{"id":2623,"date":"2025-08-10T12:07:15","date_gmt":"2025-08-10T12:07:15","guid":{"rendered":"https:\/\/www.polipolina.com\/?p=2623"},"modified":"2025-08-10T12:07:16","modified_gmt":"2025-08-10T12:07:16","slug":"maga-jeesus-trumpista-ja-uskonnosta","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/2025\/08\/10\/maga-jeesus-trumpista-ja-uskonnosta\/","title":{"rendered":"MAGA-jeesus – Trumpista ja uskonnosta"},"content":{"rendered":"\n

Jatkoin Yhdysvaltojen yhteiskuntaa ja politiikkaa kuvaavien kirjojen lukemista. T\u00e4lll\u00e4 kertaa n\u00e4k\u00f6kulma on maan kristityss\u00e4 \u00e4\u00e4rilaidassa ja sen h\u00f6yryisimmiss\u00e4 liikkeiss\u00e4, hahmoissa ja ajatusrakennelmissa. Kyseess\u00e4 on suomalaisen Yhdysvaloissa asuvan Markus Tiittulan kirja MAGA-Jeesus: Sokea usko, falskit profeetat ja kristillisen nationalismin nousu Yhdysvalloissa<\/strong>(2020).<\/p>\n\n\n

\n
\"MAGA-jeesus\"<\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Tiivistelm\u00e4<\/h3>\n\n\n\n

Reilu parisataasivuinen kirja kuvaa toisaalta hieman tarkemmin joitain uskonnon ilmentymi\u00e4 kuten mormonismia, skientologiaa ja aborttikiistoja. Se kuitenkin luo my\u00f6s yleisluotoisempaa kuvaa Yhdysvaltojen monimuotoisesta kristinuskon pelikent\u00e4st\u00e4, miksi uskonnolla on niin vahva asema maassa, mink\u00e4laisia kirkon ja valtion v\u00e4lisi\u00e4 j\u00e4nnitteit\u00e4 maassa on ja kuinka on mahdollista, ett\u00e4 kristityt ovat suurina joukkoina p\u00e4\u00e4tyneet Donald Trumpin taakse. Kirjassa on my\u00f6s ”uusateismihenkisempi\u00e4” osioita, joissa tarpeettomankin osoittelevasti esitell\u00e4\u00e4n raamatun ristiriitoja ja yksiselitteisten tulkintojen mahdottomuuksia.<\/p>\n\n\n\n

Mormonit<\/h3>\n\n\n\n

Kirja alkaa kuvauksella mormoneista, jota voitaneen pit\u00e4\u00e4 aidoimman amerikkalaisena uskontona. Mormonit uskovat, ett\u00e4 Jeesus oli k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 intiaani. 1800-luku oli Amerikan historiassa rehev\u00e4\u00e4 ja monimuotoista karismaattisten saarnamiesten ja uusien uskonlahkojen aikaa. Useimmat n\u00e4ist\u00e4 lahkoista olivat pienehk\u00f6j\u00e4 ja j\u00e4iv\u00e4t historian h\u00e4m\u00e4riin, mutta mormonit kasvoivat suureksi ja merkitt\u00e4v\u00e4ksi nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4kin vire\u00e4sti toimivaksi uskonnoksi.<\/p>\n\n\n\n

\"Mormonit\"<\/figure>\n\n\n\n

Uskonnonperustaja Joseph Smith<\/strong> sai visionsa mets\u00e4ss\u00e4 New Yorkissa ja heid\u00e4n historiassaan t\u00e4rke\u00e4 kaupunki on Nauvoo Illinoissa, mutta mormonit vaelsivat 1800-luvun aikana l\u00e4nteenp\u00e4in asettuen erityisesti Utahin osavaltioon ja v\u00e4hemmiss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin my\u00f6s sen l\u00e4hiosavaltioihin. Itsekin muistan kuulleeni mormoneista ensimm\u00e4isen kerran juuri vuoden 2002 Salt Lake Cityn talviolympialaisten yhteydess\u00e4. T\u00e4ll\u00f6in kuulin mormonien moniavioisuuden mahdollisuudesta, mutta totuudennimiss\u00e4 se ei ole en\u00e4\u00e4 osa valtavirtamormonismia. Uskonnon perustaja kuitenkin kannatti sit\u00e4, ilmeisesti p\u00e4\u00e4osin henkil\u00f6kohtaisten halujensa takia… Nyky\u00e4\u00e4n mormonien ajatteluun kuuluu mm., p\u00e4ihteet\u00f6n el\u00e4m\u00e4 ja p\u00e4ihteisiin laskettiin muuten my\u00f6s tee ja kahvi.<\/p>\n\n\n\n

Abortti<\/h3>\n\n\n\n

Kirjassa esitell\u00e4\u00e4n kulttuurisodankysymyksi\u00e4 monenlaisten hahmojen kautta. Esimerkiksi tapaamme nuoren it\u00e4texasilaisen nuoren pastorin, joka on ottanut el\u00e4m\u00e4nteht\u00e4v\u00e4kseen ristiretken aborttia vastaan. Ottaen huomioon miten monet abortinvastustajat kannattavat kuolemanrangaistusta eiv\u00e4tk\u00e4 tunnu haluavan valtion auttavan k\u00f6yhien lapsiperheiden lapsia voisi perustellusti kriittisesti sanoa, ett\u00e4 pro life-ajatusmaailmassa el\u00e4m\u00e4\u00e4 alkaa hedelm\u00f6ittymisest\u00e4 ja p\u00e4\u00e4ttyy syntym\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Abortti on tunnetusti my\u00f6s yksi kiistakysymys, jossa republikaaneilla helppo viesti: abortit ovat pahasta eik\u00e4 niit\u00e4 pid\u00e4 tehd\u00e4. Demokraattien viesti ei ole abortteja, ett\u00e4 pit\u00e4\u00e4 tehd\u00e4, vaan nyansisempi, ett\u00e4 niille on joskus tarvetta. Abortti ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ollut Amerikkalaisessa yhteiskunnassa pidemm\u00e4lle historiassa katsottuna niin iso poliittinen kysymys 70-luvulla asti ja oli t\u00e4ysin ok olla republikaani, joka kannatti naisten aborttioikeutta. Tavallaan intuition vastaisesti teknologian kehityminen ja siki\u00f6n n\u00e4kemismahdollisuduudet auttoivat abortin vastustajia kun aiemmin abstraktimpi alkio oli nyt kuvissa n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4. Ennen nainen ei tiennyt v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 niin tarkkaan milloin oli raskaana ja vasta kun tunsi siki\u00f6n.<\/p>\n\n\n\n

Amerikan monimuotoiset hihhulit <\/h3>\n\n\n\n

Kirjassa esitell\u00e4\u00e4n lyhyesti monenlaisia nykyajan kirkkoja ja krisinuskon sektioita. Erityisen h\u00e4rskisti amerikkalainen ristisiitos oli Pennsylvaniassa Sean moon vet\u00e4m\u00e4 aseita ihannoiva Rod of Iron Ministries, joka pyrkii tuomaan taivaan valtakunnan jota hallitaan rynn\u00e4kk\u00f6kiv\u00e4\u00e4rein. Toisena erityisen h\u00e4rskin\u00e4 viritelm\u00e4n\u00e4 nostetaan esiin Church of Christ, Scientist, jossa terveydenhuoltoon ei niin uskota, mutta kuolleista her\u00e4tt\u00e4minen katsotaan mahdolliseksi. Suurempaa yleis\u00f6\u00e4 koskettava ja laajemmin tunnettuista asioista nostetaan esiin usein yksityiskoneilla lentelev\u00e4t menestysteologiaa saarnaavat tv-evankelistat, nopeaimmin kasvava kristillisyyden haara helluntailaisuus, sek\u00e4 L. Ron Hubbardin perustama skientologia.<\/p>\n\n\n\n

\"Uskonto<\/figure>\n\n\n\n

Uskonto Amerikassa<\/h3>\n\n\n\n

Uskonnon ja valtion ero on nyky\u00e4\u00e4n taas keskustelun aihe kun kristitty oikeisto tuntuu Amerikassa yh\u00e4 avoimemmin ajavan uskonnollista valtiota. Perustellusti voisi kuitenkin sanoa, ett\u00e4 monet nykyiset amerikkalaiset uskonnot ovat unohtaneet juurensa Amerikkaan kun tuli paljon juuri her\u00e4tysliikkeiden porukkaa ja suurempi uskonnon vapaus antoi niiden kukoistaa ja Amerikka oli uskontojen markkinapaikka, mink\u00e4 voi tavallaan kapitalismin ajatusten mukaisesti luovan enemm\u00e4n vaihtoehtoja kuluttajille.<\/p>\n\n\n\n

Viittauksia Jumalaan alettiin Amerikassa julkisissa yhteyksiss\u00e4 viljell\u00e4 enemm\u00e4n vasta kylm\u00e4n sodan aikana. Amerikkalaisuus, is\u00e4nmaallisuus, uskonnollisuus ja kapitalismi parsittiin yhten\u00e4iseksi paketiksi. Uskonto alkoi kylm\u00e4n sodan aikana vain valua luontavaksi osaksi Amerikan yhteiskuntaa. Usein k\u00e4ytettyjen fraasien kuten ”In god we trust” tapaan uskonto tuli hieman banaalisti v\u00e4h\u00e4merkityksellisiin arkip\u00e4iv\u00e4n asioihin. In god we trust oli kuitenkin my\u00f6s ”inklusiivinen” fraasi johon my\u00f6s katoliset, juutalaiset ja jopa muslimit saattoivat periaatteessa yhty\u00e4. 1980-luvulla Reagan toi aiempaan verrattuna r\u00e4ike\u00e4mmin kristinuskon osaksi vaalikampanjaansa.<\/p>\n\n\n\n

Ilmeisenoloinen, mutta monille amerikkalaisille mahdottomanoloinen tulkinta on, ett\u00e4 Jeesusta voisi kirjoitusten perusteella pit\u00e4\u00e4 aikamoisena k\u00f6yhi\u00e4 puolustavana wokesosisalistina. Nyky-Amerikassa h\u00e4net kuitenkin usein esitet\u00e4\u00e4n lihaksikkaana kapitalistina. Er\u00e4s kirjassa haastateltu nostaa juuri esiin kuinka raamatussa ei puhuta mit\u00e4\u00e4n sosiaaliturvasta tai terveydenhuollosta. Raamatusta voi tietysti poimia ja sulkea pois monenlaista. Kirja p\u00e4\u00e4ttyy Trumpiin ja siihen kuinka h\u00e4vyt\u00f6n ilmentym\u00e4 kristinuskosta Nyky- Amerikassa oli kun Trump 2020 kes\u00e4ll\u00e4 k\u00e4ski poliisin raivata Black life matters-mielenosoittajia pois kadulta jotta h\u00e4n p\u00e4\u00e4si esiintym\u00e4\u00e4n raamattu k\u00e4dess\u00e4 Washington DC:n keskustassa. Monille uskonnollisille ihmisille Trumpin piittaamattomuus s\u00e4\u00e4nn\u00f6ist\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4ytyy paradoksaalisesti messiaanisuutena.<\/p>\n\n\n\n

Yhteeveto<\/h3>\n\n\n\n

Kirja oli napakka ja helppolukuinen esitellen mielenkiintoisten esimerkkien kautta Amerikan outoja uskonlahkoja ja uskonnon rooli Yhdysvaltain yhteiskunnassa. Joissain kohdin se tosin tuntui turhan saarnaavalta ja ”uusateistiselta” negatiivisessa mieless\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Jatkoin Yhdysvaltojen yhteiskuntaa ja politiikkaa kuvaavien kirjojen lukemista. T\u00e4lll\u00e4 kertaa n\u00e4k\u00f6kulma on maan kristityss\u00e4 \u00e4\u00e4rilaidassa ja sen h\u00f6yryisimmiss\u00e4 liikkeiss\u00e4, hahmoissa ja ajatusrakennelmissa. Kyseess\u00e4 on suomalaisen…<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[3],"tags":[65,98,41,39,48],"class_list":["post-2623","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirja","tag-konservatismi","tag-kristinusko","tag-trump","tag-usa","tag-uskonto"],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2623","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2623"}],"version-history":[{"count":44,"href":"http:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2623\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2885,"href":"http:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2623\/revisions\/2885"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2623"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2623"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2623"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}