. Perhe ei kuitenkaan vaurautensa ohella silti eronnut niin merkitt\u00e4v\u00e4sti alueen muusta juutalaisv\u00e4est\u00f6st\u00e4. Swede vietti my\u00f6s muutamia iloisia vuosia merijalkav\u00e4en miehen\u00e4 ”oikeaan aikaan”, v\u00e4lttyen l\u00e4htem\u00e4st\u00e4 toisen maailmansodan loppukahinoihinkaan Tyynellemerell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Swede p\u00e4\u00e4tyi naimaan Miss New Jerseyn, joka sanoi ettei edes halunnut missikisoihin, mutta ajatteli ett\u00e4 rahoilla voitaisiin maksaa opiskelua ja siksi p\u00e4\u00e4tyi osittain katselemaan negatiivisesti taaksep\u00e4in missikokemustaan. Jossain muistellaan intiimi\u00e4 kaunista seksuaalista kanssak\u00e4ymist\u00e4 ja kaunista ruraalia el\u00e4m\u00e4\u00e4 alueella, jossa kaikki vanhemmat mahtisuvut eiv\u00e4t katsoneet juutalaisia t\u00e4ysin iloisesti. Kirjan loppua kohden alkaa tosin selvit\u00e4, ett\u00e4 niin Swedell\u00e4 kuin vaimollakin oli syrj\u00e4hyppyj\u00e4. Juutalaisen is\u00e4n ja katolisen \u00e4idin keskell\u00e4 k\u00e4ytiin my\u00f6s hieman hankalia keskusteluja lapsen kasvattamisesta.<\/p>\n\n\n\n

Kirjan alussa Rothin romaanien alterego Zuckerman tapaa vanhemman Sweden stadionilla ja sitten 90-luvulla ravintolassa oppien pian my\u00f6hemmin luokkakokouksessa yll\u00e4tyksekseen Sweden veljelt\u00e4, ett\u00e4 Swede oli juuri kuollut. Eik\u00e4 h\u00e4n ollut ollut tietoinen Sweden perheen my\u00f6hemmist\u00e4 tragedioista. Tyt\u00e4r Merry kasvatettiin kiiltokuvamaisessa esikaupunkiymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 ja tuntui el\u00e4neen onnellisen oloisen lapsuuden, joskin \u00e4lykk\u00e4\u00e4ll\u00e4 lapsella oli my\u00f6s hankala \u00e4nkytys. \u00c4nkytyst\u00e4 suuremmaksi perheen ristiriidaksi nousee kuitenkin Vietnamin sota, jota vanhemmatkaan eiv\u00e4t varsinaisesti kannata, mutta perheen teini-ik\u00e4isen tyt\u00f6n radikalisoituminen ja matkat New Yorkiin aktivistitapaamisiin ovat sovinnaisessa perheess\u00e4 liikaa.<\/p>\n\n\n\n

P\u00e4\u00e4hahmo Swede tuntuu vain olleen kohtuuttoman sovinnainen ja kirja p\u00e4\u00e4tyy lopulta outoon kiusalliseen, eik\u00e4 t\u00e4ysin v\u00e4kivallattomaan illalliseen 70-luvun alun New Jerseyn eliittialueella. Kaikessa sovinnaisuudessaan ja kolmannen sukupolven menestyksek\u00e4\u00e4n\u00e4 maahanmuuttajana Swede koki Amerikan vain yksiselitteisen auvoisekksi ja ihanaksi paikaksi ja siksi h\u00e4nelle oli erityisen vaikeaa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 kapinoivaa tyt\u00e4rt\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Menetetty teollisuushistoria ja urbaanit ongelmat<\/h3>\n\n\n\n

Kirja oli kirjoitettu 90-luvun loppupuolella ja nyt jo l\u00e4hes 30 vuotta vanhassa kirjassa 70-luvun Newarkissa kilpailun kanssa kamppaileva tekstiiliteollisuuden omistaja katselee kaihoisana aiempiin kultaisiin vuosikymmeniin. Suuri osa alueen tekstiiliteollisuudesta on jo l\u00e4htenyt, mutta Sweden tehdas toimii siell\u00e4 edelleen, joskin sille on tullut sisartehdas Puerto Ricoon.<\/p>\n\n\n\n

Naisten hansikkaan valmistusprosessi k\u00e4yd\u00e4\u00e4n kirjan keskivaiheilla huolellisesti l\u00e4pi, kun p\u00e4\u00e4henkil\u00f6 esittelee hansikkaan valmistuksen tehtaalle tulleen tytt\u00e4ren ”rikoskumppanille”, joka esiintyy tekstiiliteollisuudesta tutkielmaa tekev\u00e4n\u00e4 opiskelijana. T\u00e4m\u00e4 kertoo suorat nuoren radikaalin sanansa tehtailijasta ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4\u00e4n sortavana roistona, siin\u00e4 miss\u00e4 Swede itse n\u00e4kee, eik\u00e4 varmaan aivan t\u00e4ysin ilman meriittej\u00e4, itsens\u00e4 yhteis\u00f6lleen t\u00f6it\u00e4 ja ylpeytt\u00e4 tarjoavana instituutiona.
Newarkin 1967 mellakat ovat my\u00f6s tapahtuma romaanissa. Tuossa kohtaa tehtaalla on jo t\u00f6iss\u00e4 paljon tummaihoisia ja tehdas selvi\u00e4\u00e4 mellakoista melko s\u00e4ik\u00e4hdyksell\u00e4 toisin kuin jotkut muut bisnekset. Swede alkaa kuitenkin n\u00e4hd\u00e4 mustat aiempia ammattimiehi\u00e4\u00e4n ammattitaidottomampina ja heikomman ty\u00f6moraalin omaavina. Aikansa deindustrialisaatio, urbaani rappeutuminen ja esikaupungistuminen tulevat kirjassa esille. Menestyneen juutalaisv\u00e4est\u00f6n ja ”kiitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mien” mustien suhteista tuleekin mieleen Podhorezin essee My Negro Problem.<\/p>\n\n\n\n

Yhteenveto<\/h3>\n\n\n\n

Kirja oli erinomainen amerikkalainen 1900-luvun lopun romaani, jossa kuvataan spesifimmin juutalaisten maahanmuuttajien kokemuksia, 60-luvun kulttuuritaisteluja, ajan urbaanin Amerikan rappeutumista sek\u00e4 deindustrialisaatiota, mutta toisaalta universaalimpi teos ihmisten vaikeuksista ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 toisiaan ja ihmiskokemuksesta. Hieno ja maineensa ansaitseva romaani.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Luettuani hiljattain paljon Yhdysvaltoja k\u00e4sittelev\u00e4\u00e4 tietokirjallisuutta ja heitetty\u00e4ni mukaan yhden fiktiivisen teoksen(Vihan kadut), joka oli varsin populaari rikoskirja, p\u00e4\u00e4tin lukea lopulta jonkun ”suuremman amerikkalaisen romaanin.…<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[3],"tags":[10,125,79,19,126,39],"class_list":["post-3430","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirja","tag-1900-luku","tag-125","tag-juutalaisuus","tag-kirjallisuus","tag-kulttuurikamppailu","tag-usa"],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3430","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3430"}],"version-history":[{"count":29,"href":"http:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3430\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3605,"href":"http:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3430\/revisions\/3605"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3430"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3430"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3430"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}