{"id":2083,"date":"2025-05-16T09:25:16","date_gmt":"2025-05-16T09:25:16","guid":{"rendered":"https:\/\/www.polipolina.com\/?p=2083"},"modified":"2026-04-20T17:35:34","modified_gmt":"2026-04-20T17:35:34","slug":"baltian-saksalaiset-the-glass-wall-max-egremont","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/2025\/05\/16\/baltian-saksalaiset-the-glass-wall-max-egremont\/","title":{"rendered":"Baltian saksalaiset – The Glass Wall Max Egremont"},"content":{"rendered":"\n

Tykk\u00e4sin paljon viimeksi lukemastani Max Egremontin<\/strong> It\u00e4-Preussia k\u00e4sittelev\u00e4st\u00e4 kirjasta<\/a><\/strong>, joten otin seuraavaksi luettavakseni h\u00e4nen hieman tuoreemman kirjansa The Glass Wall: Lives on the Baltic Frontier<\/strong>(2021). Se kuvaa nimens\u00e4 mukaisesti el\u00e4m\u00e4\u00e4 Baltiassa, Viron ja Latvian osalta, mutta tekee sen alueella aiemmin asuneiden saksalaisten tarinoiden kautta.<\/p>\n\n\n

\n
\"Baltian<\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Tiivistelm\u00e4<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kirja muistuttaa Egremontin edellist\u00e4 kirjaa siin\u00e4, ett\u00e4 se yhdistelee ep\u00e4kronologisesti ja ilman ilmeist\u00e4 logiikkaa eri ihmisten el\u00e4m\u00e4ntarinoita, yleist\u00e4 taustoitusta aiheesta ja kirjoittajan omia vierailuja alueelle. Kirja alkaa kirjoittajan Riian vierailusta 25 vuotta sitten ja kuinka hotellin henkil\u00f6kunta ei ollut palvelualtteimmasta p\u00e4\u00e4st\u00e4 ja p\u00e4\u00e4ttyy Saarenmaalle sek\u00e4 pohdintoihin Jan Kroosin el\u00e4m\u00e4st\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 v\u00e4liss\u00e4 k\u00e4yd\u00e4\u00e4n niin Narvassa, Liepajassa, Jelgavassa, Tallinnassa, Tarttossa kuin ehk\u00e4 yll\u00e4tt\u00e4en Helsingiss\u00e4kin.<\/p>\n\n\n\n

Baltian saksalaiset<\/h3>\n\n\n\n

Baltian historiaan vihkiytym\u00e4tt\u00f6m\u00e4lle ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 saksalainen aatelisto ja yl\u00e4luokka py\u00f6ritti merkitt\u00e4vilt\u00e4 osin nykyisten Viron ja Latvian alueita keskiajalta ensimm\u00e4iseen maailmansotaan asti. Kirjoittaja arvioi ett\u00e4 1800-luvun alkupuolisko oli ehk\u00e4 Baltian saksalaisten voiman huippuhetki, vaikka valta tosiaan s\u00e4ilyi ensimm\u00e4iseen maailmansotaan ja joltain osin vuoteen 1939 asti.<\/p>\n\n\n\n

Toisaalta monet Saksan saksalaiset eiv\u00e4t kuitenkaan tunteneet Baltiaa yht\u00e4\u00e4n. Ensimm\u00e4isess\u00e4 maailmansodassa n\u00e4ytti kuitenkin jonkin aikaa, ett\u00e4 nyt Saksa lopulta laajentuisi kokonaan alueelle It\u00e4-Preussista koilliseen ja keskiajan ristiretket saataisiin loppuun. Esimerkkin\u00e4 kirjoittaja kuitenkin mainitsee Saarenmaalle 1918 tulleen saksalaisen, joka yll\u00e4ttyi sen saksalaisuudesta. Baltit olivat toisaalta saksalaisille edelleen l\u00e4hes maaorjia. H\u00e4n my\u00f6s jopa yll\u00e4tyi siit\u00e4 miten raaasti saksalainen aatelisto ja tilanomistajat paikallisia kohtelivat. <\/p>\n\n\n\n

Ensimm\u00e4isen maailmansodan j\u00e4lkeiset Baltian itsen\u00e4istymissotien taistelut olivat my\u00f6s todella verisi\u00e4 ja raakoja. My\u00f6hemmin Auschwitzin komentajaksi noussut Rudolf H\u00f6ss kertoi kuinka meno oli raaempaa, kuin mit\u00e4 oli miss\u00e4\u00e4n aiemmin n\u00e4hnyt. Taistelut olivat monien osapuolien sekasotku. Osapuolina oli paikallisia baltteja, paikallisia saksalaisia, Saksan armeijan yksik\u00f6it\u00e4, bolsevikkieja, ”valkoisia ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4” ja joitain brittien joukkoja. 1918-1921 oli Baltiassa sekavaa aikaa<\/p>\n\n\n\n

Baltian maiden itsen\u00e4istymisen j\u00e4lkeen Baltian saksalaisen eliitin asema ja etuoikeudet heikentyiv\u00e4t selv\u00e4sti, mutta he s\u00e4ilyiv\u00e4t kuitenkin merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 ja t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 v\u00e4est\u00f6ryhm\u00e4n\u00e4 toisen maailmansodan syttymiseen asti. Kuitenkin hyv\u00e4 huomio, etteiv\u00e4t Baltian saksalaiset olleet natseille prioriteetti kun Molotov-Ribbentropia sorvattiin. Merkitt\u00e4v\u00e4 osa Baltian saksalaisista siirrettiin Puolalta saaduille alueille, joissa heille annettiin aiempien kaltaisia etuoikeuksia.<\/p>\n\n\n\n

Kartonot ja muu kadonnut historia<\/h3>\n\n\n\n

Saksalaisen kulttuurin s\u00e4ilynein\u00e4 merkkein\u00e4 mainitaan Nigulisten kirkko kuolemantansseineen Tallinnan keskustassa. Toisalla puolella Tallinnan keskustaa saksalaisten historiallisesta mahdista muistuttaa puolestaan Kadriorgin palatsi. Baltian Versailles’ksi puolestaan nostetaan Jelgavan hulpea palatsi ja kauniista s\u00e4ilyneest\u00e4 virolaisesta kartanosta Palmsen kartano v\u00e4h\u00e4n Tallinnasta it\u00e4\u00e4n. Saksalaisten ”s\u00e4ilyneest\u00e4 historiasta’ on nyky\u00e4\u00e4n n\u00e4kyviss\u00e4 my\u00f6s Tarton saksalaisille rakennettu, mutta nyky\u00e4\u00e4n melko arvostettu Tarton yliopisto.<\/p>\n\n\n\n

\"Kuoleman<\/figure>\n\n\n\n

Monet suurimmat s\u00e4ilyneet sek\u00e4 tuhoutuneet kartanot rakennettiin 1800-luvulla, joskus hieman erikoisina arkkitehtuurityylien yhdistelmin\u00e4. Itsen\u00e4istymisen j\u00e4lkeen monia rapistumaan p\u00e4\u00e4sseit\u00e4 kartanoita onkin kunnostettu ja osa niist\u00e4 toimii hotelleina, ravintoloina, kylpyl\u00f6in\u00e4 ja joku jopa golfklubin p\u00e4\u00e4rakennuksena. Toisaalta lukuisat kartanot ovat my\u00f6s p\u00e4\u00e4sseet rapistumaan eik\u00e4 niille ole l\u00f6ytynyt halukkaita kunnostajia.<\/p>\n\n\n\n

\"Baltia<\/figure>\n\n\n\n

Toisaalta saksalaiset perustelivat etuoikeuksiaan Baltiassa sill\u00e4, ett\u00e4 toivat alueelle sivistyksen. Ja on totta ett\u00e4 maaojruudesta ja takapajuisuudestaan huolimatta Baltia oli Ven\u00e4j\u00e4\u00e4n verrattuna edistyneempi ja sen seurauksena alueen siteet L\u00e4nsi-Eurooppaan s\u00e4ilyv\u00e4t vahvempina. Nostetaan my\u00f6s esiin mielenkiintoisesti nykyisen suhtautumisen saksalaisiin ja toisaalta ven\u00e4l\u00e4isiin. Baltian historian ja viime vuosien tapahtumien valossa Ven\u00e4j\u00e4-viha tietysti monin tavoin ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4kin, mutta tavallaan yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4kin, miten positiivisesti saksalaiseen historiaan suhtaudutaan laajasti nyky\u00e4\u00e4n, kun katsotaan miten armottomasti saksalaiset aateliset suurelta osin kohtelivat virolaisia ja latvialaisia alamaisiaan. Varsinkin vauraammat virolaiset suhtautuvat kartanoel\u00e4m\u00e4\u00e4n jopa nostalgisoiden.<\/p>\n\n\n\n

Saksalaisesta ajattelusta kirjoittaja mainitsee esimerkiksi tietysti Herderin, jonka ajatukset toisaalta vaikuttivat balttialaistenkin kansallisuusajatteluun. Lukuisten merkitt\u00e4vien Baltian saksalaisten ohella kirjassa my\u00f6s nostetaan esiin ”Baltian periferian” eliitin tietty kosmopoliittisuus. Mm. nyt Netflix-sarjaksi jalostetun Tiikerikissa-romaanin kirjottanut Giuseppe Tomasi di Lampedusa vietti aikoinaan paljon aikaa Latviassa. <\/p>\n\n\n\n

Yhteenveto<\/h3>\n\n\n\n

Tykk\u00e4sin hyvin paljon kirjoittajan edellisest\u00e4 lukemastani kirjasta. Siihen n\u00e4hden t\u00e4m\u00e4 oli liev\u00e4 pettymys. Joskin edelleen varsin viihdytt\u00e4v\u00e4 ja erilaisten hahmojen el\u00e4m\u00e4ntarinoista kudottu kuvaelma, jota suosittelisin jos Baltian historia kiinnostaa mm. aiemmin lukemani Baltian historiakirjan<\/a><\/strong> ohella. Kirjassa tulee esiin paljon Baltian historian isoja linjoja, mutta my\u00f6s historian unohdettuja hahmoja Baltian saksalaisten n\u00e4k\u00f6kulmien kautta.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Tykk\u00e4sin paljon viimeksi lukemastani Max Egremontin It\u00e4-Preussia k\u00e4sittelev\u00e4st\u00e4 kirjasta, joten otin seuraavaksi luettavakseni h\u00e4nen hieman tuoreemman kirjansa The Glass Wall: Lives on the Baltic Frontier(2021).…<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[3],"tags":[57,10,52,5,162,18,86],"class_list":["post-2083","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirja","tag-1800-luku","tag-1900-luku","tag-baltia","tag-ita-eurooppa","tag-latvia","tag-saksa","tag-viro"],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2083","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2083"}],"version-history":[{"count":40,"href":"http:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2083\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2173,"href":"http:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2083\/revisions\/2173"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2083"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2083"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.polipolina.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2083"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}