Trumpin ulkopoliittisen sekoilun keskellä katseeni kääntyvät Ukrainan ja muiden paikkojen ohella myös Ukrainan rajanaapureihin. Kolmessa Ukrainan rajanaapurimaassa järjestetään 2025 alkupuolella merkittävät vaalit ja nämä kaikki tulevat varmasti olemaan myös Venäjän vaalivaikuttamisen kohteita. Näiden vaalien tapahtumat ja lopputulemat tulevat osaltaan vaikuttamaan Itä-Euroopan vakauteen ja Euroopan yhtenäisyyteen. Nämä vaalit ovat Romanian presidentinvaalit, Puolan presidentinvaalit ja Moldovan parlamenttivaalit.
Romanian presidentinvaalit
Romanian presidentinvaalit järjestetään 4.(ensimmäinne kierros) ja 18.5(toinen kierros). Vaalit oli tarkoitus pitää loppuvuodesta 2024 ja ensimmäinen kierros pidettiinkin 24.11., mutta pari päivää ennen toista kierrosta Romanian perustuslakituomioistuin mitätöi ensimmäisen kierroksen vaalituloksen.
Venäjän katsottiin sekaantuneen vaaleihin ja lähes tyhjästä suosituimmaksi ehdokkaaksi nousseen Călin Georgescun hyötyneen tästä. Toki ehdokaslista oli pitkä ja Georgescu sai kokonaisäänistä ”vain” 22,94%. Keskustaoikeistolaisen USR:n Elena Lasconi sai äänistä 19,18% ja olisi ollut toisella kierroksella Georgescua vastassa.
Georgescu on tyypillinen aikamme laitaoikeiston populisti, joka haluaisi lopettaa Ukrainan sodan ja on suhtautunut suhteellisen positiivisesti Putiniin. Hän on avoimesti ihaillut Romanian historian äärioikeistolaisia hahmoja diktaattori Ion Antonescua ja rautakaartien perustaja Codreanua. Hänellä oli varsin värikkäitä näkökulmia koronaan liittyen.
Georgescun syrjäyttäminen vaaleista on vähemmän yllättäen aiheuttanut ärtymystä Romanian laitaoikeistossa. Nyt kevään 2025 vaaleihin vahvistuneita ehdokkaita ovat Crin Antonescu, Elena Lasconi ja Nicușor Dana.
Puolan presidentinvaalit
Puola kuuluu Euroopan suurimpien maiden joukkoon ja varsinkin Ukrainan sodan jälkimainingeissa se on noussut joidenkin laskuissa jopa Euroopan suurvaltojen joukkoon. Se ei kuitenkaan ole välttynyt poliittiselta polarisaatiolta ja auktoritaaristen nousulta.
Maan parlamenttia hallitsi vuodesta 2015 vuoteen 2023 Laki ja oikeus-puolue(PiS), joka alkoi systemaattisesti nakertaa oikeusvaltion periaatteita. 2023-vaaleissa Kansalaisfoorumin johtama koalitio kuitenkin onnistui syrjäyttämään nämä. Laki ja oikeus-puolueen Andrzej Duda on kuitenkin ollut puolan presidenttinä yhdeksän vuotta(nyt melkein kaksi täyttä kautta).
Puolan presidentinvaalit toimivat suomalaisille tutulla systeemillä. On ensimmäinen kierros ja jos kukaan ei saa sillä 50 prosenttia äänistä, tulee toinen kierros, jossa on mukana kaksi eniten ensimmäisellä kierokksella ääniä saanutta ehdokasta. Ensimmäinen kierros järjestetään 18.5. ja toinen kierros 1.6.
Pienemmistä puolueista laitaoikeistolibertalistinen Nowa Nadzieja on nimennyt ehdokkaakseen Sławomir Mentzenin ja Polska 2050 Szymona Hołownin Szymon Hołownianin. Nämä eivät ole mitättömän pieniä puolueita, jotka saivat viime parlamenttivaaleissa 14,4 ja 7,2 prosenttiä äännistä, mutta niillä ei todennäköisesti ole kuitenkaan realistisia mahdollisuuksia toiselle kierrokselle. Puola 2025 presidentinvaaleissa taistelu käytäneen Kansalaisfoorumin ja Laki ja oikeus-puolueen välillä. Konservatiivista ja nationalistista Laki ja oikeutta edustaa Karol Nawrocki ja ja Kansalaisfoorumia Rafał Trzaskowski.
Moldovan parlamenttivaalit
Moldovan on vähän Ukrainan tapaan itsenäistymisensä jälkeen vaihdellut Eurooppa-mielisten ja Venäjä-mielisten hallintojen välillä. Vuoden 2025 parlamenttivaalien päivää ei ole vielä vahvistettu, mutta ne olisi pidettävä viimeistään 11.7.
Moldovan viimeiset parlamenttivaalit pidettiin 2021, jolloin liberaali länsimielinen PAS-puolue sai 62 paikkaa 101-paikkaisessa parlamentissa. Kaksi Venäjä-mielisempää puoluetta saivat yhteensä 35 paikkaa ja kolme paikkaa meni muille.
Sandun PAS-puolueen kannatus on viimeisimmissä gallupeissa pyörinyt 40 prosentin paikkeilla ja Venäjä-mielisemmällä koalitiolla 25 prosentin paikkeilla. Mukana on myös muita pienempiä puolueita, mutta viiden prosentin äänikynnys pitänee niistä useimmat pois parlamentista.