{"id":2316,"date":"2025-06-19T17:02:11","date_gmt":"2025-06-19T17:02:11","guid":{"rendered":"https:\/\/www.polipolina.com\/?p=2316"},"modified":"2025-06-19T17:20:45","modified_gmt":"2025-06-19T17:20:45","slug":"michelle-houellebecq-olemattomiin","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/2025\/06\/19\/michelle-houellebecq-olemattomiin\/","title":{"rendered":"Michelle Houellebecq &#8211; Olemattomiin"},"content":{"rendered":"\n<p>Kun on alkuun p\u00e4\u00e4sty, niin antaa menn\u00e4 vaan. Ranskalaisesta kirjallisuudesta siis puhun. Kolme edellist\u00e4 lukemaani kirjaa olivat <a href=\"https:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/tag\/ranska\/\" data-type=\"post_tag\" data-id=\"63\">ranskalaista <\/a>nykykirjallisuutta, ja niin on t\u00e4m\u00e4 seuraavakin. Kyseess\u00e4 on kontroversiaalein, mutta Ranskan varmaasti tunnetuimman nykykirjailijan <strong>Michel Houellebecqin <\/strong>tuorein romaani <strong>Olemattomiin <\/strong>(2022). Olen tainnut lukea nyt kaikki Houellebecqin suomennetut kirjat.<\/p>\n\n\n<div class=\"wp-block-image\">\n<figure class=\"aligncenter size-large is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"768\" height=\"1024\" src=\"https:\/\/www.polipolina.com\/wp-content\/uploads\/2025\/06\/1000004679-768x1024.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-2331\" style=\"width:370px;height:auto\" srcset=\"http:\/\/www.polipolina.com\/wp-content\/uploads\/2025\/06\/1000004679-768x1024.jpg 768w, http:\/\/www.polipolina.com\/wp-content\/uploads\/2025\/06\/1000004679-225x300.jpg 225w, http:\/\/www.polipolina.com\/wp-content\/uploads\/2025\/06\/1000004679-1152x1536.jpg 1152w, http:\/\/www.polipolina.com\/wp-content\/uploads\/2025\/06\/1000004679-1536x2048.jpg 1536w, http:\/\/www.polipolina.com\/wp-content\/uploads\/2025\/06\/1000004679-scaled.jpg 1920w\" sizes=\"auto, (max-width: 768px) 100vw, 768px\" \/><\/figure>\n<\/div>\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Tiivistelm\u00e4<\/h3>\n\n\n\n<p><br>T\u00e4m\u00e4 taitaa olla selv\u00e4sti Houellebecqin pisin romaani? Noin 550-sivuinen teos alkaa tarinalla Ranskan valtion kyberturvayksik\u00f6iden henkil\u00f6st\u00f6n keskuudessa. H\u00e4mmennyst\u00e4 aiheuttava terrorijuhka j\u00e4\u00e4 romaanin edetess\u00e4 kuitenkin koko ajan v\u00e4hemm\u00e4lle huomiolle ilman mit\u00e4\u00e4n ratkaisua tai selityst\u00e4. Toisena merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 yhteiskunnallisena juonilinjana on presidentinvaalikampanja. Paljon liikutaan kuitenkin presidentinvaalikampanjan taustalla pikkuroolissa vaikuttavan p\u00e4\u00e4henkil\u00f6 Paulin ja h\u00e4nen perhepiirins\u00e4 tapahtumien keskell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\"><br>Terrori ja vaalit<\/h3>\n\n\n\n<p><br>Kirjan alun n\u00e4enn\u00e4isesti yhteiskunnalliselta teemalta vaikuttaa mystinen terroristij\u00e4rjest\u00f6, jonka sofistikoituneet teko\u00e4lyvideot p\u00e4\u00e4ministerin mestaamisestakin tuntuivat todella ajankohtaisilta viime viikkojen teko\u00e4lyuutisia seuratessa. Sekalaisia ja erikoisiakin tuntuvien iskujen, jotka alkavat muodostaa pentagrammia Euroopan kartalle, ei kuitenkaan selvitet\u00e4, vaan ne j\u00e4\u00e4v\u00e4t lukijaa mahdollisesti vaivaamaan j\u00e4\u00e4v\u00e4ksi mysteeriksi. \u00c9cole normale sup\u00e9rieurin k\u00e4ynyt nuori tutkija pohtii tosin &#8221;mielenkiintoisesti&#8221; spermapankin ja rahtilaivojen upottamisen v\u00e4lisi\u00e4 yhteyksi\u00e4 muun muassa Unabomberia namedropaten. T\u00e4m\u00e4 on kirjan juonikuvioista lopulta selv\u00e4sti v\u00e4hiten merkityksellinen. L\u00f6ytyyk\u00f6 todellinen yhteiskunnallinen terrori sitten kuitenkin nykymaailman yksin\u00e4isyydest\u00e4 ja vieraantumisesta?<\/p>\n\n\n\n<p><br>Toisena yhteiskunnallisena juonikuviona toimivat Ranskan 2027 presidentinvaalit, joissa nimett\u00f6m\u00e4ksi j\u00e4\u00e4v\u00e4 Macronin kaltainen presidentti on j\u00e4\u00e4m\u00e4ss\u00e4 sivuun ja politiikan pelurit kyh\u00e4\u00e4v\u00e4t juonensa. Presidentiksi valmistellaan tunnettua nuorehkoa tv-juontajaa, jonka tosiasiallisena johtajana ajatellaan kuitenkin olevan byrokraattip\u00e4\u00e4henkil\u00f6 Paul Raisonin (suom. J\u00e4rki) tuore l\u00e4heinen ty\u00f6kaveri, ministeri Bruno, jolle juonitaan Ranskan p\u00e4\u00e4ministeriksi merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 kulissien takana narujen vet\u00e4j\u00e4n roolia.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\"><br>Perhesuhteet ja vanheneminen<\/h3>\n\n\n\n<p><br>Yhteiskunnallisena p\u00e4\u00e4teemana kulkee kuitenkin p\u00e4\u00e4henkil\u00f6 Paulin el\u00e4m\u00e4n ja perhepiirin tietynlainen rappiotila tai jopa perikato. Kirjan alussa h\u00e4n on el\u00e4nyt vuosikausia vaimonsa Prudencen (Varovaisuus) kanssa eroamatta, mutta he eiv\u00e4t ole juuri edes puhuneet kesken\u00e4\u00e4n, mist\u00e4\u00e4n kosketuksesta tai sit\u00e4 l\u00e4heisemm\u00e4st\u00e4 kanssak\u00e4ymisest\u00e4 puhumattakaan.<br>Paulin is\u00e4 Edouard on entinen tiedustelupalvelun johtaja, joka joutuu kirjan alussa onnettomuuteen. H\u00e4nen tarinansa kautta seurataan my\u00f6s Ranskan terveydenhoitoa, sen byrokratiaa ja siin\u00e4 ahertavia siirtoty\u00f6l\u00e4isi\u00e4. Toisaalta mukaan tulee Civitas-liike, jossa on vuorostaan mukana p\u00e4\u00e4henkil\u00f6n siskon mies \u2013 entinen pohjoisranskalainen notaari ja nykyinen ty\u00f6t\u00f6n, joka esitet\u00e4\u00e4n varsin sympaattisen oloisena hahmona. &#8221;Strong silent type&#8221;, mutta my\u00f6s symboliikaltaan edustaa Ranskan yhteiskunnan ja perhesuhteiden hajoamista.<\/p>\n\n\n\n<p><br>Paulin nuorin sisarus taas on seurannut kuolleen \u00e4idin j\u00e4lki\u00e4 taiteiden pariin. H\u00e4n on historiallisten sein\u00e4vaatteiden entist\u00e4j\u00e4, joka Paulin tavoin el\u00e4\u00e4 varsin onnettomassa avioliitossa. Paulista poiketen h\u00e4nen tilanteensa muuttuu kirjan edetess\u00e4 koko ajan vain onnettomammaksi, kunnes koittavat lyhyet onnen hetket Paulin is\u00e4\u00e4 hoitavan afrikkalaisen sairaanhoitajan kanssa. Uskonnollinen sisarus tekee keikkat\u00f6it\u00e4 kokokokkina Lyonin eliitille. Kirjan toisena p\u00e4\u00e4paikkana toimiikin Pariisin ohella Belleville-en-Beaujolais-pikkukaupunki. Kirja k\u00e4sittelee mielenkiintoisesti yksin\u00e4isyytt\u00e4 ja nykymaailman vieraantumista melankolisesti \u2013 olemattomiin katoaminen koskettaa monella tavalla p\u00e4\u00e4henkil\u00f6st\u00e4 Ranskan yhteiskuntaan.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\"><br>Yhteenveto<\/h3>\n\n\n\n<p><br>Kirja oli mielest\u00e4ni varsin viihdytt\u00e4v\u00e4 kuvaus nykyp\u00e4iv\u00e4n Ranskasta ja l\u00e4nsimaisesta yhteiskunnasta monin tavoin odotettavilla, mutta osittain my\u00f6s yll\u00e4tt\u00e4vill\u00e4 houellebecqil\u00e4isill\u00e4 linsseill\u00e4. Houellebecqin kirjaksi siin\u00e4 oli my\u00f6s jotain yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4 l\u00e4mp\u00f6\u00e4. Kirjan viimeinen juonen k\u00e4\u00e4nne p\u00e4\u00e4henkil\u00f6n henkil\u00f6kohtaisessa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ja katoaminen olemattomiin, jota pitk\u00e4lti kuvattiin viimeiset vajaat 100 sivua, j\u00e4ttiv\u00e4t minut kuitenkin hieman kylm\u00e4ksi.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kun on alkuun p\u00e4\u00e4sty, niin antaa menn\u00e4 vaan. Ranskalaisesta kirjallisuudesta siis puhun. Kolme edellist\u00e4 lukemaani kirjaa olivat ranskalaista nykykirjallisuutta, ja niin on t\u00e4m\u00e4 seuraavakin. Kyseess\u00e4&hellip;<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[3],"tags":[73,19,90,63,91,40],"class_list":["post-2316","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirja","tag-2000-luku","tag-kirjallisuus","tag-pariisi","tag-ranska","tag-rappio","tag-vaalit"],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2316","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2316"}],"version-history":[{"count":19,"href":"http:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2316\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2404,"href":"http:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2316\/revisions\/2404"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2316"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2316"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2316"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}