{"id":2324,"date":"2025-06-29T16:17:23","date_gmt":"2025-06-29T16:17:23","guid":{"rendered":"https:\/\/www.polipolina.com\/?p=2324"},"modified":"2025-06-29T16:18:14","modified_gmt":"2025-06-29T16:18:14","slug":"galitsia-ita-euroopan-kadonnut-reunamaa","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/2025\/06\/29\/galitsia-ita-euroopan-kadonnut-reunamaa\/","title":{"rendered":"Galitsia – It\u00e4-Euroopan kadonnut reunamaa"},"content":{"rendered":"\n

Olen viimeisen parin vuoden aikana lukenut enemm\u00e4n It\u00e4-Euroopasta<\/a><\/strong> ja kadonneesta Mitteleuropasta<\/em> hiljattaisemmin esim. Zweig<\/a><\/strong>, Paluu Lembergiin<\/a><\/strong>, Goodbye Eastern Europe<\/a><\/strong> ja t\u00e4t\u00e4 linjaa jatkaa t\u00e4ll\u00e4 kertaa suomalaisen Ville-Juhani Sutisen <\/strong>kirja Reunamerkint\u00f6j\u00e4<\/strong>. T\u00e4m\u00e4 sattui silm\u00e4\u00e4n kirjaston Bestseller-hyllyst\u00e4 ja takakannen luettuani p\u00e4\u00e4tin heti lainata sen. Kirjan k\u00e4sittelem\u00e4 Galitsia on ollut omien kiinnostuksen kohteideni joukossa juuri tuollaisena kadonneena It\u00e4-Euroopan alueena, johon tuntee v\u00e4h\u00e4n ”nostalgiaa” siit\u00e4 kauheasti mit\u00e4\u00e4n tiet\u00e4m\u00e4tt\u00e4 esim. juuri t\u00e4m\u00e4n kirjan introssa mainitun Zweigin inspiroimaan Grand Budapest Hoteliin kautta.<\/p>\n\n\n

\n
\"Reunamerkint\u00f6j\u00e4<\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Tiiivistelm\u00e4<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kirja kertoo historiallisesta It\u00e4-Euroopan Galitsian alueesta. Aiheesta kerrotaan ennen kaikkea seitsem\u00e4n sielt\u00e4 l\u00e4ht\u00f6isin olevan kirjailijan kautta ja n\u00e4ist\u00e4 muodostuu kirjan keskeisin osa ja seitsem\u00e4n p\u00e4\u00e4kappaletta intron j\u00e4lkeen. Kirjailijat ovat minulle tutumpi ja lukemani Stefan Zweig ja lukulistallani oleva maineeltaan pintapuolisesti tuntemani Joseph Roth. Viisi muuta minulle aiemmin tuntematonta kirjailijaa ovat Leopold von Sacher-Masoch, Bruno Schulz, Samuel Joseph Agnon, Stanis\u0142aw Lem sek\u00e4 Yuriy Tarnawsky.<\/p>\n\n\n\n

\"Galitsia<\/figure>\n\n\n\n

Vajaa 350-sivuinen kirja rakentuu kirjoittajan omien lukukokemusten, alueelle tehtyjen reissujen ja kadonnutta It\u00e4-Eurooppaa dokumentoivien havaintojen sek\u00e4 yleisluontoisempien pohdintojen ymp\u00e4rille. T\u00e4ss\u00e4 se muisututtaa viime vuonna lukemaani Jukka Koskelaisen kirjaa Viisi matkaa Saksan sieluun<\/a><\/strong>.<\/p>\n\n\n\n

Rajamaa Galitsia<\/h3>\n\n\n\n

Sik\u00e4li kun Galitsia ei ole ihmisille tuttu nimi, niin kyseess\u00e4 on nykyisen It\u00e4-Puolan ja L\u00e4nsi-Ukrainan alueella, jotakuinkin Krakovan ja Lvivin kaupunkien v\u00e4liin j\u00e4\u00e4v\u00e4 alue, joka on osa Mitteleuropaa, kadonnutta It\u00e4-Eurooppaa ja raja-aluetta par excellence. Kirjan merkitt\u00e4vilt\u00e4 osin kuvaamalla belle \u00e9poquella se oli osa Zweigin nostalgisoimaa It\u00e4valta-Unkaria ja ensimm\u00e4isen maailmansodan j\u00e4lkeen se jakautui osaksi Puolaa ja Neuvostoliittoa, jota Adolf ja Stalin sitten my\u00f6hemmin m\u00f6yhensiv\u00e4t.<\/p>\n\n\n\n


Kirjan introssa mainitaan my\u00f6s Wes Andersonin Grand Budapest Hotel (2014), jonka itse k\u00e4vin katsomassa teatterissa noin 11 vuotta sitten ja n\u00e4in j\u00e4lkeenp\u00e4in ajatellen luulen olleen merkitt\u00e4v\u00e4 osatekij\u00e4 omaan tiettyyn kiinnostukseeni entiseen, usein osittain saksankieliseen It\u00e4-Eurooppaan, sen mosaiikkimaiseen monikulttuurisuuteen ennen maailmansotia, mutta maailmansotien v\u00e4liseen aikaan. Kirjassa mainitaan ja vieraillaan monille It\u00e4-Euroopan kadonneilla pikkupaikoilla Krakovan ja Lvivin v\u00e4lill\u00e4: Brody, Drohobyt\u0161, \u017dovkva\u2026<\/p>\n\n\n\n

\"Galitsia<\/figure>\n\n\n\n

Juutalaisuus, diaspora ja nostalgia<\/h3>\n\n\n\n

Kirjan k\u00e4sittelemist\u00e4 seitsem\u00e4st\u00e4 hahmosta kuusi oli juutalaisia, Leopold von Sacher-Masoch ei ollut ja vain kirjoitti merkitt\u00e4viss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin juutalaisista. Kuudesta juutalaisesta nelj\u00e4 l\u00e4hti alueelta diasporassa muualle ja yksi kuoli natsien k\u00e4siss\u00e4 (Schulz 1942) ja yksi j\u00e4i asumaan Puolaan (Lem). Zweig kulki Lontoon kautta Amerikkaan ja Brasiliaan. Roth Lvivist\u00e4 Wieniin, Berliiniin ja sielt\u00e4 Pariisiin. Joseph Agnon l\u00e4hti Israeliin ja Yuriy Tarnawsky Yhdysvaltoihin.<\/p>\n\n\n\n


Juutalaisuuden osalta k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n my\u00f6s sit\u00e4, miten holokaustissa kadonneita juutalaisia ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 alueelta kadonnutta juutalaista kulttuuria tulisi muistaa. Toisaalta sosialismin vuosina juutalaisuus aika pitk\u00e4lti unohdettiin ja synagogat sek\u00e4 muut juutalaisuuden muistomerkit k\u00e4ytettiin t\u00e4ysin muihin tarkoituksiin esim. varastoina ja monilta osin ne j\u00e4tettiin omiin oloihinsa rappeutumaan. Groteskina detaljina juutalaisten vanhoja hautakivi\u00e4 oli esimerkiksi kierr\u00e4tetty muihin rakennuksiin rakennusaineeksi.<\/p>\n\n\n\n


90-luvun j\u00e4lkeen juutalaista historiaa on alettu muistaa hieman enemm\u00e4n, t\u00e4st\u00e4 esimerkkin\u00e4 Krakovan Kazimierz, joka on nyky\u00e4\u00e4n tietynlainen juutalaisuuden urbaani teemapuisto. T\u00e4st\u00e4 her\u00e4\u00e4 sitten kysymys, miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin juutalaista historiaa on parempi karnevalisoida turisteille sen s\u00e4ilytt\u00e4miseksi, jos ja kun ainakin monissa tilanteissa vaihtoehtona on sen unohtaminen. Juutalaista historiaa on pikkupaikkakunnilla kuitenkin verrattain paljon ja pient\u00e4 osaa siit\u00e4 on varaa kunnostaa. Esiin nostetaan my\u00f6s Krakovan ”juutalaiset” ravintolat, joissa tarjotaan perinteist\u00e4 juutalaista ruokaa. T\u00e4st\u00e4 tuli vahvasti muutenkin mieleen alkuvuodesta n\u00e4kem\u00e4ni A Real Pain -elokuva ja sen Lublinin juutalainen ravintola.<\/p>\n\n\n\n

\"Juutalaisuus<\/figure>\n\n\n\n

Zweigin maailman tapaan kirjan kuvaama nostalgia py\u00f6rii paljon It\u00e4valta-Unkarin ymp\u00e4rill\u00e4. Kirjassa mainitaan my\u00f6s lyhenne k.u.k. (kaiserlich und k\u00f6niglich) keisarillinen ja kuninkaallinen. It\u00e4valta-Unkari oli kuitenkin kiistatta monikulttuurinen imperiumi, mik\u00e4 on ehk\u00e4 yksi aspekti t\u00e4t\u00e4 nostalgiaa. Eik\u00e4 se ollut sen aikalaisille yht\u00e4\u00e4n sen luonnottomampi olemisen muoto kuin kansallisvaltio. Ja kansallisvaltio ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 tulleilla rajoillaan monimutkaisen kansojen mosaiikkiin tuntui osittain juuri jopa luonnottomalta<\/p>\n\n\n\n

Yhteenveto<\/h3>\n\n\n\n

Kirja oli mielenkiintoinen ja varsinkin alku veti mukaansa. Rakenteessa kudottiin mukavasti sekaisin historiaa, kirjailijoiden el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja tuotantoa sek\u00e4 kirjoittajan omia pohdintoja mielenkiintoiseksi Galitsian alueeksi. Toisaalta monet k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4t hahmot olivat itselleni vieraita hahmoja, mik\u00e4 loppua kohti osittain v\u00e4hensi mielenkiintoani. Kirja on kuitenkin eritt\u00e4in hyv\u00e4 esseistinen kirjailijoiden el\u00e4m\u00e4nn ja tuotannon kautta rakennetty menneen maailman kuvaus, jota voin suositella jos aihepiiri kiinnosta<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Olen viimeisen parin vuoden aikana lukenut enemm\u00e4n It\u00e4-Euroopasta ja kadonneesta Mitteleuropasta hiljattaisemmin esim. Zweig, Paluu Lembergiin, Goodbye Eastern Europe ja t\u00e4t\u00e4 linjaa jatkaa t\u00e4ll\u00e4 kertaa…<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[3],"tags":[5,79,19,31,80],"class_list":["post-2324","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirja","tag-ita-eurooppa","tag-juutalaisuus","tag-kirjallisuus","tag-puola","tag-ukraina"],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2324","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2324"}],"version-history":[{"count":28,"href":"http:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2324\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2507,"href":"http:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2324\/revisions\/2507"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2324"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2324"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2324"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}