{"id":3351,"date":"2025-10-20T10:32:58","date_gmt":"2025-10-20T10:32:58","guid":{"rendered":"https:\/\/www.polipolina.com\/?p=3351"},"modified":"2025-10-18T09:55:32","modified_gmt":"2025-10-18T09:55:32","slug":"borgatta-amerikan-mafian-synty","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/2025\/10\/20\/borgatta-amerikan-mafian-synty\/","title":{"rendered":"Amerikan mafian synty – Louis Ferranten Borgata: Amerikkalaisen mafian nousu"},"content":{"rendered":"\n

Jatkoin Yhdysvaltoja kuvaavien kirjojen lukemista j\u00e4lleen hieman kevyemm\u00e4ll\u00e4 tekeleell\u00e4. Kirjaksi valikoitui amerikkalaisen mafian varhaisempaa historiaa kuvaava Louis Ferranten Borgata: Amerikkalaisen mafian nousu<\/em><\/strong>. Mafia ja rikollisuus on historian ja fiktion muodossa aina kiinnostanut minua, ja muistini mukaan ensimm\u00e4inen aikuisille suunnattu tietokirja, jonka luin, oli is\u00e4n kirjahyllyst\u00e4 noin 15-vuotiaana l\u00f6yt\u00e4m\u00e4ni, hyvinkin samaa aihetta k\u00e4sitellyt Ilkka Ahtokiven Joten me p\u00e4\u00e4timme tappaa h\u00e4net<\/em>.<\/p>\n\n\n

\n
\"Borgata<\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Tiivistelm\u00e4<\/h3>\n\n\n\n

Noin 400-sivuinen kirja on mafian historiaa kuvaavan trilogian ensimm\u00e4inen osa. Kirja esittelee lyhyesti Sisilian historiaa ja mafian synty\u00e4 siell\u00e4, mutta siirtyy nopeasti kuvaamaan amerikkalaisen organisoidun rikollisuuden synty\u00e4 ja nousua. Kirja keskittyy pitk\u00e4lti New Yorkin tapahtumiin, mutta lyhyit\u00e4 ekskursioita tehd\u00e4\u00e4n my\u00f6s New Orleansiin, Las Vegasiin ja Kuubaan. Kirjan aikajana alkaa 1800-luvun viimeisilt\u00e4 vuosikymmenilt\u00e4 ja p\u00e4\u00e4ttyy 1960\u20131970-lukujen taitteeseen. Kielenk\u00e4ytt\u00f6 on italialaisen lennokasta eik\u00e4 akateemista, joskin viitteit\u00e4 historian moniin hahmoihin viljell\u00e4\u00e4n reippaasti. N\u00f6yr\u00e4 kirjailijamme oli my\u00f6s itse aikoinaan mafioso ja esitt\u00e4\u00e4, ettei koskaan vasikoinut muita eik\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 siksi ole ollut tarvetta kaunistella omaa el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 muiden kustannuksella.<\/p>\n\n\n\n

Sisilian historia ja mafia<\/h3>\n\n\n\n

Mafian historia ulottuu tietysti Sisiliaan asti ja Sisilian historiaan antiikkiin asti tai pidemm\u00e4llekin. Sisilia on ollut historian aikana monenlaisen imperiumin ja hallinnon alla. Yksi t\u00e4ysin uskottavanoloinen teoria on, ett\u00e4 mafia-sana on l\u00e4ht\u00f6isin arabian kielest\u00e4. Saaren itsep\u00e4inen kansa ei kuitenkaan erityisen helposti kapinoinut hallitsijoita vastaan, kunhan paikallisten tapojen annettiin jatkua. Kirjoittajamme esitt\u00e4\u00e4 sisilialaisista vertauksen, ett\u00e4 he olivat kuin pitk\u00e4aikaismafiavankia, joka kertoo uudelle vankilanjohtajalle, miten hommat t\u00e4\u00e4ll\u00e4 oikeasti py\u00f6riv\u00e4t. Mafian esiasteet kehittyiv\u00e4t feodaalij\u00e4rjestelm\u00e4n ja keskiaikaisten salaseurojen perusteille.<\/p>\n\n\n\n

Ilman t\u00e4t\u00e4 kirjaa lukemattakin tied\u00e4mme toki sen faktan, ett\u00e4 Italia on omanarvontuntoisten maakuntien ja vanhojen kaupunkivaltioiden mosaiikki, jossa on paksut paikalliset murteet. Vuonna 1850 vain puolet maan v\u00e4est\u00f6st\u00e4 puhui italiaa. Kirjoittajamme valottaa kuitenkin aihetta kertoen, kuinka h\u00e4nen Barista, Napolista ja Sisiliasta tulleiden isovanhempiensa v\u00e4liset keskustelut eiv\u00e4t amerikkalaisessa ruokap\u00f6yd\u00e4ss\u00e4 italiaksi oikein onnistuneet. 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa italialaisia muutti Amerikkaan noin 5 miljoonaa, joista noin 1,5 miljoonaa oli sisilialaisia. Heit\u00e4 kohdeltiin usein melko huonosti ja syrjiv\u00e4sti. Heit\u00e4 saatettiin kutsua ”pizzaneekeriksi”, ja heit\u00e4 my\u00f6s lynkattiin useammin kuin ihan parin yksitt\u00e4istapauksen verran. Sisilialaiset p\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t usein raskaisiin t\u00f6ihin, mutta heid\u00e4n osuutensa korostui mm. erityisesti satamissa, mik\u00e4 osaltaan my\u00f6hemmin edesauttoi mafian kuljetusalojen haltuunottoa.<\/p>\n\n\n\n

New Orleansista New Yorkiin<\/h3>\n\n\n\n

Ensimm\u00e4isen amerikkalaisen mafiaperheen (Marcello) katsotaan syntyneen 1800-luvun lopulla yhteen aikansa t\u00e4rkeimmist\u00e4 amerikkalaiskaupungeista: New Orleansiin, joka oli jo silloin melkoinen synninpes\u00e4 peliluolineen, bordelleineen ja korruptoituneine poliiseineen. 1800-luvun lopulla ammuttiin kaupungissa paikallinen poliisijohtaja, ja kun syylliseksi l\u00f6ydetylle italialaiselle annettiin turhan liev\u00e4n tuntuinen tuomio, marssi monituhatp\u00e4inen vihainen paikallismob paikalliseen vankilaan ja p\u00e4\u00e4tyi tappamaan 11 italialaista vankia. T\u00e4m\u00e4 tapahtuma kuvaa osaltaan sit\u00e4, kuinka vihamielisesti ja rasistisistikin 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa italialaisiin saatettiin Yhdysvalloissa suhtautua.<\/p>\n\n\n\n

Mafian keskeisimm\u00e4ksi valtakeskittym\u00e4ksi vakiintui kuitenkin pian New York. Kaupungin poliisivoimat olivat 1800-luvun lopulla kohtuuttoman vahvasti irlantilaistaustaisten miehitt\u00e4mi\u00e4, ja he antoivat italialaisissa kaupunginosissa tapahtua melkein mit\u00e4 vaan, kunhan se ei vaikuttanut niiden ulkopuolisten ihmisten el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Ensimm\u00e4inen yksitt\u00e4inen italialaistaustainen saatiin poliisivoimiin vasta 1800-luvun lopulla. Luovasti makarooniksi kutsuttu poliisi p\u00e4\u00e4tyi tutkimaan silloin viel\u00e4 lapsenkengiss\u00e4 olleen New Yorkin mafian tekemisi\u00e4, kun murhamysteerin kautta tynnyrist\u00e4 l\u00f6ytyi kadulla ruumis.<\/p>\n\n\n\n

Kun kipa vaihtuu stillettiin – Juutalaiset gangsterit<\/h3>\n\n\n\n

Amerikan j\u00e4rjest\u00e4ytyneen rikollisuuden taustalla oli italialaisten ohella kuitenkin my\u00f6s paljon juutalaisia. Viime vuosina kohtuullisen paljon It\u00e4-Euroopan historiasta lukiessani olen tullut toistuvasti vastaan juutalaisten merkitt\u00e4v\u00e4n roolin alueella, mutta pogromien ja vainon takia ihmisi\u00e4 l\u00e4hti Amerikkaan, ja monien 1900-luvun alun legendaarisempien gangstereiden vanhemmat tai he jopa itse syntyiv\u00e4t alueella, joka sijoittuu Valko-Ven\u00e4j\u00e4lle<\/a><\/strong>, Galitsiaan<\/a><\/strong> tai It\u00e4-Puolaan. Pogromien ja juutalaisten vainon yksi perhosvaikutus oli juutalaisten gangsterien synty USA:ssa.<\/p>\n\n\n\n

Useat uskonnollisenkin kasvatuksen saaneet juutalaiset vaihtoivat New Yorkin kaduilla kipat stillettiin. Yksi varhaisimmista vaikutusvaltaisista juutalaisgangstereista oli 1928 46-vuotiaana kuollut Arnold Rothstein<\/strong>. Suuren yleis\u00f6n v\u00e4hemm\u00e4n tuntemia juutalaisgangstereita olivat mm. my\u00f6s Dutch Schultz<\/strong> (Arthur Simon Flegenheimer), joka kuoli vain 34-vuotiaana 1935, mutta ehti 20- ja 30-luvuilla tehd\u00e4 omaisuuden erityisesti viinabisneksess\u00e4, sek\u00e4 hieman vanhemmaksi, kyps\u00e4ss\u00e4 47 vuoden i\u00e4ss\u00e4 kuollut Lepke Buchalter<\/strong>, joka piti pitk\u00e4\u00e4n tiukassa otteessaan New Yorkin laajan vaateteollisuuden monia ammattiliittoja. Kaksi aikakauden legendaarisinta juutalaisgangsteria lienev\u00e4t kuitenkin Meyer Lansky<\/strong> (Maier Suchowljansky) ja Benjamin ”Bugsy” Siegel<\/strong>. Lansky oli Lucky Lucianon strategikko, joka jopa puolusti sisilialaisten verisiteiden merkityksellisyytt\u00e4, vaikka Luciano yritti rakentaa ”wokempaa” mafiaa. Parivaljakko teki yhteisty\u00f6t\u00e4 my\u00f6s Harlemissa mustien rikollisten kanssa.<\/p>\n\n\n\n

Kieltolaki, opportunismi, Lucky Luciano ja mafian nousu<\/h3>\n\n\n\n

Lanskyn aisaparina toiminut sisilialaistaustainen Lucky Luciano aloitteli rikollisuraansa hattukauppiaan kuljetuspoikana ja diilaili kuljetusreiteill\u00e4\u00e4n siin\u00e4 sivussa heroiinia. Lansky oli Lucky Lucianon strategikko, joka puolusti sisilialaisten verisiteiden merkityksellisyytt\u00e4, vaikka Luciano yritti rakentaa ”wokempaa” mafiaa. Lucky ja monet muut ajan vanhemmat mafiosot, kuten Frank Costello, nousivat todellisiksi suurtekij\u00f6iksi kieltolain aikaan. Viinan tarjoaminen teki heist\u00e4 kansankin silmiss\u00e4 hyv\u00e4ksytt\u00e4vi\u00e4 toimijoita.<\/p>\n\n\n\n

30-luvun alussa mafian sis\u00e4ll\u00e4 k\u00e4ytiin verisi\u00e4 sotia, joissa Lucianon jengi onnistui kuitenkin nousemaan vahvaan asemaan tapettuaan vanhaa kaartia. Luciano kruunasi itsens\u00e4 New Yorkin doniksi, joka asui ilman vaimoa ylellisess\u00e4 hotellihuoneessa. Samalla luotiin my\u00f6s uusia myyttej\u00e4 ja rakenteita, kun nuorempi polvi ei samalla tuntenut aitoja sisilialaisia perinteit\u00e4. T\u00e4h\u00e4n ajankohtaan sattuu my\u00f6s New Yorkin viiden tunnetun mafiaperheen asemien vakiintuminen. Kieltolain ohella my\u00f6s 1929 oli mafialle kriisi, jota ei sopinut j\u00e4tt\u00e4\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00e4. Mafia oli kyll\u00e4 rahoineen valmiina auttamassa konkurssiin tai ongelmiin joutuneita pienyritt\u00e4ji\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Los Angelesiin l\u00e4htenyt Bugsy ja Murder Inc:in paljastuminen nosti mafian otsikoihin ja sai viranomaiset kiinnitt\u00e4m\u00e4\u00e4n siihen aiempaa enemm\u00e4n huomiota. Isosti otsikoissa ollut Murder Inc osittain kuitenkin unohtui Pearl Harborin takia. New Yorkin satamassa palanut ranskalaisalus huolestutti Amerikan johtoa, joka p\u00e4\u00e4tti tehd\u00e4 faustilaisen sopimuksen riitt\u00e4v\u00e4n ”is\u00e4nmaallisen” mafian kanssa sataman turvallisuudesta. Sota-aika ja s\u00e4\u00e4nn\u00f6stely antoi mafialle taas lis\u00e4\u00e4 tienaamismahdollisuuksia mm. kuljetusalan ammattiliittojen kontrollin kautta.<\/p>\n\n\n\n

Lepke ja porukkaansa teloitettiin tosin Sing Singiss\u00e4 sodan keskell\u00e4 1943. Juutalaisen hallussa ollut vaateteollisuus p\u00e4\u00e4tyi siten italialaisten mafiosojen haltuun, ja kirist\u00e4misen kovuus vain kasvoi. 1943 n\u00e4htiin liittoutuneiden maihinnousu Sisiliaan. T\u00e4st\u00e4 mafiosot my\u00f6s hy\u00f6tyiv\u00e4t. Amerikan paikallisilta sisilialaistaustaista kysyttiin tietoa kaikesta mahdollisesta, ja mafiakin pystyi auttamaan asioissa. Lucky my\u00f6s mietti, miten t\u00e4ss\u00e4 yhteisty\u00f6ss\u00e4 saa tuomiotaan kevyemm\u00e4ksi. H\u00e4nen tuomiotaan kevennettiin, mutta h\u00e4net kuitenkin karkotettiin sodan j\u00e4lkeen Italiaan. Italiassa paikallinen mafia tietysti py\u00f6ritteli mustaa p\u00f6rssi\u00e4, valkoista p\u00f6rssi\u00e4 ja kaikkea muutakin ”p\u00f6rssi\u00e4”, eik\u00e4 miehitt\u00e4jill\u00e4 ollut oikein mahdollisuuksia kuin katsoa silmien l\u00e4pi. Aiemmin maahan karkotettu Vito Genovese, joka oli toiminut yhteisty\u00f6ss\u00e4 Mussolinin kanssa murhauttaen kontaktiensa kautta vasemmistolaisen toimittajan Amerikassa, k\u00e4\u00e4nsi takkiaan ja toimi h\u00e4nkin miehitt\u00e4jien avustajana toimittaen n\u00e4ille ylellisempi\u00e4 haluamiaan tuotteita.<\/p>\n\n\n\n

Las Vegas, Havanna ja mafian vallan vuodet<\/h3>\n\n\n\n

Mafian historian merkitt\u00e4vimpi\u00e4 l\u00e4\u00e4nityksi\u00e4 Yhdysvaltain historiassa oli Las Vegas, jonka rakentamisessa ja varhaisvuosien toiminnassa se oli merkitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 roolissa. Hooverin pato oli tuonut ty\u00f6miehi\u00e4 ja sittemmin turisteja, jotka t\u00f6rs\u00e4siv\u00e4t Las Vegasissa, ja t\u00e4ss\u00e4 n\u00e4htiin tilaisuus. Merkitt\u00e4v\u00e4 varhainen toimija oli Bugsy Siegel. H\u00e4nen Flamingo-hotellinsa ei kuitenkaan ollut varsinainen menestys. Samaan aikaan Lansky kokeili uhkapelien ja hotellibisnesten suhteen toista potentiaalista lokaatiota eli Havannaa, johon oli luonut yhteyksi\u00e4 kieltolainaikaisissa sokeriruokobisneksiss\u00e4. Lanskyn 40-luvun lopun Havannan bisnekset eiv\u00e4t Las Vegasin tapaan olleet valtava v\u00e4lit\u00f6n menetys. Lanskyn kutsusta saarelle saapui my\u00f6s Italiaan karkotettu Lucky Luciano v\u00e4\u00e4rennetyill\u00e4 papereillaan, mutta oli turhan kuuma hahmo, ja Kuuba taipui Amerikan painostuksen alla.<\/p>\n\n\n\n

Mafian vahvistumisen aikana her\u00e4si kysymyksi\u00e4, miksi mm. Hoover ja t\u00e4m\u00e4n luoma FBI pitk\u00e4\u00e4n katselivat mafian tekemisi\u00e4 niin pitk\u00e4\u00e4n sormien l\u00e4pi. Ottaen huomioon, miten tehokkaasti kommunisteja tuohon aikaan suorastaan vainottiin, olisi luullut voimakkaan salaseuran saaneen jotain oikeaa osakseen, jos olisi ollut oikeaa yrityst\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on her\u00e4tt\u00e4nyt kysymyksi\u00e4 siit\u00e4, oliko mafialla kiristysaineistona todisteita Hooverin homoilusta tai t\u00e4m\u00e4n uhkapelaamista. Toisaalta mafialla oli my\u00f6s rahaa ja kyky lahjoa perusagentteja ja korkeampiakin virkamiehi\u00e4, mik\u00e4 vaikutti osaltaan asiaan. Toisaalta pian my\u00f6hemmin Frank Costello saatiin kuitenkin kuulusteltavaksi ja hikoili todistajanaitussa, kun joku lopulta oli aidosti ottanut mafian t\u00e4ht\u00e4imeens\u00e4. Costello alkoi my\u00f6s menett\u00e4\u00e4 asemiaan, kun h\u00e4nt\u00e4 alkoi haastaa Vito Genovese, joka my\u00f6s nousi lopulta ykk\u00f6sjohtajaksi.<\/p>\n\n\n\n

1946 Lanskyn Kuuban seikkailut eiv\u00e4t viel\u00e4 kunnolla ottaneet tuulta alleen, mutta Batistan noustua valtaan kasino- ja hotellibisnes l\u00e4hti kunnolla k\u00e4yntiin. Haluttiin my\u00f6s laadukasta tunnelmaa, eik\u00e4 prostituoituja haluttu paikalle \u2013 niit\u00e4 riitti muuallakin. Kuubassa tehtiin rahaa, mutta sitten tulivat muuan Che Guevara ja Fidel Castro, jotka ottivat saaren haltuunsa, ja porsastelevien jenkkimafiosojen kasinot olivat ihan ensimm\u00e4isin\u00e4 t\u00e4ht\u00e4imess\u00e4. Lansky menetti valtavasti rahaa ja samalla asemiaan, ja h\u00e4nen t\u00e4htens\u00e4 l\u00e4hti laskuun, mutta toisin kuin monet muut mafiosot, eli h\u00e4n hyviss\u00e4 sielun ja ruumiin voimissa 80-luvulle asti, siin\u00e4 miss\u00e4 Genovese kuoli vankilassa syd\u00e4nkohtaukseen jo 1969 ja Lucky Luciano Napolissa karkotettuna 1962. Kuuban vallankumous toi kuitenkin Floridan Trafficanten perheelle uusia bisnesmahdollisuuksia, kun Miamiin paenneet kuubalaiset olivat sek\u00e4 potentiaalista ty\u00f6voimaa ett\u00e4 asiakkaita mafian tarjoamille palveluille, ja perhe muutti toimintaansa Tampasta Miamiin.<\/p>\n\n\n\n

Yhteenveto<\/h3>\n\n\n\n

Kirja oli varsin populaaristi ja vet\u00e4v\u00e4ll\u00e4 kirjoitettu historiikki Amerikan mafian varhaisemmista vuosista. Omat tietoni Amerikan varhaisemmasta mafiasta ovat olleet hyvin varsin pintapuolisia, joten tietyst\u00e4 potentiaalisuudestaan huolimatta t\u00e4m\u00e4 t\u00e4ytti aukkoa. Olen melko hiljattain my\u00f6s katsonyt uudelleen Sergio Leonen mestariteoksen Once upon a time in America ja my\u00f6s siksi mafian varhaiset juutalaisyhteydet kiinnostivat. Kirja ei ollut mielest\u00e4ni loistava, mutta kyll\u00e4 lukemisen arvoinen .<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Jatkoin Yhdysvaltoja kuvaavien kirjojen lukemista j\u00e4lleen hieman kevyemm\u00e4ll\u00e4 tekeleell\u00e4. Kirjaksi valikoitui amerikkalaisen mafian varhaisempaa historiaa kuvaava Louis Ferranten Borgata: Amerikkalaisen mafian nousu. Mafia ja rikollisuus…<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[3],"tags":[10,8,95,102,96,39],"class_list":["post-3351","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirja","tag-1900-luku","tag-italia","tag-mafia","tag-new-york","tag-rikollisuus","tag-usa"],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3351","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3351"}],"version-history":[{"count":31,"href":"http:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3351\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3482,"href":"http:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3351\/revisions\/3482"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3351"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3351"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3351"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}