{"id":2251,"date":"2025-06-04T14:43:07","date_gmt":"2025-06-04T14:43:07","guid":{"rendered":"https:\/\/www.polipolina.com\/?p=2251"},"modified":"2025-06-08T11:08:12","modified_gmt":"2025-06-08T11:08:12","slug":"white-trash-a-la-francaise-edvard-louis-ei-enaa-eddy","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/2025\/06\/04\/white-trash-a-la-francaise-edvard-louis-ei-enaa-eddy\/","title":{"rendered":"White Trash \u00e0 la Fran\u00e7aise – Edouard Louis: Ei en\u00e4\u00e4 Eddy"},"content":{"rendered":"\n

Luettuani Annie Ernauxin <\/strong>romaanin Vuodet<\/a><\/strong>, jatkoin kaunokirjallisuuden lukemista toisella ranskalaisella omael\u00e4m\u00e4nkerrallisella teoksella. Kirja oli Edouard Louisin<\/strong> kirja Ei en\u00e4\u00e4 Eddy<\/strong>(En finir avec Eddy Bellegueule 2014).<\/p>\n\n\n

\n
\"Ei<\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Tiivistelm\u00e4<\/h3>\n\n\n\n

Kirja on nuoren, kirjoittamishetken\u00e4 v\u00e4h\u00e4n yli 20-vuotiaan miehen omael\u00e4m\u00e4nkirjallinen muistelo h\u00e4nen lapsuudestaan Pohjois-Ranskan ty\u00f6ve\u00e4nluokkaisella Hallencourtin pikkupaikkakunnalla. Homoseksuaali kirjoittajamme tuskailee lapsuudessaan kyl\u00e4n viimeisen p\u00e4\u00e4lle stereotypisen ahdaskatseisen ja konservatiivisen arvomaailman keskell\u00e4, mutta el\u00e4\u00e4 aidon k\u00f6yhyyden ja kurjuuden keskell\u00e4. Kirja on kuitenkin varsin lyhyt ja napakka, joten luin 180-sivua parissa p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Hillbilly Elegy Ranskan ruostevy\u00f6hykkeell\u00e4<\/h3>\n\n\n\n

Kirjasta tuli tietyilt\u00e4 teemoiltaan mieleen Yhdyslvatain nykyisen varapresidentin ja sohvannusija<\/em>n J.D. Vancen omael\u00e4m\u00e4nkerta Hillbilly Elegy<\/strong>. Molemmissa kerrotaan maansa periferisen rapistuvan teollisuusalueen pikkupaikkakunnalla kasvavasta pojasta, joka onnistuu kuitenkin lopulta ponnistamaan sukulaisiaan korkeammalle. Teemoja ovat perheen ja yhteis\u00f6n p\u00e4ihdeongelmat, ihmisten katkeruus eliittej\u00e4 kohtaan ja hyvin kantav\u00e4est\u00f6valtaisten alueiden tietty rasistisuus. Toksinen maskuliinisuus on varmasti joskus ylik\u00e4ytetty termi, mutta n\u00e4iss\u00e4 yhteis\u00f6iss\u00e4 ja Edin is\u00e4ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 ilmi\u00f6 totisesti tiivistyy.<\/p>\n\n\n\n

\"Ruostey\u00f6hyke<\/figure>\n\n\n\n

Mielenkiintoista oli ehk\u00e4 se tavallaan ilmeinen fakta, kuinka elitistiseksi mielletyn Ranskan maailmassakin on ruraalia k\u00f6yhyytt\u00e4, stereotypiseta eliittivastaisuutta, josta perussuomalaisetkin voisivat olla ylpeit\u00e4. Edin perheess\u00e4 lukiokin oli jo elitistinen ja saavuttamattomissa tuntuva asia. Porvareita toisaalta halveksuttiin. Edin perhe oli my\u00f6s ranskalainen perhe, jossa sy\u00f6tiin paljon ranskalaisia perunoita. Ja ranskan perunoita sy\u00f6dess\u00e4 katsottiin televisiota. Vaikka perheell\u00e4 oli taloudellisesti tiukkaa, kodissa piti olla paljon televisioita, jotta niit\u00e4 voisi katsoa sek\u00e4 sy\u00f6dess\u00e4 ett\u00e4 muissakin huoneissa.<\/p>\n\n\n\n

Kuten edellisen lukemani Annie Ernauxin kirjan tapaan t\u00e4ss\u00e4kin kirjassa seksuaalisuus on keskeisess\u00e4 roolissa. Kirjoittaja Edouard on kuitenkin nuori homopoika ja t\u00e4m\u00e4 tuo omanlaisensa kipuilun aihepiirin kanssa. Kirjoitta kasvoi niin steroetypisen toksisen maskuliinisuuden keskell\u00e4, jossa homoseksualisuuteen liittym\u00e4tt\u00f6mi\u00e4kin ”naismaisia” piirteit\u00e4 omaavia haukuttiin heti homoiksi, ett\u00e4 aidolla homoseksuaalilla sitten olikin vaikeaa.<\/p>\n\n\n\n

Yhteenveto<\/h3>\n\n\n\n

Kirja oli jopa hieman stereotypisen tuntuinen kasvutarina k\u00f6yh\u00e4n ja kurjan pikkupojan r\u00e4\u00e4syist\u00e4 rikkauksiin. Kuvaus on kuitenkin viihdytt\u00e4v\u00e4 ja ajatuksia her\u00e4tt\u00e4v\u00e4. Tavallaan mielenkiintoista oli my\u00f6s juuri n\u00e4k\u00f6kulma stereotypisen nobistisen Ranskan valkoroskamaailmaan. Kyll\u00e4 t\u00e4t\u00e4 voisi suositella v\u00e4h\u00e4n kenelle kevyehk\u00f6\u00e4 ja lyhyehk\u00f6\u00e4 kirjaa etsiv\u00e4lle, jolle Ranskan perspohjasakan kuvaus tai homopojan kasvutarina eiv\u00e4t teemoina ole suoraan poisty\u00f6nt\u00e4vi\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Luettuani Annie Ernauxin romaanin Vuodet, jatkoin kaunokirjallisuuden lukemista toisella ranskalaisella omael\u00e4m\u00e4nkerrallisella teoksella. Kirja oli Edouard Louisin kirja Ei en\u00e4\u00e4 Eddy(En finir avec Eddy Bellegueule 2014).…<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[3],"tags":[73,19,88,63],"class_list":["post-2251","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirja","tag-2000-luku","tag-kirjallisuus","tag-proletariaatti","tag-ranska"],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2251","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2251"}],"version-history":[{"count":16,"href":"http:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2251\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2309,"href":"http:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2251\/revisions\/2309"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2251"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2251"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2251"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}